perjantai 31. lokakuuta 2014
Transylvania 6-5000 (1985)
Kuvaus: Toimittajat Jack Harrison (Jeff Goldblum) ja Gil Turner (Ed Begley Jr.) saavat pomoltaan Mac Turnerilta (Norman Fell) toimeksiannon matkustaa Transylvaniaan tekemään vuosituhannen juttua itsestään Frankensteinin hirviöstä. Toimitukseen saapuneen videonauhan perusteella mainittu monsteri kun näyttäisi hyvinkin olevan elossa, kylväen kauhua paikallisten asukkien keskuudessa.
Romaniaan saavuttuaan Harrison ja Turner tiedustelevat sikäläisiltä immeisiltä, että mistähän he mahtaisivat löytää tämän raitilla roisisti rieuhuvan hirvityksen, saaden vastauksekseen huvittuneita katseita, naurun remakkaa ja silkkaa pilkkaa päin naamaa.
Potkujen pelossa kaksikko jatkaa ontuvasti alkanutta tutkivaa journalismiaan, kohdaten ohessa joukkion omalaatuisia kyläläisiä, sekä tukun muita kammotuksia, kuten karvaisen susimiehen (Donald Gibb), kääreisiin käärityn muumion (Ksenia Prohaska), sekä seksikkään nymfovampyyritar Odetten (Geena Davis), joka niin kovin mielellään upottaisi terävät hampaansa jommankumman reportterin kaulavaltimoon. Niin ja tietysti latvastaan lahon sisilialaistohtorin Victor Malavacquan (Joseph Bologna), jolla näyttäisi olevan hyvinkin sormensa pelissä Frankenstein myytin uudelleen henkiin herättämisessä.
Tuomio: Universalin kauhuelokuvien ja niissä esiintyvien hirviöiden kustannuksella pilaileva kauhistelukomedia, joka epäonnistuu surkeasti niin pelottelussa, että myöskin hauskuuttamisessa. Yksi tähti ja sekin menee Geena Davisin esittämälle vampyyrittarelle, ei todellakaan itse elokuvalle.
"I vant to suck joor di...eh...blood!"
torstai 30. lokakuuta 2014
Että tämmönen havainto
 |
| Klikkaa kuvaa isommaksi |
Elikkäs kohdassa, jossa Paul Sheldon käy läpi Annie Wilkesin vuosien varrella koostamaa leikekirjaa, näemme ryppään lehtiartikkeleita koskien Wilkesin aiempia edesottamuksia. Siinä sinänsä mitään ihmeellistä ole, mutta jos niitä leikkeitä ryhtyy tutkimaan tarkemmin, niin tulee aika äkkiä huomanneeksi jotakin outoa. Ensimmäinen kappale on aito ja alkuperäinen. Loput onkin sitten samaa soopaa leikkaa/liimaa tekniikalla kopioituna alkuperäisen kappaleen alle. Aikasta ovelaa vai mitä?
Tuosta laittamastani kuvasta voitte itse tarkistella asian laidan, mikäli siitä jotenkin selvän vain saatte...
P.S. Anne M. Wilkes, Annie M. Wilkes vai kuvatekstin Annie C. Wilkes. Kas siinä pulma?
keskiviikko 29. lokakuuta 2014
They're Back From the Grave and Ready to Party
On tullut aika rikkoa osittainen blogihiljaisuus. Viimeaikaisten leffahankintojeni muodossa nääs...
Trick 'r Treat: Halloween-aiheinen episodikauhistelu, josta It's Just A Movien Horrendous kirjoitti taannoin mainion arvostelun. Sen voipi halutessaan käydä lukemassa täältä.
Android Cop: Halpisleffayhtiö The Asylumin näkemys RoboCopista kuin myös Bruce Willisin tähdittämästä Surrogatesista. Pääosassa heiluu Spawniakin aikoinaan esittänyt Michael Jai White.
The Man Who Shot Liberty Valance: Klassikkolänkkäri, josta ...noir kirjoitti aikoinaan varsin mainion arvostelun. Sen voipi halutessaan käydä lukemassa täältä.
Chato's Land: Charles Bronsonin ja Jack Palancen tähdittämä kostolänkkäri, jonka ohjauksesta vastaa voittajana tunnettu Michael Winner.
Psycho Collection I - III: Olisi sen nelosenkin voinut tähän kokoelmaan liittää. Ja miksei myös sen kammotavan Bates Motellinkin, vaikkei sillä nyt varsinaisesti kauheasti Norman Batesin kanssa olekaan tekemistä.
Night of the Living Dead '90: Erikoistehostevelho Tom Savinin uusinta versiointi George A. Romeron klassikkozombeilusta. Oli muuten jo aikakin saada tämäkin versio kokoelmaani koristamaan.
Misery: Tämä löytyi toki ennestäänkin jo hyllystä, mutta kun tässä versiossa on lisukkeena kaksikin kipaletta kommenttiraitoja ja muuta ekstraa, niin en voinut millään muotoa vastustaa kiusausta, ja ostin sen siksi pois. Niin ja onhan tuo leffanakin vallan mainio tuotos..
Frankenström: Kotimaista kauhua ja luultavasti komediaakin. Muuta en osaa tästä tähän hätään sanoa.
Dark Island: Ei haisua harmaintakaan tästä leffasta, muuta kuin se, että kovin tasokas se tuskin on. Noh, katsomallahan tuo sitten viimeistään selviää, jos silloinkaan.
Last of the Living: Uusiseelantilaista zombiekomediaa Shaun of the Deadin hengessä.
Prom Night Collection: Kaikki neljä Prom Night leffaa yksien kansien sisällä. Kolmosesta harmittavasti mukana se sensuroidumpi versio, mutta minkäs teet.
Chuck Norris Karate Kommandos: Puhumme Mortal Kombattia. Animaatiosarjan intron voi halutessaan käydä tsekkaamassa täältä.
House of Usher: Halpistuotannoistaan tutuksi tulleen Roger Cormanin näkemys Edgar Allan Poen lyhytstoorista The Fall of House of Usher. Päätähtenään kaikkien ylinäyttelijöiden äiti, isä ja kumminkaima, eli Vincent Price.
The Pit and the Pendulum: Kuilu ja Heiluri. Edgar Allan Poe, Roger Corman, Vincent Price ja Barbara Steele. Niin ja Richard Matheson, joka kirjoitti Poen tarinan käsikirjoitukselliseen muotoon.
Nightmare City: Umberto Lenzi, mutta kukaan ei oikein tunnu edelleenkään tietävän minne. Ehkä leffan lisukkeena mukana tuleva kommenttiraita paljastaa sen.
Duel at Diablo: Jälleen lännenelokuva. Niitä onkin tullut viimeaikoina hankittua jostakin syystä tavallista enemmälti. Tätä westerniä tähdittävät jokin aika sitten edesmennyt James Garner ja edelleenkin elävien kirjoissa oleva Sidney Poitier.
The Return of the Living Dead: Tokihan tämäkin jo ennestään hyllystä löytyi, mutta tässä versiossa on kaksi levyä ja hitosti messeviä ekstroja. Niin kuin esim. More Brains! A Return to Living Dead dokumentti, jossa muistellaan elokuvan tekovaiheita mukana olleiden näyttelijöiden ja muiden tekijöiden voimin.
Pumpkinhead: Kasettiversioni ei enää jaksa toimia, joten siinä yksi syy levyllisen version hommaamiseen. Läpyskällä on mukana mukavasti dokumentillista ekstraa sekä kommenttiraita, jotka nekin omalla olemisellaan tottakait toimivat innoitteena läpyskän hankkimiseen.
Ja sokerina pohjalla:
Trick 'r Treat: Halloween-aiheinen episodikauhistelu, josta It's Just A Movien Horrendous kirjoitti taannoin mainion arvostelun. Sen voipi halutessaan käydä lukemassa täältä.
Android Cop: Halpisleffayhtiö The Asylumin näkemys RoboCopista kuin myös Bruce Willisin tähdittämästä Surrogatesista. Pääosassa heiluu Spawniakin aikoinaan esittänyt Michael Jai White.
The Man Who Shot Liberty Valance: Klassikkolänkkäri, josta ...noir kirjoitti aikoinaan varsin mainion arvostelun. Sen voipi halutessaan käydä lukemassa täältä.
Chato's Land: Charles Bronsonin ja Jack Palancen tähdittämä kostolänkkäri, jonka ohjauksesta vastaa voittajana tunnettu Michael Winner.
Psycho Collection I - III: Olisi sen nelosenkin voinut tähän kokoelmaan liittää. Ja miksei myös sen kammotavan Bates Motellinkin, vaikkei sillä nyt varsinaisesti kauheasti Norman Batesin kanssa olekaan tekemistä.
Night of the Living Dead '90: Erikoistehostevelho Tom Savinin uusinta versiointi George A. Romeron klassikkozombeilusta. Oli muuten jo aikakin saada tämäkin versio kokoelmaani koristamaan.
Misery: Tämä löytyi toki ennestäänkin jo hyllystä, mutta kun tässä versiossa on lisukkeena kaksikin kipaletta kommenttiraitoja ja muuta ekstraa, niin en voinut millään muotoa vastustaa kiusausta, ja ostin sen siksi pois. Niin ja onhan tuo leffanakin vallan mainio tuotos..
Frankenström: Kotimaista kauhua ja luultavasti komediaakin. Muuta en osaa tästä tähän hätään sanoa.
Dark Island: Ei haisua harmaintakaan tästä leffasta, muuta kuin se, että kovin tasokas se tuskin on. Noh, katsomallahan tuo sitten viimeistään selviää, jos silloinkaan.
Last of the Living: Uusiseelantilaista zombiekomediaa Shaun of the Deadin hengessä.
Prom Night Collection: Kaikki neljä Prom Night leffaa yksien kansien sisällä. Kolmosesta harmittavasti mukana se sensuroidumpi versio, mutta minkäs teet.
Chuck Norris Karate Kommandos: Puhumme Mortal Kombattia. Animaatiosarjan intron voi halutessaan käydä tsekkaamassa täältä.
House of Usher: Halpistuotannoistaan tutuksi tulleen Roger Cormanin näkemys Edgar Allan Poen lyhytstoorista The Fall of House of Usher. Päätähtenään kaikkien ylinäyttelijöiden äiti, isä ja kumminkaima, eli Vincent Price.
The Pit and the Pendulum: Kuilu ja Heiluri. Edgar Allan Poe, Roger Corman, Vincent Price ja Barbara Steele. Niin ja Richard Matheson, joka kirjoitti Poen tarinan käsikirjoitukselliseen muotoon.
Nightmare City: Umberto Lenzi, mutta kukaan ei oikein tunnu edelleenkään tietävän minne. Ehkä leffan lisukkeena mukana tuleva kommenttiraita paljastaa sen.
Duel at Diablo: Jälleen lännenelokuva. Niitä onkin tullut viimeaikoina hankittua jostakin syystä tavallista enemmälti. Tätä westerniä tähdittävät jokin aika sitten edesmennyt James Garner ja edelleenkin elävien kirjoissa oleva Sidney Poitier.
The Return of the Living Dead: Tokihan tämäkin jo ennestään hyllystä löytyi, mutta tässä versiossa on kaksi levyä ja hitosti messeviä ekstroja. Niin kuin esim. More Brains! A Return to Living Dead dokumentti, jossa muistellaan elokuvan tekovaiheita mukana olleiden näyttelijöiden ja muiden tekijöiden voimin.
Pumpkinhead: Kasettiversioni ei enää jaksa toimia, joten siinä yksi syy levyllisen version hommaamiseen. Läpyskällä on mukana mukavasti dokumentillista ekstraa sekä kommenttiraita, jotka nekin omalla olemisellaan tottakait toimivat innoitteena läpyskän hankkimiseen.
Ja sokerina pohjalla:
maanantai 27. lokakuuta 2014
perjantai 24. lokakuuta 2014
torstai 23. lokakuuta 2014
keskiviikko 22. lokakuuta 2014
maanantai 20. lokakuuta 2014
sunnuntai 19. lokakuuta 2014
Kukkahattutädin aivopieru
Ilta-Sanomien jutun voi lukea täältä.
Eduskunnassa on ilmiselvästikin liikaa luppoaikaa, kun siellä ehtii päästelemään tämmöisiä aivopieruja ilmastoa pilaamaan. Mitäs jos tehtäisiin kuitenkin näin, hyvä kansamme edustaja, että keskittyisitte ennemminkin miettimään ankarammin millä tavoin maamme karmaisevan kehno talous saadaan nousuun, ihmisille työpaikkoja ja asuntoja, ja sitten vasta (jos aikaa jää) katsoisitte töllöttimestä piirrettyjä sieltä torkkupeitonne alta. Kävisikö tämmöinen mitenkään?
lauantai 18. lokakuuta 2014
Contagion (2002) aka The Last Breath
Kuvaus: Kampanjointipuhettaan pitävän presidentti Martin Howardin (Bruce Boxleitner) poliittiset löpinät keskeytyvät äkisti, kun mies saa osuman ilman halki kiitäneestä myrkkynuolesta. Vapaan maan johtaja kiidätetään mitä pikimmin pois paikalta, suoraa päätä lähimpään lasarettiin, jonne saapuu myös sinne hälytetty virologi Diane Landis (Megan Gallagher).
Alustavien tutkimusten edetessä presidentin neuvonantaja saa puhelun salaperäiseltä herra Brownilta (Jeffrey Combs), joka paljastaa Howardin altistuneen kuolettavan tappavalle neljännen tason ebolavirukselle. Virukselle, josta paraminen ilman Brownin toimittamaa vastalääkettä on luokkaa mahdotonta. Lääkitystä saadakseen valtion pitää toimittaa Brownille vuorokauden sisällä 100 miljoonaa dollaria, ja homma olisi sitä myöden selvä. Harmi vain, ettei itse virus ole asiasta samaa mieltä. Se kun saa nimittäin yhtäkkiä päähänsä levitä sairaalan sisällä ilmateitse. Karanteeni iskee ja taistelu aikaa, mysteeristä herra Brownia, sekä viruksen etenemistä vastaan on valmis alkamaan.
Tuomio: Ebola. Tuo nykypäivän vitsauksista yksi pahimmista. Ei ihme, että Hollywood on myöskin tarttunut aiheeseen, ja tehnyt siitä jokusen elokuvallisen tuotoksenkin. Contagion (jota ei kuitenkaan pidä sekoittaman Sodenberghin samaa titteliä kantavaan leffaan) on yksi näistä pandemiapätkistä. Valitettavasti vain erittäin kehno sellainen. Ebola elokuvaksi turhan leppoisan oloinen. Ei pidä sisällään sitä oikeanlaista jännitettä ja kiireen tuntua, jota tämän tyyppinen leffa onnistuakseen vaatisi.
Näyttelijät ovat ihan kivoja, mutta tuntuvat hekin olevan pökkelykissä tai ajoittain jopa unessa. Boxleitner on Boxleitner ja Combs tekee sen oman rutiinisuorituksensa leffan pahiksena. Lin Shaye yrittää lopussa hieman, mutta yritykseksi sekin jää. Aiheesta on tehty parempiakin filkkoja, joten suosittelenkin etsimään jonkun sellaisen katsottavaksi, ja jättämään tämän kammotuksen suosilla väliin.
torstai 16. lokakuuta 2014
Stitches (2012)
Kuvaus: Pikkumies Tom (Ryan Burke) täyttää kymmenen vuotta ja niinpä tämän merkittävän merkkipäivän kunniaksi järjestetään tietenkin messevät kekkerit. Lasten mehuhetki päättyy kuitenkin lopulta varsin ikävissä merkeissä, kun esiintymään palkattu Stitches-klovni (Ross Noble) potkaisee työtapaturman seurauksena verisesti tyhjää.
Kuusi vuotta myöhemmin teini-ikäinen Tom (Tommy Knight) käy tapahtuneen onnettomuuden vuoksi terapiassa, syö pillereitä ja näkee karmaisevia valveunia kauhisuttavista klovneista, jotka repivät ilkeyksissään koulutoveriensa pallit peniksineen irti, ripustaen ne sitten ilmassa hilluvan ilmapallon naruun killumaan. Moisista pikkuseikoista huolimatta Tom tuntee kuitenkin olevansa valmis järjestämään ensimmäiset onnettomuuden jälkeiset synttäribileet. Hän kutsuu sinne osan koulutovereistaan, loppujen ilmestyessä paikalle omin luvin ja kutsumatta. Ei liene yllätys, että reisillehän se ilta karahtaa. Mutta tuo kaikki on vasta alkua, sillä outo pellekultti on mennyt tekemään jotakin sanoinkuvaamattoman kammottavaa. He ovat herättäneet Stitchesin kuolleista. Kun tämä Pelle Hermanni vainajalasta sitten löytää tiensä juhlapaikalle, ovat varsinaiset verikekkerit valmiit alkamaan.
Tuomio: "You'll die laughing." No jaa, en menis vannomaan. Leffa kun nyt ei vain ollut kovinkaan hauska. Eikä liioin pelottavakaan. Semmoinen perus-slasheri, joita mahtuu helposti kolmetoista kipaletta tusinaan. Pellekultti vaikutti mielenkiintoiselta, mutta eipä senkään olemassa oloa sen kummemmin syvennetty tai selitelty. Ehkä jatko-osassa sitten tulee sen vuoro. Ei sillä, että jatkoa mitenkään tälle kaipaisin, mutta joku pelle sen kuitenkin menee jossakin vaiheessa vielä tekemään. Anyways, kaksi tähteä. Ei enempää. Ei vähempää.
keskiviikko 15. lokakuuta 2014
You Know Who to Call When You Have Ghosts but Who Do You Call When You Have Monsters?
Koska vaihtelu kuuleman mukaan virkistää, niin otetaas tähän väliin katsahdus tekemiini elokuvallisiin löydöksiini...
The Monster Squad: Kulttimainetta vuosien varella mukavasti kartuttanut kauhukomedia, jossa Dracula yrittää vallata maan, mutta sen tehdäkseen tarvitsee avustusta itseltään Frankensteinin hirviöltä, muumiolta, Susimieheltä kuin myös kammottavalta Kidusmieheltäkin. Kenelle soittaa, kun monsterit riehuvat valtoimenaan? No Kauhukoplalle tietysti nääs.
Burn!: Ei haisua harmaintakaan tästä leffasta. Muuta kuin se, että Marlon Brando itse sanoi roolisuorituksensa tässä elokuvassa se kaikista parhaimpansa.
Beyond the Poseidon Adventure: Tuossa jokin aika sitten tulin hankkineeksi originaalin Poseidon Adventuren. Noh, tämä leffa on sen jatko-osa. Että näin.
It Can Be Done Amigo aka Bulldozer is Back Amigo aka Si Puo' Fare... Amigo: Bud Spencer ja Jack Palance samassa spaghetti westernissä. Ilmiselvästi näkemisen arvoinen tuotos, joka sisällöltään on joko hyvä, huono tai hyvin huono. Katsomallahan tuo lopulta sitten selviää mikä vaihtoehdoista on se oikea ja osuvin.
Speaking of the Devil aka Un Piede in Paradiso: Bud Spencer seikkailee tässäkin pätkässä. ...noirin kirjoittaman arvostelun voipi halutessaan käydä tsekkaamaassa täältä.
Soldier of Fortune aka Il Soldato di Ventura: Katohan vaan Bud Spencer on pääosassa tässäkin kouhotuksessa. Kolme Spenceriä yhdellä iskulla. Ei huono saldo ollenkaan.
Sabata aka Ehi Amico... c'e' Sabata, hai chiuso!: Legendaarisen enkelinsilmän Lee Van Cleefin tähdittämä spagulänkkäri, joka sai muutaman jatko-osankin osakseen. Pitää etsiä nekin käsiin jossakin kohtaa, kun reissun päällä taasen olen.
Man of the East aka E Poi Lo Chiamarono il Magnifico: Aiemmin mainittujen Spencer pläjäysten lisäksi hankintalistalleni päätyi myöskin yksi Terence Hillin tähdittämä pätkä. Viimeksi tainnut nähdä tämän ollessani vielä kakara, joten jokunen vuosi on ehtinyt siitäkin jo vierähtää.
Last Gasp: Robert Patrick ja Toltecien ylleen langettaman kirouksen sietämätön keveys.
The Pentagon Wars: Tositapahtumista pohjansa ottava komediapätkä, jossa Yhdysvaltain armeija koittaa kehitellä täydellistä tieduteluun ja joukkojen kuljetukseen tarkoitettua tankkia, siinä kuitenkaan onnistumatta. Mukana menossa Kelsey Grammer ja Cary Elwes.
Cop Land: Eli vapaasti suomennettuna Kyttälä. Löytyi hyllystä toki jo ennestäänkin, mutta teatteriversiona. Tämä hankkimani on puolestaan 15 minuuttia pidempi dir.cut, joten siinä mielessä ihan mielenkiintoinen löydös.
Fuzz: Taglinensä mukaan Burt Reynolds ja Raquel Welch ovat yhdessä dynaamiittiä. Saas nyt sitten nähdä onko asianlaita lopulta niin.
The Maltese Falcon: Tarvinneeko tätä sen kummemmin edes esitellä?
The Indian Fighter: Kirk Douglasin tähdittämä lännenpätkä, jota en ole tainnut koskaan ikinä ennen nähnyt. Siksi se kaiketi mukaani kirpparilta lopulta tarttuikin.
Repulsion: Roman Polanskin tirehtöröimä kauhupätkä, jossa Catherine Deneuve ryhtyy näkemään kaikenmaailman halluja ja seinästä tätä kohti kurottavia käsiä. Joskus kauan sitten tämänkin viimeksi nähnyt, joten pieni muistojen verestäminen ei liene pahitteeksi.
Swamp Shark: Suo siellä ja haikala myös.
Bram Stoker's Dracula's Guest: Alkuperäisen Dracula käsikirjoituksen ensimmäinen luku, jonka Stoker kuitenkin kustantajansa pyynnöstä poisti lopullisesta versiostaan. Lähinnä siksi, että eipä sillä pahemmin ollut mitään yhteyttä itse päästoorin, ja siksi osoittautui tarpeettomaksi. Stokerin stoori kuitenkin julkaistiin myöhemmin kirjailijan kuoleman jälkeen opuksessa nimeltään Dracula's Guest and Other Weird Stories (1914). Leffa pohjautuu erittäin löyhästi juuri tähän kertomukseen.
Timecrimes aka Los Cronocrimenes: Ei haisua harmaintakaan millaisestä leffasta tässä on kyse. Kansi vaikutti sen verran mielenkiintoisen näköiseltä, että siksi sen kaiketi lopulta poimin eräästäkin korista matkaani.
Ja sokerina pohjalla vielä nämä...
The Monster Squad: Kulttimainetta vuosien varella mukavasti kartuttanut kauhukomedia, jossa Dracula yrittää vallata maan, mutta sen tehdäkseen tarvitsee avustusta itseltään Frankensteinin hirviöltä, muumiolta, Susimieheltä kuin myös kammottavalta Kidusmieheltäkin. Kenelle soittaa, kun monsterit riehuvat valtoimenaan? No Kauhukoplalle tietysti nääs.
Burn!: Ei haisua harmaintakaan tästä leffasta. Muuta kuin se, että Marlon Brando itse sanoi roolisuorituksensa tässä elokuvassa se kaikista parhaimpansa.
Beyond the Poseidon Adventure: Tuossa jokin aika sitten tulin hankkineeksi originaalin Poseidon Adventuren. Noh, tämä leffa on sen jatko-osa. Että näin.
It Can Be Done Amigo aka Bulldozer is Back Amigo aka Si Puo' Fare... Amigo: Bud Spencer ja Jack Palance samassa spaghetti westernissä. Ilmiselvästi näkemisen arvoinen tuotos, joka sisällöltään on joko hyvä, huono tai hyvin huono. Katsomallahan tuo lopulta sitten selviää mikä vaihtoehdoista on se oikea ja osuvin.
Speaking of the Devil aka Un Piede in Paradiso: Bud Spencer seikkailee tässäkin pätkässä. ...noirin kirjoittaman arvostelun voipi halutessaan käydä tsekkaamaassa täältä.
Soldier of Fortune aka Il Soldato di Ventura: Katohan vaan Bud Spencer on pääosassa tässäkin kouhotuksessa. Kolme Spenceriä yhdellä iskulla. Ei huono saldo ollenkaan.
Man of the East aka E Poi Lo Chiamarono il Magnifico: Aiemmin mainittujen Spencer pläjäysten lisäksi hankintalistalleni päätyi myöskin yksi Terence Hillin tähdittämä pätkä. Viimeksi tainnut nähdä tämän ollessani vielä kakara, joten jokunen vuosi on ehtinyt siitäkin jo vierähtää.
Last Gasp: Robert Patrick ja Toltecien ylleen langettaman kirouksen sietämätön keveys.
The Pentagon Wars: Tositapahtumista pohjansa ottava komediapätkä, jossa Yhdysvaltain armeija koittaa kehitellä täydellistä tieduteluun ja joukkojen kuljetukseen tarkoitettua tankkia, siinä kuitenkaan onnistumatta. Mukana menossa Kelsey Grammer ja Cary Elwes.
Cop Land: Eli vapaasti suomennettuna Kyttälä. Löytyi hyllystä toki jo ennestäänkin, mutta teatteriversiona. Tämä hankkimani on puolestaan 15 minuuttia pidempi dir.cut, joten siinä mielessä ihan mielenkiintoinen löydös.
Fuzz: Taglinensä mukaan Burt Reynolds ja Raquel Welch ovat yhdessä dynaamiittiä. Saas nyt sitten nähdä onko asianlaita lopulta niin.
The Maltese Falcon: Tarvinneeko tätä sen kummemmin edes esitellä?
The Indian Fighter: Kirk Douglasin tähdittämä lännenpätkä, jota en ole tainnut koskaan ikinä ennen nähnyt. Siksi se kaiketi mukaani kirpparilta lopulta tarttuikin.
Repulsion: Roman Polanskin tirehtöröimä kauhupätkä, jossa Catherine Deneuve ryhtyy näkemään kaikenmaailman halluja ja seinästä tätä kohti kurottavia käsiä. Joskus kauan sitten tämänkin viimeksi nähnyt, joten pieni muistojen verestäminen ei liene pahitteeksi.
Swamp Shark: Suo siellä ja haikala myös.
Bram Stoker's Dracula's Guest: Alkuperäisen Dracula käsikirjoituksen ensimmäinen luku, jonka Stoker kuitenkin kustantajansa pyynnöstä poisti lopullisesta versiostaan. Lähinnä siksi, että eipä sillä pahemmin ollut mitään yhteyttä itse päästoorin, ja siksi osoittautui tarpeettomaksi. Stokerin stoori kuitenkin julkaistiin myöhemmin kirjailijan kuoleman jälkeen opuksessa nimeltään Dracula's Guest and Other Weird Stories (1914). Leffa pohjautuu erittäin löyhästi juuri tähän kertomukseen.
Timecrimes aka Los Cronocrimenes: Ei haisua harmaintakaan millaisestä leffasta tässä on kyse. Kansi vaikutti sen verran mielenkiintoisen näköiseltä, että siksi sen kaiketi lopulta poimin eräästäkin korista matkaani.
Ja sokerina pohjalla vielä nämä...
tiistai 14. lokakuuta 2014
torstai 9. lokakuuta 2014
keskiviikko 8. lokakuuta 2014
Enter the Ninja (1981)
Kuvaus: Cole (Franco Nero) valmistuu ninjaksi japanilaisesta ninjaopistosta, ja sekös saa luokkatoverinsa Hasegawan (Sho Kosugi) näkemään punaista. Cole kun ei ole ikiaikaista samuraisukua, vaan gaijin ja vieläpä amerikkalainen, jolloin ninjaksi hänen ei pidä tuleman. Koulun rehtori on kuitenkin asiasta toista mieltä, ilmoittaen isoon ääneen, että Cole on ninja ja sillä hyvä. Hasegawa pitäköön siis suunsa kiinni tai muutoin tulee karttakepistä näpeille.
Todistusten jaon jälkeen Cole matkaa Manilaan tapaamaan Frankia (Alex Courtney), entistä taistelutoveriaan, joka on joutunut pienoiseen pulanpoikaseen. Häikäilemätön businessmies Charles Venarius (Christopher George) on nimittäin saanut jostakin päähänsä, että hän tarvitsee Frankin tilukset maineen päivineen itselleen, ja onkin tahtonsa läpi saamiseksi valmis tekemään aivan mitä tahansa. Jopa tappamaan, jos tilanne sitä vaatii. Cole puolestaan ei pidä Venariuksen suunnitelmista punaisen puupennin vertaa, tehden kerta toisensa jälkeen selvää jälkeä vastustajansa lähettämistä gorilloista.
Panokset kuitenkin kovenevat Venariuksen palkatessa Hasegawan henkilökohtaiseksi tappokoneekseen. Kaunaa kantava ninja ottaakin Frankin tylysti hengiltä, kaapaten kaupan päälle vaimonsa Mary Annin (Susan George) väkisin matkaansa. Tasatakseen tilit Cole sonnustatuu valkoiseen ninja-asusteeseen, tekee ninjoille ominaisia sormileikkejä, ja lähtee sitten kostamaan verisesti niille, jotka ovat häntä vastaan niin pahoin rikkoneet. Lopullinen taisto käydään kahden tasavertaisen ninjan välillä, sillä vain ninja voi tappaa toisen ninjan....
Tuomio: Kultaisen 80-luvun ninjabuumin ja Cannon Groupin shuriken-trilogian liikkeelle laittava tuotos, jonka elokuvalliset arvot eivät juurikaan päätä huimaa. Mutta se ei ole tässä kohdin tärkeää, sillä juustoasteikolla mitattuna asianlaita on aivan toinen. Sen mittapuun mukaan leffa on nähkääs täyttä Oltermannia, ja siksi erittäin viihdyttävää seurattavaa. Mainitusta juustoisuudesta on enimmäkseen vastuussa pääpahista esittämä Christopher George, joka vetää hahmonsa messevän sarjakuvamaisesti totaalisen överiksi. Kaverille voisi hyvinkin piirtää puhuessaan puhekuplan siihen nuppinsa viereen, sillä dialoginsa on kuin suoraa napattu jonkun kehnosti kirjoitetun sarjiksen sivuilta. Georgen suoritus onkin edellämainitusta syystä erittäin hauskaa seurattavaa, ja sama pätee myös hänen hilpeähköön kuolinkohtaukseensa. Vai voitteko muka olla asiasta eriävää mieltä?
Franco Neron valintaa pääosaninjaksi täytyy tässä kohdin hieman kyseenalaistaa, sillä olisihan siihen rooliin varmasti löytynyt joku itämaisia taistelulajeja ihan oikeasti osaava heppuli. Ei silti, hyvin Nero ne muutamat tappelukohtauksensa (joissa itse leikkitappelee) hoitaa, jättäen vaikeammat temput ammattitappelijan huolehdittavaksi. Muutoin Nero on näyttelemisen osalta aikasta tasapaksu sankarishahmo, eikä suorituksellaan iske ruutuun mitään maata mullistavaa. Mutta tämä onkin Cannon tuotanto, joten eipä varmasti ollut pahemmin tarviskaan. Riitti kun ilmaantui paikalle ajoissa ja osasi vuorosanansa ulkoa. Tuosta jälkimmäisestäkään ei tosin voi mennä täysin takuuseen.
Kurttuotsaista korahtelijaa, eli Sho Kosugia puolestaan olisin taasen suonut näkeväni enemmänkin, mutta hänen aikansa enempi esillä olemiseen tulee sitten trilogian keskimmäisessä osassa, Ninjan kostossa (1983). Ja onhan mies kuitenkin mukana mesoamassa leffan päätöstappelussa, joten se hyvittää sopivasti tämän muutoin niin vähäiseksi jääneen ruutuajan.
Loppuyhteenvetona voisin tässä kohdin todeta, että kyllä minä ainakin tämän pölhöilyn parissa viihdyin varsin mukavasti. Eritoten nyt, kun onnistuin löytämään piloille leikatun suomijulkaisun (Future Film I'm looking at you) tilalle astetta pidemmän brittiversion, josta tästäkin on minuutin verran silvottu pois. Mutta se ei haittaa, sillä tuo poistettu minuutin pätkä pitää sisällään eläinrääkkäykseksi luokitellun kukkotappelun, jonka olisi voinut silpaista jo silloin pois, kun tätä pätkää ekaa kertaa kokoon editoitiin.
maanantai 6. lokakuuta 2014
They Are The Best Men For The Job
Tulee vähän nopeasti nämä tämänkertaiset hankinnat esittelyyn, mutta hitonkos minä siitä veisaan... :D
Invasion of the Body Snatchers: Ei originaali, vaan se 70-luvun lopulla tehty riimeikki. Ihan pätevä pätkä uudelleen lämmittelyksi. Mukana ohjaajan kommenttiraita ja muutama mielenkiintoiselta kuulostava featurette. Jenkkijulkaisu.
3 Classic Horrors of the Silver Screen vol. 1: Pitää sisällään seuraavat kauhunväreitä selkäpiissä aiheuttavat pelottelupätkät: Horror Hotel aka The City of the Dead, The Terror, The Corpse Vanishes.
Graduation Day: Troman näkemys kouluun sijoittuvasta slasherista. Mukana menossa mm. Linnea Quigley ja Onnenpyörässä kirjaimia esille aikoinaan kääntänyt Vanna White.
Shaft, Shaft's Big Score & Shaft in Africa: Who's the black private dick that's a sex machine to all the chicks? (Shaft!)
An Eye For An Eye: Pellavapäinen ja siloposkinen Chuck Norris ja hänen näkemyksensä Hammurabin kuuluisaksi aikoinaan tekemästä lakipykälästä. Mukana menossa Norrisin lisäksi Christopher Lee, Mako ja Richard Roundtree.
Bram Stoker's The Legend of the Mummy: Katsomatta kakkaa, mutta ostin kun halvalla sain.
H.G. Wells' First Men on the Moon: Kuunnelmana olen tämän joskus kuunnellut. Nyt on leffan vuoro.
The Offence: Tätä en ole aiemmin nähnyt, joten siksi se tuli hommattua.
The Poseidon Adventure: Se aito ja alkuperäinen. Tätäkään en muista aiemmin nähneeni, joten siksi sen hommasin.
Fargo: VHS-nauhan korvaava levyllinen versio. Ei sen kummempata.
Ja sokerina pohjalla...
Expendabelles 3.0 aka Mercenaries: Halpisleffayhtiö The Asylumin Girl Poweria tihkuva toimintatykitys, jossa yhdistyvät Likainen tusina ja The Expendables mitä pölhöimällä tavalla. Trailerin voi halutessaan katsoa vaikkapa täältä.
Invasion of the Body Snatchers: Ei originaali, vaan se 70-luvun lopulla tehty riimeikki. Ihan pätevä pätkä uudelleen lämmittelyksi. Mukana ohjaajan kommenttiraita ja muutama mielenkiintoiselta kuulostava featurette. Jenkkijulkaisu.
3 Classic Horrors of the Silver Screen vol. 1: Pitää sisällään seuraavat kauhunväreitä selkäpiissä aiheuttavat pelottelupätkät: Horror Hotel aka The City of the Dead, The Terror, The Corpse Vanishes.
Graduation Day: Troman näkemys kouluun sijoittuvasta slasherista. Mukana menossa mm. Linnea Quigley ja Onnenpyörässä kirjaimia esille aikoinaan kääntänyt Vanna White.
Shaft, Shaft's Big Score & Shaft in Africa: Who's the black private dick that's a sex machine to all the chicks? (Shaft!)
An Eye For An Eye: Pellavapäinen ja siloposkinen Chuck Norris ja hänen näkemyksensä Hammurabin kuuluisaksi aikoinaan tekemästä lakipykälästä. Mukana menossa Norrisin lisäksi Christopher Lee, Mako ja Richard Roundtree.
Bram Stoker's The Legend of the Mummy: Katsomatta kakkaa, mutta ostin kun halvalla sain.
H.G. Wells' First Men on the Moon: Kuunnelmana olen tämän joskus kuunnellut. Nyt on leffan vuoro.
The Offence: Tätä en ole aiemmin nähnyt, joten siksi se tuli hommattua.
The Poseidon Adventure: Se aito ja alkuperäinen. Tätäkään en muista aiemmin nähneeni, joten siksi sen hommasin.
Fargo: VHS-nauhan korvaava levyllinen versio. Ei sen kummempata.
Expendabelles 3.0 aka Mercenaries: Halpisleffayhtiö The Asylumin Girl Poweria tihkuva toimintatykitys, jossa yhdistyvät Likainen tusina ja The Expendables mitä pölhöimällä tavalla. Trailerin voi halutessaan katsoa vaikkapa täältä.