keskiviikko 17. lokakuuta 2018

Traileri: Family of Fear (2018)



Lokakuu kuuluu kauhulle: Death Line (1972) aka Raw Meat

Kuvaus: Lontoon metrotunnelissa on jotakin perin outoa meneillään. Tämän saavat henkilökohtaisesti kokea opiskelevaa nuorisoa edustavat Patricia Wilson (Sharon Gurney) sekä amerikkalainen miesystävänsä Alex Campbell (David Ladd), jotka löytävät iltana eräänä rappusista makaamasta tajuttomuuden tilassa viruvan miehen. Nuoret epäilevät tolkku pois olevan heppulin sairastavan sokeritautia, joten he päättävät ottaa selvää tämän henkilöllisyydestä. Pikainen vilkaisu lompuukin puolelle paljastaa miehen olevan James Manfred (James Cossins), O(fficer of the Order of the)B(ritish)E(mpire). 

Pariskunta poistuu kiireen vilkkaa paikalta etsiäkseen käsiinsä lähimmän poliisin, joka virkansa puolesta on velvoitettu lähtemään mukaan tilannetta katsastamaan. Tinanapin kera löytöpaikalle palattuaan, nuoret havaitsevat suureksi hämmästyksekseen, että brittiläisen imperiumin ritarikunnan edustaja on sillä välin kadonnut jäljettömiin. Koska kyseessä on tärkeä henkilö, juttu tää päätyy sarkasmin salat taitavan tarkastaja Calhounin (Donald Pleasence), ja alaisuudessaan työskentelevän rikosetsivä Rogersin (Norman Rossington) hutkittavaksi ja tutkittavaksi. 

Keissin edetessä käy ilmi, että tunnelissa asustaa mieleltään pahasti viistounut Mies (Hugh Armstrong), metron rakennusvaiheessa ansaan sortuman vuoksi sinne jääneiden työntekijöiden jälkeläinen, josta kukaan ei oikeasti ole millään muotoa tietoinen. Kumppaninaan Miehellä on Nainen (June Turner), jonka kanssa hän metsästää tunneliin eksyineitä, pahaa aavistamattomia uhreja suljetulla alueella olevaan luolastoonsa syödyksi tulemista vartoilemaan. Naisen kuollessa Mies vaipuu synkkyyden tilaan, lähtien lopulta surun murtamana etsimään itselleen uutta kumppania. 

Samaan aikaan toisaalla Patricia pistää lusikat jakoon Alexin kanssa, sillä jälkimmäisen myötätunnottomuus käy lopulta liiaksi hermoilleen. Tyypilliseen kauhuelokuvan tapaan Patricia lähtee eronsa jälkeen hortoilemaan metrotunnelliin, vain päätyäkseen omaan henkilökohtaiseen helvettiinsä, eli maanalaisessa surusta ja raivosta mesoavan Miehen ruokalistalle...       

Tuomio: Jonkin asteista kulttimainetta nauttiva kannibalipätkä, jonka taustalta löytyy kuitenkin yhteiskunnallista sanomaa, siitä kuinka nyky-yhteiskunta kohtelee heikomassa asemassa olevia kanssaihmisiä. Aina mainio Donald Pleasence varastaa shown täysin tässä leffassa, vetäen hahmonsa sopivasti ja oikeissa kohdissa vallattomasti överiksi. Christopher Leen fanit puolestaan saattavat hitusen pettyä miehen esiintymiseen, sillä roolinsa on vain pelkkä cameo, joskin siltikin hyvin näytelty sellainen.