Evil Ed (1995)

Kuvaus: Kauhuleffoja työkseen tuottavalla Sam Campbellilla (Olof Rhodin) on pienoinen ongelmanpoikainen ratkaistavanaan. Hulluksi tullut editoija Tom McClane (Michael Kallaanvaara) nimittäin räjäytti itsensä mielenhäiriössään käsikranulla taivaantuuliin, ja siksi tilalle pitäisi pikaisesti löytää jostakin uusi hommaa jatkamaan. Hetken etsimisen jälkeen Sam löytää sopivan kaverin hommaan, eli kulttuuriosastolla työskentelevän nörtti Edwardin (Johan Rudebeck), jolla itsellään on kuitenkin omat epäilyksensä työhön sopivaisuudestaan. Campbell ei ota moisia höpinöitä kuuleviin korviinsa alkuunkaan, vaan passittaa Edwardin syrjäiselle piilopirtille viimeisintä Raajat irti goreilua eurooppalaisia markkinoita ajatellen siistimmäksi leikkomaan.

Aluksi kaikki tuntuu sujuvan hyvin, mutta iltana eräänä Edward huomaa kauhukseen, että kaikki ole enää ihan kohdallaan. Väkivaltaisen, verellä ja suolenpätkillä, että myöskin irtojäsenillä ryyditetyn materiaalin läpikäyminen saa säyseän kulttuuriukkelin mielen järkkymään, sillä seurauksella, että kammottavat näyt ja jääkaapissa mesoava riiviö ryhtyvät piinaamaan miestä oikein olan takaa. Asian laitaa kärjistää entisestään vielä sekin. että pomonsa Campbell lähettää jatkuvalla syötöllä uutta matskua läpikäytäväksi. Eikä aikakaan, kun sisäinen Jack Torrance saa Edwardista vallan, tehden ennen niin rauhallisesta heppulista murhanhimoisen hihhulin, joka tappaa säälittä eteensä ilmestyvät ihmiset niin talossa kuin puutarhassakin.... one-linereita sukkelasti sutkautellen.

Tuomio: Ruåtsalainen veripalttuhohottelu, joka yhtäältä parodio onnistuneesti 80-luvulla liukuhihnatuotanolla valmistettuja slasher-pätkiä, ja kahtaalta satirisoi siinä ohessa rakkaan länsinaapurimme leffan tekoaikoihin jyllännyttä videosensuuria, josta meillä suomalaisillakin on omat karvaat kokemuksemme.

Näyttelemistyöskentely on tarkoituksellisen kehnoa, ja niin ovat myös esiintyjen ulos suoltamat vuorosanatkin, päähenkilön sivaltamia one-linereita myöden. Erikoisefektit pelavaat puolestaan vallan mainiosti, praktikaaleja kun ovat, eikä mitään kompuutterilla synteettisesti tuotettuja tuherruksia. Verta, suolenpätkiä ja irtojäseniä piisaa ihan kiitettävästi, ja väliin meno onkin yhtä hulvatonta kuin vaikkapa Peter Jackson Bad Tastessa tai sen jälkeen ilmestyneessa Braindeadissa, joka myös Dead Alive nimellä tunnetaan. Genren ystäville leffa tarjoaakin goren suhteen monta herkullista hetkeä, karkoittaen siinä ohessa ne, jotka moisesta menosta eivät pidä kauaksi kukkuloille möllöttämään. Kokonaisuutta ajatellen Evil Ed on totaalisen pöljä pätkä, josta eniten irti saavat lajityypin vannoutuneet ystävät, muiden jäädessä etsimään vuokraamon hyllyltä jotakin heidän makunystyröilleen sopivampaa katsottavaa.