Kuvaus: Herrasmiesvaras Simon Templarin (Simon Dutton) ystävällä, tietokoneista kaiken tietävällä Jack Rushtonilla (Colin Bruce) on hallussaan elintärkeää informatsuunia kolmen tiedemiehen kuolemista vähintäänkin hämärperäisissä olosuhteissa. Vaan ennen kuin mies ehtii jakaa tietonsa, hänet murhataan kylmäverisesti hengiltä. Pyhimys tykkää luonnolisesti kyttyrää kaverinsa tappamisesta, ryhtyen selvittämään kuka Jackin niin tylysti hengiltä otti ja miksi. Avukseen Templar saa viehättävän Irinan (Pamela Sue Martin), rapakon takaa kotoisin olevan tutkijan, joka on saapunut Brittilään ottamaan osaa kansainväliseen tietokonekonferessiin. Templar osallistuu myös, vain havaitakseen joutuneensa keskelle salakavalahkon puoleista vehkeilyä, jonka tuoksinassa täpärät, hengelle vaaralliset tilanteet, arvaamattomat juonen käänteet ja intohimoa pursuavat kohtaukset seuraavat toisiaan kuin hai laivaa. Kunnes murhaajan henkilöllisyys lopulta paljastuu...
Tuomio: Leslie Charterisin luoman Pyhimyksen televisiollinen elokuvapäivitys 80-luvulle, joka kokonaisuutena jää lopulta kuitenkin kaikinpuolin laimeaksi katselukokemukseksi. Näitä töllöelokuvia tehtiin tuolloin tämä mukaan lukien 6 kipaletta, joista toistaiseksi olen nähnyt vain ja ainoastaan arvosteluni alla olevan. Mikäli ne muut, kuten vahvasti epäilen niiden olevan, ovat yhtä avuttomia räpellyksiä kuin tämä, niin taidan jättää ne suosilla väliin, ja katsella jotakin aivan muuta.
Jos olivat Roger Moore ja Ian Ogilvy kumpainenkin varsinaisia veijareita Pyhimystä esittäessään, niin tämän leffan vastaava, eli Simon Dutton onkin sitten edellä mainitun kaksikon rinnalla sen luokan puunaama, että hänestä on vaikea väliin sanoa onko mies edes hengissäkään. Sen verran jähmettyneestä tapauksesta tässä on kyse. Karismaa ukosta löytyy yhtä paljon kuin märästä villasukasta, ja tätä tuotosta katsellessa tuli väkisinkin ikävä Moorea, Ogilvya ja jopa Val Kilmeriä, joka hänkin suoriutui roolista paremmin, vaikkei kovin hyvin kuitenkaan. Ajanhukkapätkä, jolle yksi tähtykäinen on enemmän kuin osuva määrä sille annettavaksi.
Tätä Pyhimystä en muistakaan.
VastaaPoistaJännää miten tietyt roolit iskostuvat mieleen niin vahvasti vain yhden näyttelijän esittämänä ettei muita meinaa muistaakaan, vaikka tuo muistettu esiintyjä ei olisikaan se roolin alkuperäinen toteuttaja. Enkä tarkoita että hahmo olisi aina nmeltään ollut sama, mutta että korvaava hahmo on kuitenkin sama vaikka olisikin nimetty eri tavalla (vrt. kapteenit Pike ja Kirk). Useinmiten se kuitenkin taitaa olla niin, että juuri alkuperäinen esittäjä on se ainoa oikea, vaikka esimerkiksi juuri Roger Mooren ja James Bondin kohdalla voidaankin kallistua molempiin suuntiin. Diggaan Connerysta Bondina, mutta kasvoin enemmänkin Mooren version parissa.
Mutta kuka muistaa, että Moore korvasi James Garnerin Maverickina (eri Maverick, mutta oikeasti sama tyyppi)?
Liekö tätä Pyhimystä muistaa kukaan muukaan, sillä sen verran väritömmästi Dutton Templaria esittää.
PoistaMooren parissa itsekin kasvoin, vaikka Connerystä myöskin pidän. Aikakaudellinen juttu ilmeisesti tuo.
Maverick on niitä sarjoja, jotka lankeavat kohdallani kategoriaan en ole nähnyt jaksoakaan. Toki tieto siitä, että Moore korvasi Garnerin on jostakin kantautunut minunkin päänuppiini, joten sen toki tiedän, vaikken sitten mitään muuta.