Sivut

keskiviikko 18. maaliskuuta 2015

Shattered (1991)


Kuvaus: Dan Merricikillä (Tom Berenger) on hyvä vaimo ja kaunis työpaikka. Eikun siis kaunis vaimo ja hyvä työpaikka. Näistä seikoista huolimati mies joutuu auto-onnettomuuteen, jonka seurauksena häneltä menee muisti. Kyydissä ollut Judith-vaimo (Greta Scacchi) selviää tästä samaisesta onnetumuudesta lähes vammoitta, ja on siksi kykeneväinen toimimaan toipilaana olevan sulhonsa henkisenä tukena tämän parannellessa itseään.

Jalkeille päästyään Dan löytää ryppään vanhoja valokuvia vaimostaan tuntematon ukko seurassaan. Tämä saa Danin pienoisen paniikin valtaan, sillä hänellä ei ole haisua harmaintakaan siitä kuka tuo mystinen mies on. Niinpä Dan ottaa yhteyttä yksityisetsivä Gus Kleiniin (Bob Hoskins). Etsivän avulla Dan toivoo saavansa selville heppulin henkillöllisyyden, saaden ohessa selville yllättäviä ja vähän pelottaviakin asioita omasta menneisyydestään.

Tuomio: Visuaalisesti näyttävä ja tarinallisesti pätevähkö, joskin paikoin hieman epäuskottavilla käänteillä höystetty jännäri, joka on paljosta velkaa jännityksen todelliselle mestarille, eli Alfred Hitchcockille. Berengerin Tompan roolisuoritus on hieman pökkelömäisen vaisuhko, mutta toisaalta hän on mies, jolta on muisti mennyt, joten siinä mielessä moinen esitys menee läpi lentävin värein.
Todellinen shown varastaja tässä pätkässä on kuitenkin Bob Hoskins, jonka vekkulimaisen ekstrenttisestä etsivähahmosta löytyy sopivissa määrin myös rikoksien selvittämiseen tarvittavaa rosoista särmää. Greta Scacchin esittämä Judith puolestaan jää kaikessa tässä hässäkässä varsin etäiseksi hahmoksi, eikä hänen roolisuorituksestaankaan saa irti mitään mainittavaa. Joanne Whalley tuolloin väliviiva Kilmeristä puhumattakaan. Kokonaisuutena puutteineen päivineen kuitenkin hyvinkin viihdyttävä tuotos, joten siksi kolme tähteä.

2 kommenttia:

  1. Ihan mainio jännäri ajalta jolloin Berenger oli vielä nimi jolla myydä elokuvaa. Hitchcockmaisuudet ovat selvästi suunniteltuja kun musiikissakin on selviä viitteitä Bernard Herrmanniin.

    VastaaPoista
  2. Noh hitto. Piti tuosta musiikista ja sen samankaltaisuudesta Herrmanniin mainita tuossa tekstissäni, mutta näköjään unohdin tehdä niin. Hyvä että otit sen kommentissasi puheeksi, niin tuli sekin osa-alue käsitellyksi.

    VastaaPoista

Kommentti olis kiva...