Nightmare Sisters (1988) aka Sorority Sisters aka Sorority Succubus Sisters

"What is that? The Yellow Pages to

The Twilight Zone?" - Duane

Kuvaus: Melody (Linnea Quigley), Marci (Brinke Stevens) ja Mickey (Michelle Bauer) ovat kolme nörtin oloista ja näköistä opiskelijatyttöä, joilla on ulkoisen ja sisäisen olemuksensa vuoksi vaikea päästä treffeille vastakkaista sukupuolta edustavien uroiden kanssa. Iltana eräänä tytöt päättävät huvittaa itseään kutsumalla muutoin tyhjillään olevaan asuntolaansa miespuoliset vastakappaleensa Kevinin (Richard Gabai), Duanen (William Dristas) sekä Freddyn (Marcus Vaughter), jotta he voisivat yksissä tuumin pitää pienet partyt, ja ottaa siinä ohessa myös yhteyttä Marcin kirpparilta löytämän kristallipallon avustuksella rajan taa tuonpuoleiseen.

Istunto menee tottakai karmealla tavalla poskelleen, ja nörttisiskokset päätyvät yksitellen ja erikseen pahansuopan succubuksen riivaamiksi. Hissukan oloiset tyttöset muuttuvat silmänräpäyksessä yläosattomissa kulkeviksi, vaahtokylpyjä ottaviksi, seksikkään seksinnälkäisiksi vampeiksi, jotka viettelevät ensin valitsemansa uhrin seksuaaliseen kanssakäymiseen, vain ottaakseen tämän tylysti, mutta nopeasti hengiltä. Kuten talolle vakoilupuuhiin saapuneet urheilijanuorukaiset saavat pian kauhukseen huomata.

Uhriluvun kasvaessa vässykän sankarikolmikkomme ei auta muu, kuin soittaa paikalle manaaja Lancaster Perrin (Joe Culver), joka kehuu itsensä olevan Van Helsingin jälkeen kakkosmies yliluonnolisten jutskien kanssa sähläämisessä. Perrinin on tytöt pahan hengen pauloista pelastaakseen suoritettava voimia vaativa manausrituaali, jollaista ei kuuna päivinä ole kauhuelokuvissa ennen nähty...

Tuomio: Taskupohjalta löytyneillä kolikoilla rahoitettu, neljässä päivässä kuvattu lievästi eroottinen kauhisteluhykertely, joka kaikessa kehnoilussaan onnistuu olemaan omalla persoonallisella tavallaan hauskempi tapaus, kuin vaikkapa yksikään Scary Movie ikinä. Pakkohan moista suoritusta on siis jotenkin palkita, ja kun en muulla tapaa osaa arvostustani osoittaa, niin annanpa tässä kohdin tälle pätkälle tähtiä kolmen kappaleen verran. Positiivista palautetta pukkaa myös  Linnea Quigleylle, Brinke Stevensille sekä Michelle Bauerille, joita ilman tämä pätkä olisi ollut huomattavasti tylsempi läpikatseltava.