Olen itse tosiaan nähnyt vain sen ensimmäisen leffan ja vaikka se olikin ihan ok, niin vaikea ajatella, että siitä ideasta riittäisi katseltavaa näin moneen osaan. Pitää varmaan ottaa nyt ihan mielenkiinnosta kuitenkin jossain välissä näitä jatko-osiakin katseluun, ihan vain nähdäkseni että perustuuko ne kaikki vain siihen odotteluun. Kohta ehkä tapahtuu jotakin!
Kaksi ekaa jaksoin vaivoin katsoa loppuun. Kolmattakin aloitin mutta 10 minuutin kohdalla luovutin. Ei sitä tylsyyttä jaksanut sen pidempään. Nelonen jää luultavasti katsomati kokonaan. Samasta syystä nääs...
Niinpä. Viides osa on todennäköisesti lista digikuvia ja äänitteitä. Olen katsonut 2 ensimmäistä kokonaan ja ensimmäinen oli ihan hyvä jumpscarien osalta ja siinä osattiin luoda se pelottava tunnelma, mutta sitten kolmas oli taas ihan kuraa jo. Mutta pitää huomioida, että ne tuntuivat pelottavalta sillon, kun itse on 13 tai 14. Sama juttu toistui Blair Witch Projectissa. Sekin tuntui pelottavalta, kun oli 13 tai 14. Ei enään vanhempana.
Niin, ne jotka kävivät teatterissa katsomassa nuo kolme ekaa, väittivät leffojen pelottaneen siellä enemmän kuin kotona katsottaessa. Jonkin sortin joukkohärdelli pimeässä huoneessa siis...
Minä taas arvelen, että seuraava osa on rebuuttaus ja nimeksi tulee Normal Activity. Luonnollisesti tuossa käsivaralla ja turvakameroiden avulla kuvatussa elokuvassa näemme kuinka nuori pariskunta syö illallista, katselee Huutokaupan Metsästäjiä ja menee nukkumaan. That's all folks!
Heh, miten minulle tuli tuosta mieleen se Alivaltiosihteerin sketsi juurikin noista normaaleista ilmiöistä. Mikäli oikein muistan niin siinä vitsissä autoilija otti kyytiinsä liftarin, joka paranormaalista versiostaan poiketen istui autossa koko matkan sen sijaan, että olisi mystisesti hävinnyt yht'äkkiä poikkee :D
Minä oikeasti toivoisin, että joku tekisi tuonkaltaisen elokuvan. Varsinkin näiden ns. episodielokuvien kuten Magnolioiden kohdalla toivoisin, että siellä olisi oikeasti jotain ihan arkipäiväistä mukana. Ettei jokainen elokuvan kymmenestä toistensa kanssa risteävästä tarinasta oilisi narkkareista, aseiden heiluttelijoista, ihmisistä itsemurhan partaalla, etc. Että siellä olisi tarina ihmisestä jonka kertomus ei risteä niiden muiden kanssa yhteen ja juonena olisi: hän ostaa ässä-arvan, ei voita mitään.
Olisihan se virkistävä poikkeus. Samaa voisi soveltaa muihinkin leffoihin. Ajatteles vaikka Death Wishiä. Kerseyn vaimo surmataan ja sen sijaan, että Ronsoni lähtisi kostamaan, hän perustaisikin tukiryhmän, jossa muut saman kokeneet saisivat purkaa tuntojaan. Siellä istuisi sitten niin Charlie-setä kuin myös Jodie Foster ja Kevin Bacon tippa linssissä ja nokka tuhisten...
Harmi vaan, että Hollywood-Englanti-Suomi -sanakirjassa ei ole sellaista käsitettä, kuin hyvä ja halpa. Jos se on hyvä ja halpa, siitä tehdään kallis ja surkea.
14 kommenttia:
Olen itse tosiaan nähnyt vain sen ensimmäisen leffan ja vaikka se olikin ihan ok, niin vaikea ajatella, että siitä ideasta riittäisi katseltavaa näin moneen osaan. Pitää varmaan ottaa nyt ihan mielenkiinnosta kuitenkin jossain välissä näitä jatko-osiakin katseluun, ihan vain nähdäkseni että perustuuko ne kaikki vain siihen odotteluun. Kohta ehkä tapahtuu jotakin!
Kaksi ekaa jaksoin vaivoin katsoa loppuun. Kolmattakin aloitin mutta 10 minuutin kohdalla luovutin. Ei sitä tylsyyttä jaksanut sen pidempään. Nelonen jää luultavasti katsomati kokonaan. Samasta syystä nääs...
Niinpä. Viides osa on todennäköisesti lista digikuvia ja äänitteitä. Olen katsonut 2 ensimmäistä kokonaan ja ensimmäinen oli ihan hyvä jumpscarien osalta ja siinä osattiin luoda se pelottava tunnelma, mutta sitten kolmas oli taas ihan kuraa jo. Mutta pitää huomioida, että ne tuntuivat pelottavalta sillon, kun itse on 13 tai 14. Sama juttu toistui Blair Witch Projectissa. Sekin tuntui pelottavalta, kun oli 13 tai 14. Ei enään vanhempana.
Niin, ne jotka kävivät teatterissa katsomassa nuo kolme ekaa, väittivät leffojen pelottaneen siellä enemmän kuin kotona katsottaessa. Jonkin sortin joukkohärdelli pimeässä huoneessa siis...
Minä taas arvelen, että seuraava osa on rebuuttaus ja nimeksi tulee Normal Activity.
Luonnollisesti tuossa käsivaralla ja turvakameroiden avulla kuvatussa elokuvassa näemme kuinka nuori pariskunta syö illallista, katselee Huutokaupan Metsästäjiä ja menee nukkumaan. That's all folks!
Heh, miten minulle tuli tuosta mieleen se Alivaltiosihteerin sketsi juurikin noista normaaleista ilmiöistä. Mikäli oikein muistan niin siinä vitsissä autoilija otti kyytiinsä liftarin, joka paranormaalista versiostaan poiketen istui autossa koko matkan sen sijaan, että olisi mystisesti hävinnyt yht'äkkiä poikkee :D
Minä oikeasti toivoisin, että joku tekisi tuonkaltaisen elokuvan. Varsinkin näiden ns. episodielokuvien kuten Magnolioiden kohdalla toivoisin, että siellä olisi oikeasti jotain ihan arkipäiväistä mukana. Ettei jokainen elokuvan kymmenestä toistensa kanssa risteävästä tarinasta oilisi narkkareista, aseiden heiluttelijoista, ihmisistä itsemurhan partaalla, etc. Että siellä olisi tarina ihmisestä jonka kertomus ei risteä niiden muiden kanssa yhteen ja juonena olisi: hän ostaa ässä-arvan, ei voita mitään.
Olisihan se virkistävä poikkeus. Samaa voisi soveltaa muihinkin leffoihin.
Ajatteles vaikka Death Wishiä. Kerseyn vaimo surmataan ja sen sijaan, että Ronsoni lähtisi kostamaan, hän perustaisikin tukiryhmän, jossa muut saman kokeneet saisivat purkaa tuntojaan. Siellä istuisi sitten niin Charlie-setä kuin myös Jodie Foster ja Kevin Bacon tippa linssissä ja nokka tuhisten...
Tai inspiroivat urheiluelokuvat:
A. Nuorena epäonnistunut urheilijalupaus saa mahdollisuuden palata aikuisena mestareiden liigaan, mutta ei halua.
B. Täydestä tuntemattomuudesta nouseva jääkiekkojoukkue ei menesty.
Ensimmäinen Rambokin voitaisíin remeikata siten, että John Rambo saapuu pieneen kylään jossa sheriffi pidättää hänet irtolaisuudesta. Loppu.
Hyviä ideoita kaikki. Nämä täytyy laittaa talteen pahan päivän varalle...
Lyhyt ja ytimekäs. Ei kovin kalliskaan. Nykyisen taloustilanteen huomioon ottaminen tuo saattaisi olla hyvinkin toimiva ratkaisu.
Harmi vaan, että Hollywood-Englanti-Suomi -sanakirjassa ei ole sellaista käsitettä, kuin hyvä ja halpa. Jos se on hyvä ja halpa, siitä tehdään kallis ja surkea.
Tuo on kyllä harmittavan totta tuo sanomasi.
Lähetä kommentti