Knockin' on Heaven's Door (1997)

Kuvaus: Toisiaan ennestään tuntemattomia Martinia (Til Schweiger) ja Rudia (Jan Josef Liefers) yhdistää yksi yhteinen asia. He ovat kummatkin kuolemansairaita. Martinilla on päässään tennispallon kokoinen kasvain, joka sadanprosentin varmuudella vie hänestä parin päivän sisällä lopullisen voiton. Rudi puolestaan sairastaa liian pitkälle ehtinyttä luusyöpää, josta syystä tyhjän potkaisu hänen kohdallaan on vain ajan kysymys. 

Kirjauduttuaan sairaalaan Rudi päätyy jakamaan huoneen tupakkia huoletta tupruttelevan Martinin kanssa. Kohtalontovereita kun ovat, he ystävystyvät nopeasti, sillä kuten tuli jo tuossa todetuksi, aika on kortilla kumpaisellakin. Ilmenee, ettei Rudi ole syystä tai toisesta koskaan nähnyt merta, joten he päättävät yksissätuumin tehdä asian eteen jotakin. Kaverukset karkaavat omin luvin lasareetista, varastavat hulppean oloisen ja näköisen avo-Mersun, ja lähtevät kumit ulvoen tien päälle. Anastamansa Mercedes sattuu kuuluumaan häikälemättömälle gangsteripomolle, joka on luonnollisesti vähemmän innoissaan rakkaan ajopelinsä joutumisesta vääriin käsiin. Pian Martin ja Rudi havaitsevat saaneensa peräänsä niin virkavallan edustajat kuin myös herkän liipasinsormen omaavat roistot, joilla on oma kanansa kynittävänään road tripillään olevan kaksikon kera.

Tuomio: Vauhdikas, hauska ja kaikin puolin koskettava road movie, joka karusta aiheestaan huolimatta ei turhia synkistele, vaan painaa eteenpäin hyvällä sykkeellä alusta asti aina leffan loppuun saakka. Pinnan alta löytyy myös sanomaa niin elämästä, kuolemasta kuin kaverusten välisestä ystävyydestä, sekä siitä, että eläminen tehty elämistä varten, ja siitä on otettava irti kaikki irti siitä otettava. Neljän tähden arvoisesti.