Kuvaus: Ig Perrish (Daniel Radcliffe) on pahemassa kuin pulassa. Miestä nimittäin epäillään pitkäaikaisen tyttöystävänsä Merrinin (Juno Temple) verisestä murhasta. Ig itse vannoo kautta kiven ja kannon syyttömyyttään mainittuun hengenriistoon, mutta kukaan ei tunnu ottavan hänen vakuuttelujansa todesta. Kun Ig sitten herää eräänä aamuna kaameaan kankkuseen, hän huomaa kauhukseen, että yön aikana päähänsä on kasvanut sarvet. Eikä ihan mitkä tahansa sarvet, vaan sellaiset kuin itsellään paholaisella on. Aluksi Ig haluaa ärsyttävistä ulokkeistaan eroon, havaiten kuitenkin pian, että sarvet saavat kohtaamansa ihmiset tunnustamaan hänelle syntinsä ja antamaan periksi mitä sanoinkuvaamattomille mielijohteille. Sarvista on myös korvaamatonta apua Igin ryhtyessä tutkimaan Merrinin murhaan liittyviä epäselvyyksiä, että myöskin kostossa, jonka kohteeksi oikea syyllinen joutuu kiikkiin lopulta jäädessään....
Tuomio: Omalaatuinen, mustan huumorin sävyttämä fantasiamurhamysteeri, jossa selkäpiitä karmivan kauhun väritysksillekin löytyy oma hetkittäinen sijansa. Loppua kohti homma tosin karkaa hieman lapasesta, mutta kokonaisuutena tämä pätkä toimi kuitenkin sen verran hyvin, että finaalin överiksi vedon voi sillä kurin antaa helposti anteeksi. Pohjatuu Joe Hillin samaa nimeä kantavaan opukseen, jota en omista, mutta näin leffan nähneenä voisin sen hyvinkin hyllyyni muiden opusten joukkoon mahduttaa, mikäli jostain sen käsiin vain saan.
5 kommenttia:
Pakko myöntää, että Radcliffe on valinnut joitakin aika mielenkiintoisia elokuvia alleen Harry Pottereista aikuistuttuaan ja hyvää niissä on ollut se,e tteivät ne kuitenkaan ole olleet mitään ns. extremeyrityksiä ravistaa vanhaa mainetta niskoilta (ts. kiltti Disney-stara esiintyy elokuvassa jossa vedetään kamaa, naidaan ihan alastomina ja kiroillaan tosi pahasti [Anne Hathaway, Havoc]), vaan ne ovat sopivan erilaisia.
Saas nähdä palaileeko Radcliffe vielä kertaalleen Potteriksi palailemaan, kun uusi kirjakin tuli tuossa juuri ulos ja sen pohjalta hyvin luultavasti elokuvakin tehdään...
En ole uskoa silmiäni: sinä ja Noir samassa illassa kumpainenkin arvostelette "uuden" elokuvan (lue: olen edes kuullut elokuvista nimeltä ennen teidän arvostelujanne) :)
Ja en kyllä usko, että Radcliffe enää Potterin saappaisiin astuu. Toki nyt saattaa lämpimikseen lehdistölle jutella, että miksi ei, miksi ei, mutta jo Potter-elokuvien aikaan hänellä oli vahva luotto siihen, että ei edes esiintyisi sarjan viimeisissä elokuvissa. Hänen myöhempää uraa leimaa kuitenkin myös niin vahvasti, Noirinkin mukaan, tarve uskotella itseään jonain muuna kuin Harry Potterina.
Sattuman sanelemaa kaikki tää... ainakin omalla kohdallani, heh. Seuraava arvostelun kohde onkin sitten taasen tuttuuun tyyliin tuntemattomampi tuote kaukaa 90-luvun alkumetreiltä. Tosin se riippuu onko vhs-nauha, jolla se on siinä kunnossa, että sen kykenee läpi katsomaan.
Never say never. Connerykin vannoi aikanaan, ettei Bondiksi palaile enää ikinä roolin jätettyään. Vaan kuinkas siinä sitten kävikään?
Kuten ystäväni totesi ostettuna PS3:n. "Nyt olet vain 10 vuotta ajasta jäljessä."
Kyllä varmasti Radcliffe vielä Potteriksi suostuisi, kunhan palkkio on sopiva. Muutoin uskon hänen olevan tyytyväinen nykyiseen.
Lähetä kommentti