Black Fist (1974/1977) aka Black Streetfighter aka Leroy Fisk aka Bogard aka Get Fisk

Kuvaus: Leroy Fisk (Richard Lawson) on Los Angelesin katujen kovaa toista turpaan lyövä kasvatti, jolla on ajankuvaan sopiva tukkatyyli, raskaana oleva vaimo, että myöskin pientä sutinaa salassa pitämänsä rakastajattaren kera. Niin ja kaiken tuon lisäksi häntä vaivaa myös akuutti, krooniseksi pikkuhiljaa muuntuva rahapula, joten jostakin pitäisi jotakin homman tynkää saada ja mahdollisimman pian. Mieluiten ennen kuin Matti kukkarossaan kuolee nälkään.

Fiskin hulttiokaveri Boom Boom (Philip Michael Thomas) päättää jelppiä miestä mäessä, esittelemällä tämän Loganille (Robert Burr), paikalliselle rötösherralle, jonka rikoshistoria on pidempi kuin nälkävuosi ja lain pitkä koura yhteen ynnättynä. Logan ei liiemmin myöskään pidä vierasta väriä päävärinään edustavista ihmisistä, joten mistään huippupomosta tässä ei todellakaan ole kyse. Rahan tarpeessa olevalla Fiskillä ei kuitenkaan ole muita vaihtoehtoja näköpiirissään, ja niinpä hän suostuu ottelemaan Loganin alaisuudessa laittomissa otsaanlyöntikisoissa. Aina siihen asti, kunnes taaloja löytyy tarpeeksi perheensä elättämiseen ja pitkäaikaisen haaveensa toteuttamiseen, eli oman yökerhon perustamiseen. 

Aluksi kaikki sujuu yllättävänkin hyvin, mutta sitten paikalle pälähtää jostakin ilmaa pilaamaan kaljamerkin mukaan nimetty, virkamerkkinsä pahoin lainvalvojan uransa varrella liannut rikosetsivä Heineken (Dabney Coleman), joka kiristysmielessä ryhtyy vaatimaan itselleen osuuksia Fiskin ottelemien matsien tuotoista. Fiskin ei auta muu kuin suostua, sillä vaikka Heineken onkin likainen poliisi, hän on siltikin poliisi pidätysoikeuksineen kaikkineen. Myöhemmin Fiskin suureksi harmiksi selviää, että etsivä Tuotesijoittelu työskentelee hänkin Loganin laskuun.

Fiskin lompakko pullottaa ja on täten tullut viimeisen matsin aika. Vastaansa Fisk saa Moosen (H.B. Haggarty), isokokoisen klanipään, jonka nyrkit ovat tunnetusti terästä ja rautaa. Tosin ruosteista, sillä Fisk pieksee Hirven pois tieltään alta aikayksikön, nöyryyttäen siinä sivussa pahemman kerran pian entikseksi käyvää pomoaan. Logan ei moista katso hyvällä ja määrää Fiskin heti hengiltä otettavaksi. Tumpelot alaisensa onnistuvat kuitenkin tyrimään koko homman niin, että Fiskin sijasta henkensä menettävät Leroyn lankomies ja paksuna oleva vaimo. Välitöntä kostoa janoava Fisk lähtee välittömälle kostoreissulle tilit Loganin ja tämän epäpätevien alaisten kanssa lopullisesti tasatakseen.

Tuomio: Vuosien varrella näitä arvostelun tapaisia pykätessä tulee vastaan väliin leffoja, joiden taustatarina on paljoltikin mielenkiintoisempi tapaus, kuin elokuva itsessään. Black Fist edustaa olemassa olollaan juuri tätä mainittua osastoa, sillä alunperin vuonna 1974 Bogard nimellä teattereihin ilmestynyt raina sisälsi rankemman puoleisia seksikohtauksia, joiden ansiosta se luokiteltiin Rated X pornopätkäksi. Kävi kuitenkin niin, että tuottaja oli rahoittanut tuotannon rikollisella rahalla, joka taas johti siihen, että pätkä vedettiin varsin nopeasti pois teattereista yleistä hämmennystä herättämästä. 

Tuottajat William Larraburne ja Richard Kaye havaitsivat tilaisuutensa tulleen korjata markkinoilta pois vedetty tuote, ja niinpä Bogardiin kuvattiin nippu täysin uusia kohtauksia, joita varten paikalle kiidätettiin Dabney Coleman ja lähitulevaisuudessa Miami Vicesta maailman maineeseen ponkaiseva Philip Michael Thomas. Rankat seksikohtaukset korvattiin tuoreeltaan kuvatulla materiaalilla Godfrey Ho tyyliin, lopun ollessa lähinnä kosmetiikkaa nimen vaihtoa sekä Rated R merkintää myöden. 

Millainen pätkä Black Fist sitten kaiken tuon huomioon ottaen on? Noh, ei kovinkaan kaksinen. Peruskostotarinalla varustettu, suttuisen ruma tuotos, jolle yksi tähti olisi täysin omiaan. Mielenkiintoisesta taustastoorista johtuen annan Katutaistelijalle yhden lisätaivaankappaleen, jolloin lopulliseksi tulokseksi tulee näin ollen kaksi. Kun tähän loppuun vielä lisää sellaisenkin turhan tiedon, että tässä tuotoksessa esiintyy Philip Michael Thomasin lisäksi toinenkin tuleva Miami Vice naama, eli Edward James Olmos debuuttiroolissaan vessassa oleilevana narkkarina, niin toimikoon se lopullisena vahvistuksena siitä, että tämä pätkä on siinäkin suhteessa bonaristarbansa ansainnut.