Kuvaus: FBI:n pomminpurkajan Richard Gaynesin (Lance Henriksen) päivä ei voisi enää huonommin alkaa. Hänen mokansa vuoksi Venäjän suurlähetystöön sijoitettu räjähde ottaa ja räjähtää, eikä kuolonuhreiltakaan vältytä. Gaynes saa luonnollisesti kenkää FBI:sta, joutuen pakon edestä etsimään itselleen jotakin muuta puuhastelevaa. Niinpä hän ryhtyykin yrittäjäksi. Turvallisuusalan sellaiseksi vieläpä. Asiakkaitakin hänellä on, mikä on suoranainen ihme, kun ottaa huomioon aiemmin tapahtuneen. Itse henkilökohtaisesti palkkaisin turvallisuudestani huolehtimaan mieluiten jonkun sellaisen, jonka jäljiltä bodycount pysyisi nollilla. Mutta mitäpä se minä mistään mitään tiedän.
Anyways, vuotta myöhemmin Gaynes ryhmineen on saanut tehtäväkseen hoidella Münchenissä järjestettävien tekniikkamessujen turvallisuuspuolen. Aluksi kaikki meneekin vallan loistavasti, mutta sitten paikalle lompsii terroristiryhmittymä, johtajanaan hullun kiilto silmissä hilluva Moran (Julian Vergov), uhkaillen mahdollisella ydinräjähdyksellä, mikäli antamiinsa vaateisiin ei seuraavan 18 tunnin sisällä suostuttaisi. Pommin purkuyritykset tulisi unohtaa hetimiten, sillä laitteen sytytin on miehen itsensä sisuksissa, ja kaikenlainen vippaskonstailu sen suhteen aiheuttaisi välittömästi ison mosahduksen. Ilkeää, eikö?
Panttivankitilanne päätyy ammuskeluun puolin sekä toisin, ja Morankin saa luodin siinä ohessa nahkaansa. Tilaisuudessa mukana ollut, palkitsemistaan odottanut tohtorismies Bickell (Velizar Binev), näkee tapahtuneessa sen valoisan puolen. Hänellä kun on labrassaan tarvittava teknologia, jolla poistaa sytytin Moranin sisuskaluista. Sen tekemiseen hän tosin tarvitsisi Gaynesin apua, joka lähteekin Bickellin mukaan tämän salaiseen laboratorioon. Siellä Gaynes kohtaa kuvaakin kauniimman tri Rachel Saverinin (Robin Givens) ja tämä ärsyttävät apurinsa, Pacion (Gaston Pauls) sekä Amandan (Stella Ivanova), joiden kera hänet istutetaan Helix-nimeä kantavaan alukseen. Alus miehistöineen kutistetaan ja toimitetaan kajahtaneen terroristin sisään. Pieni suuri seikkailu aikaa vastaan on valmis alkamaan....
Tuomio: Ratkiriemukkaan kehno scifi-kalkkuna, jossa kaikki on niin maan perusteellisen ihanasti rempallaan, että ehdan pölhöviihteen puolellehan tässä mennään ja kirkkaasti. Vakavamielistä scifistelyä etsivien onkin näin ollen syytä jättää tämä pätkä väliin, ja etsiä huvinsa jostakin muualta. Tätä leffaa kun ei suurin surminkaan voi ottaa mitenkään tosissaan. Ei edes vakavalla feissillä yleensä liikenteessä oleva Lance Henriksen teen niin, joten älä sinäkään niin mene tekemään. Muutoin otan sukan jalastani ja lyön....
Elokuvana: Pölhöviihteenä:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentti olis kiva...