Hexed (1993)

Kuvaus: Työskentely hotellin vastaanottovirkailijana ei välttämättä ole maailman hohdokkainta hommaa. Niinpä Holiday Palace Hotellin outo ja onnettoman oloinen respaukko Matthew Welsh (Arye Gross) piristelee täydellistä tylsyyttä tihkuvaa elämäänsä keksimällä itselleen kuvitteellisia henkilöllisyyksiä, joiden turvin sitten ujuttautuu hotellissa asustaville silmäätekeville järjestettyihin pippaloihin ja muuta sen sorttista soopaa. Valehteleepa mies sujuvasti vielä tuntevansa supermalli Hexinankin (Claudia Christian) tehdäkseen siten vaikutuksen työtovereihinsa. Huonolla menestyksellä tosin, sillä kukaan ei häntä tunnu uskovan. Tämä tietysti ärsyttää Welshiä siinä määrin. että hän päättää todistaa sanomansa todenperäisyyden alla näkyvällä valokuvalla, joka ei millään muotoa ole ollenkaan manipuloitu tapaus.

Autenttisuudestaan huolimatta kuva ei saa työtovereita vakuuttuneiksi, joten Matthewn on keksittävä jotakin muuta. Tilaisuus tämän muun keksimiseen avautuu yllättävän nopeasti, kun Hexina kirjautuu sisään hotelliin asustelemaan. Welsh keplottelee itsensä viekkaudella, vääryydellä ja valheellisella henkilöllisyydellä treffeille kuvaakin kauniimman kaunottaren kanssa. Ja hyvinhän ne treffit aluksi sujuvatkin, mutta sitten Hexina paljastaa todellisen luontonsa yrittäessään leipäveitsittää Matthew polon hengiltä kuoliaaksi.

Edellä mainittu on kuitenkin vasta alkua, sillä pian tämä nupistaan pahoin nyrjähtänyt neitokainen suorittaa useamman kuin yhden murhan, lavastaen Welshin siinä sivussa syylliseksi suorittamiinsa veritekoihin. Welshin työtoveri Gloria O'Connor (Adrienne Shelly) puolestaan uskoo lujasti ystävänsä syyttömyyteen, haluten auttaa salaa rakastamaansa miestä keinoilla millä hyvänsä. Helppoa se ei kuitenkaan tulisi olemaan, sillä murhia tutkimaan määrätty, täysin kuutamolla oleva rikosetsivä Ferguson (R. Lee Ermey), on enemmän kuin vakuuttunut Welshin syyllisyydestä, ja on näin ollen valmis tekemään kaikkensa napatakseen murhamieheksi luulemansa miehen verekseltään ja veitsi kädessään kiikkiin, ja sitä kautta linnaan, putkaan, vankilaan tiilenpäitä loppuelämäkseen lukemaan.

Tuomio: Moukarimiehen luojan Alan Spencerin ensimmäinen täyspitkä, mustalla huumorilla marinoitu kokoillan elokuva, joka ottaa irvailunsa kohteikseen Basic Instinctin ja Fatal Attractionin tyyppiset jännityspätkät, jossa mieleltään puolikkaat naisimmeiset pistelevät valittuine teräaseineen valitsemiaan uhrejaan surutta hengiltä. Pitää sisällään muutaman maukkaan oloisen oivalluksen ja ison liudan mauttomia sellaisia, jotka joko naurattavat tai sitten eivät.

Claudia Christian (mm. The Hidden ja Babylon 5) sukeltaa suurella antaumuksella esittämänsä psykoottisen supermallin nahkoihin ja onkin siten esityksensä (lue ylinäyttelemisensä) johdosta tämän leffan ehdotonta parasta antia.  R. Lee Ermey on hänkin omassa roolissaan tasaisen tasokas, tehden pienestä sivuroolistaan kohtuu hauskan seurattavan. Pääosissa heiluvasta Arye Grossista en osaa tässä kohdin oikeastaan sanoa juuri mitään, sillä en ole heppulin leffoja kovinkaan paljon tätä ennen nähnyt, joten vertailukohta mihinkään muuhun uupuu minulta tyystin. Jotten kuitenkaan pahoita Aryen mieltä, niin totean hänen olleen ihan ookoo roolissaan.

Kokonaisuutta ajatellen Tyrmäystreffit osoittautui lopulta pienoiseksi pettymykseksi. Odotin Sledge Hammerin luojalta enemmän sledgehammermaista, mutta sain sitä vain pieninä, hajanaisina annoksina. Claudia Christianista tykkäsin. Samoin R. Lee Ermeystä, ja siinäpä ne tärkeimmät taisivat tämän pätkän kohdalla sitten jo ollakin, joten jäljellä on enää tähtien antaminen, eli...