Sivut

lauantai 23. helmikuuta 2013

Slayer (2006) aka Mexferatu aka Predators

Kuvaus: Ei, kyseessä ei ole se bändi, vaan toiminnallinen, televisiolle (eli SyFylle) tehty vampyyrielokuva, pääosassaan non other than Casper Van Dien. Voi pojat! Tästä se riemu vielä repeää....

Casper Van Dien on Hawk (how G.I.Joe of him), amerikkalaisen eliittikommandoryhmän peloton johtaja, joka poppoineen on suorittamassa annettua tehtävää keskellä eteläamerikkalaista viidakkoa. Tuo mainittu tehtävä on luokiteltu sitä luokkaa salaiseksi, että sen tarkoitusperää voi vain arvella. Katsojat kun jätetään sen suhteen sujuvasti pimentoon. You know, need to know basis, and we don't need to know.


Kesken operaation kommandot joutuvat (päivän valossa vieläpä) verenhimoisten vihulaisten yllättämäksi ja rähinäksihän se menee. Tavallisuudesta poiketen luodit eivät tunnu tehoavan, ja joku ehdottaakin puuseipäiden lyömistä suoraan sydämeen. Se tuntuukin toimivan ja pian sotilaat ovatkin jo tehneet kimppuunsa hyökkineistä vampyyreistä sen siliän selvää.



San Diego. Militaarikompleksi. Puoli vuotta myöhemmin. Hawk käy jutustelemassa mukavia eversti Wonder Womanille (Lynda Carter), saaden tietää, että tiiminsä lähetettäisiin piakkoin takaisin luontoon. Samaiseen paikkaan, jossa kohtaaminen vampyyrien kanssa otti ja tapahtui. Hawkin joukkuetoveri Grieves (Kevin Grevioux) on everstin mukaan lähetetty etukäteen paikanpäälle valmisteluja suorittamaan. Myöskin Hawkin ex-tiedenaisvaimo, Laurie (Jennifer O'Dell), on siellä (kuinkas sattuikaan) suorittamassa lääketieteellistä tutkimustaan.



Erään kahakan yhteydessä Grievesin kaulavaltimo ottaa vastaan torahampaiden pureman. Hyvisten puolella vielä hetki sitten taistelleesta soltusta tulee kertalaakista vampyyrien uusi luottamusmies. Laurie puolestaan joutuu verenimaisijoiden pääjuuston, Javierin (Tony Plana), kidnappaamaksi, muttei kuitenkaan puremaksi. Laurie kun pelasti aiemmin Javierin hengettömyyden tai jotain sen sorttista soopaa. Pelastaakseen exänsä Hawkin on ensin otettava mittaa entisestä taistelutoveristaan, ja sen jälkeen kohdattava ilkeä Mexferatu (Nosferatun kaukainen meksikaaniserkku) taistossa, josta vain toinen voi selviytyä voittajana....


Tuomio: ....kakkaa..... ... tai noh... Lynda Carteria oli itseasiassa kyllä mukava nähdä pitkästä aikaa, ja kyllähän se Ray Park taitaa hojohojoilun salat vallan mainiosti. Niin ja itse Machete eli Danny Trejokin kävi pikaisesti pistäytymässä. Että jotakin hyvääkin sentään. Mutta noin muutoin.... kakkaa.... ...


6 kommenttia:

  1. No huh, kannen perusteella Casper van Dienillä alkaa jo ikä painamaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai niin ja Mexferatu on paras nimi koskaan.

      Poista
    2. Täytyy kyllä tässä kohdin myöntää, että itsekin sille tuli tuossa tovi jos toinenkin höhöteltyä :D

      Poista
  2. Onko toi posterin dude (Mexferatu vai van Dien, menin kommenttiosuuden jäljiltä vähän sekaisin) yhtä pätevän näköinen erikoistehostemölli elokuvassakin vai onko tuo vaan onnistunut kansikuva?

    VastaaPoista

Kommentti olis kiva...