torstai 21. maaliskuuta 2013

Hammer Films: The Anniversary (1968)

Kuvaus: Eipä käy kateeksi Taggartin veljeksiä. Äitinsä rouva Taggart (Bette Davis) kun on varsinainen pirttihirmu. Yksisilmäinen, terävällä kielellä varustettu nainen, jonka elämäntehtävänä on kontrolloida kolmen, jo aikaa sitten aikuiseksi kasvaneiden poikiensa elämää rautaisella otteellaan. Ja vaikka syvästi inhoamansa aviomies onkin maannut manan majoilla viimeiset kymmenisen vuotta, se ei silti estä rouvaa viettämästä vuotuista hääpäiväänsä. Pojatkin osallistuvat. Eivät kuitenkaan omasta halustaan, vaan äitinsä painostuksesta. Tänä vuonna juhlista tulisi kuitenkin edellisistä poikkeavat. Veljekset ovat yksissä tuumin nimittäin päättäneet nousta julmuriäitiään vastaan.

Tuomio: Hammer Filmsistä puhuttaessa monelle tulee mieleen yhtiön tuottamat kauhuleffat, päällimmäisenä Dracula ja Frankenstein, useampine jatko-osineen. On kuitenkin hyvä muistaa, että tekihän se Hammer muutakin kuin pelkkää horroria. Sotaelokuvia, rikospätkiä, seikkailua ja vakavaa draamaakin. Niin ja komediaa. Mustaakin sellaista. The Anniversary edustaa tuota viimeksi mainittua, ottaen pohjansa William Macllwraithin kynäilemästä ja vuonna 1966 ensi-iltansa saaneesta näytelmästä.

Tuota teatteriversiota en luonnollisestikaan ole nähnyt, mutta elokuvallisen variaation tulin katsoneeksi tuossa toissailtana. Ja täytyy sanoa, että pidin näkemästäni erittäin paljon. Eritoten Bette Davisistä, jonka roolisuoritus kontrollifriikkinä äitinä on suorastaan herkullista katsottavaa. Muutkin mukana olevat näyttelijät ovat osissaan varsin päteviä, mutta jäävät väkisinkin dominoivan Davisin jalkoihin.

Tarkoituksellako?

Totta hitossa, sillä juuri Davisin ylivertaisuus tekee tarinasta uskottavan, saaden katsojan liputtamaan entistä enemmän äitinsä valurautaisen tossun alta vapauteen pyrkivien veljesten puolesta. Leffan painostavaa tunnelmaa lisää myöskin se, että se on kuvattu lähes kokonaan samassa tilassa, muutamaa ulkona tapahtuvaa kohtausta lukuunottamatta. Mikäli siis tahtonet nähdä taidokkaasti tehdyn mustan komedian, hersyvän herkullisilla roolisuorituksilla ryyditettynä, niin suosittelen lämpimästi katsomaan The Anniversaryn. Takaan ettette tule pettymään.


2 kommenttia:

Occo kirjoitti...

Täytyy kyllä myöntää, että Hammerin komediapuoli on toistaiseksi koluamaton ala meikäläiselle. Kuulostaa lupaavalta, pitäisiköhän tää lisätä katsomislistalle...

Tuoppi kirjoitti...

Eka Hammer komedia tämä oli minullekin, joten siinä suhteessa olemme melkolailla samassa veneessä. Ja mitä taas tulee tuohon katsomislistalle lisäämiseen, niin mikä jottei. Paljon huonomminkin kun voisi valita meinaten....