keskiviikko 31. elokuuta 2011

The Evil Dead (1981)


Kuvaus: Ash (Bruce Campbell) matkaa neljän muun nuoren kanssa syrjäiselle mökinrähjälle vapaa-ajan harrastuksia viettämään. Aluksi kaikki sujuu varsin leppoisissa tunnelmissa, mutta sitten kellarin luukku paukahtaa auki ihan itsekseen. Yllättäen. Pyytämättä. Hui kauhia minkä teki! Ottaakseen selvää mikä sai luukuun käyttäytymään huonosti, Ash, ystävänsä Scottin (Hal Delrich) kera, suuntaa tiensä alas tunkkaiseen kellariin. Cherylin (Ellen Sandweiss), Lindan (Betsy Baker) ja Shellyn (Sarah York) jäädessä ylös vahtia pitämään.

Kellarissa aikansa rymyttyään dynaaminen duo tekee merkittävän löydön. Itseasiassa useampia sellaisia. Kohtuullisen hyvässä kondiksessa oleva boomstick (That's right. shop smart, shop S-mart), pääkallotikari, Necronomicon Ex Mortis (ihmisen nahasta valmistettu ja verellä raapustettu opus), sekä kasettinauhuri, nauhoineen päivineen. Niin ja seinälle pläntätty, repaleinen Hills Have Eyes posteri. In your face, Wes Craven. IN... YOUR... FACE!!!

Julistetta lukuunottamatta löydökset päätyvät kaksikon mukana yläkertaan lähempää tutkimusta varten. Erityisesti nauhurissa oleva nauha kiehtoo nuoria, ja se pistetäänkin pyörimään. BIG MISTAKE! Nauhalta kun pääsee ihmisten ilmoille ikiaikainen loitsu, herättäen metsän perukoilla unilaatikkoon helppoa vetäneen pahuuden syvästä unestaan. Pian nauhan soittamisen jälkeen poppoon jäsenistöstä yksi toisensa jälkeen joutuu kärttyisen iivelin riivaamaksi, idyllisen mökkirauhan vaihtuessa hurmeen (ja irtojäsenten) kyllästämäksi henkiinjäämistaistoksi, josta omin jaloin ulos käveleminen ei todellakaan ole mikään läpihuutojuttu....

Tuomio: Kauhun Riivaamat on ohjaajansa Sam Raimin shoestring-budjetilla kokoon kyhäämä mörköooppera, josta on aikojen saatossa muodostunut oman genrensä ajaton klassikko. Ehdoton MUST SEE  kaikille niille, jotka vähänkin kauhuelokuvista pitävät. Se on samalla myös mitä oivallisin osoitus siitä, että hyvän leffan voi tehdä kotikutoisestkin, ilman ison studion tukea. Riittää kun omaa tarvittavan määrän oikeanlaista innokkuutta, innovatiivisuutta, hieman kyhnyä sekä joukkion tarpeeksi kajahtaneita kavereita valmiina lähtemään mukaan moiseen hullutteluun. And the rest is history, as they say.. :D Jatkoille päästiin niin vuonna 1987 (Evil Dead II) kuin myös 1992 (Army of Darkness).

maanantai 29. elokuuta 2011

Movie Monday - I Eat Green Berets...

Vaihteeksi taas maanantai. Movie Mondayn haasteen aika. Tällä kertaa siellä kysellään suosikki machopullisteluactionspektaakkelielokuvaa. Vastaukseni tämän kertaiseen haasteeseen tuleepi alla olevan kuvan muodossa....


Commando on kokonaisuutena tahattoman koominen ja samalla äärimmäisen viihdyttävä toimintapläjäys. Se on täynnänsä testosteronin kyllästämää machopullistelua, Ison-Arskan tasaisen tappavan väliajoin viljelemiä, varsin nokkelia one-linereita, sekä tuhtia, sarjakuvamaisen yliampuvaa toimintaa. Ei tosikoille, eikä varsinkaan kukkahattutädeille... :D



sunnuntai 28. elokuuta 2011

lauantai 27. elokuuta 2011

Leffamusa - Power of the Night - Terrence Mann

Seuraavassa yksi juustoisimmista lauluista ikinä. Elokuvasta Critters - Yön nakertajat (1986). Soi leffan aikana muutamaan eri otteeseen... :D

torstai 25. elokuuta 2011

Pika-arvostelu : Scre4m

Tulin katselleeksi...


Ja seuraavassa mielipiteeni näkemästäni...


The Mangler (1995)


Kuvaus: Kun Blue Ribbon-pesulan työntekijä saa surmansa jouduttuaan ison mankelin syömäksi, juttua tutkimaan kutsutaan poliisietsivä John Hunton (Uhrilampaista ja Monkista tuttu Ted Levine). Aluksi tapaus vaikuttaa yksittäiseltä onnettomuudelta, mutta uhriluvun kasvaessa Hunton on enemmän kuin varma siitä, että firman omistajalla, William Gartleylla (Robert Englund) on sormensa pelissä, ja että itse pahuus asuu jossakin massiivisen mankelin sisuksissa....

Tuomio: Pakko tunnustaa. Olen Stephen King fani. Varsin innokas sellainen. Pienestä kirjahyllystäni löytyy metreittäin miehen kirjoittamia opuksia. On siellä toki muutakin. Lovecraftia ja sen sellaista. Mutta enimmäkseen Kingiä. Koska pidän hänen kirjoistaan, on aivan luonnollista, että katson myös niihin pohjautuvia elokuvia. Yleisesti ottaen nämä elokuvalliset versiot ovat suoraan sanoen aika perseestä. Muutamia poikkeuksia (esim. Hohto, Piina ja Rita Hayworth - Avain pakoon) lukuunottamatta.

Noiden mainittujen edestä löytyykin sitten iso liuta niitä, jotka olemassa olollaan edustavat juurikin tuota takapuoliosastota. The Mangler on yksi niistä. Eittämättä yksi kehnoimmista King-filmatisoinneista ikinä.  Se onnistuu epäonnistumaan varsin mallikkaasti lähes joka osa-alueella, vaikka täytyy kyllä myöntää, että oli hetkiä jolloin tykkäsin sen visuaalisuudesta. Muutamat kamerakulmat joita katselun aikana bongasin olivat samraimimaisella tavalla varsin vänkiä. Mutta noin yleisesti välttäkää tätä tekelettä kuin vesikauhuista bernhandilaiskoiraa. Jatkoille päästiin vuonna 2002 ja 2005...

keskiviikko 24. elokuuta 2011

Traileri: Hellraiser: Revelations (2011)


Ja seuraavassa kommentti suoraa itseltään Clive Barkerilta...

“Hello, my friends. I want to put on record that the flick out there using the word Hellraiser is no fuckin’ child of mine. I have nothing to do with the fuckin’ thing. If they claim its from the mind of Clive Barker, it’s a lie. It’s not even from my butt-hole.”

Jep. En yhtään ihmettele Barkerin reaktiota. Sen verran kamalalta tuo traileri nimittäin näytti. Pinheadiakin esittää joku ihan muu kuin Doug Bradley. He's the real Pinhead, accept no cheap imitations. Täysin turhake koko leffa...

tiistai 23. elokuuta 2011

Ghost Rider: Spirit of Vengeance posteri


El Orfanato aka The Orphanage (2007)


Kuvaus: Laura (Belén Rueda) muuttaa miehensä Carlosin (Fernando Cayo) sekä adoptiolapsensa Simónin (Roger Príncep) kanssa vuosia hylättynä olevaan orpokotiin. Samaiseen, jossa Laura itse asui ollessaan pikkutyttö. Pariskunnan tarkoitus on pistää paikka kondikseen, avatakseen oman hoitokotinsa kehitysvammaisia lapsia varten. Talon seinien sisälle kätkeytyvä karmaiseva menneisyys kietoo Lauran pian pauloihinsa, kun Simónin leikit uusien mielikuvitusystäviensä kera saavat ikävämmän puoleisen sävyn. Ja kun poika sitten katoaa kesken juhlien jälkiä jättämättä, Lauralle ei jää muuta vaihtoehtoa kuin liittyä talossa kummittelevien lasten leikkiin, saadakseen siten Simónin takaisin...

Tuomio: Verrattuna viimeaikoina katselemiini amerikkalais(kauhistelu)tuotantoihin, Orpokoti onnistuu olemaan tunnelmaltaan ja tarinankerronaltaan varsin virkistävä poikkeus. Hieman omaperäisempi se olisi ehkä silti saanut olla, mutta annettakoon se muutoin pätevän toteutuksen vuoksi anteeksi.

Etsi kuvasta - R2D2 ja C3PO

Klikkaa isommaksi

maanantai 22. elokuuta 2011

Movie Monday - Ihan naurettavaa

Maanantai jälleen ja Movie Mondayn haasteen aika. Tällä kertaa siellä kysellään komedia-elokuvan kohtausta, joka jaksaa kerta toisensa jälkeen naurattaa. Oman valintani voipi katsoa tuosta alta...


Joka kerta tuo kohtaus saa minut nauramaan, kun se kohdalle osuu. Lähinnä nokkelan sanailunsa vuoksi... :D

Moontrap (1989)


Kuvaus: Astronautit Jason Grant (Walter Koenig) ja Ray Tanner (Bruce Campbell) ovat singahtaneet sukkuloineen avaruuteen, korjatakseen siellä rikkoutuneen satelliitiin. Tähtimatkan luonne muuttuu kuitenkin astetta jännittävämmäksi, kun kaksikko huomaa maan kiertoradalla hylätyltä vaikuttavan avaruusaluksen. Grant poistuu sukkulasta tutkiakseen alusta tarkemmin, löytäen sen yhteydestä pahasti muumioituneen ruumiin sekä ulkonäöltään lyttyyn lysähtänyttä amerikkalaista jalkapalloa muistuttavan keissin. Maankamaralla löydökset tutkitaan ja ilmenee, että molemmat ovat 14.000 vuotta vanhoja, ja lähtöisin kuusta.

Pian tutkimusten jälkeen jalkapallo herää henkiin, macgyveröiden itselleen labrassa olevasta esineistöstä (kalmo mukaan lukien) kyborgikropan. Otus karkaa vankilastaan, ottaen ohessa hengiltä laborantin, ajautuen sen jälkeen tulitaisteluun turvallisuusväen kanssa. Ilkeän Robotti Ruttusen kapina loppuu kuitenkin varsin lyhyeen, Grantin haulikoidessa villiintyneen masiinan tuhannen päreiksi.

Välikohtauksen seurauksena astronauttimme passitetaan hippulat vinkuen takaisin avaruuteen. Kohti ääretöntä ja sen yli. Tai no, ei sentään. Ihan vaan kuuhun asti. Sieltä he onnistuvat löytämään robottien aikoinaan tuhoaman sivilisaation jäänteet, sekä todisteet siitä, että nämä köyhän miehen Borgit ovat tuloillaan maahan. Eivät kyläilemään vaan valloittaamaan....

Tuomio: Pöljähkö scifi-seikkailu, josta ei ole paljon kotiin kirjoittamista. Edes Bruce Campbell ei pysty tätä leffaa pelastamaan, Walter Koenigista puhumattakaan. No, Campbell sentään saa laukoa yhden, melko hyvänkin one-linerin liittyen koneiden ja ihmisten välisiin suhteisiin. Sen voipi halutessaan käydä katsomassa/kuuntelemassa tuosta alhaalta....


Kakkosnelosia kaksittain aka Päivän Kirpparilöydöt

Tuo meitin lähikirppis se onnistuu kerta toisensa jälkeen yllättämään laadukkaalla tavaravalikoimallaan. Tänään sieltä lähti mukaan kirjallisessa muodossa ilmentyviä Kakkosnelosia kaksittain...


Ehkä nämä kirjat (joiden olemassaolosta en ennen tätä edes tiennyt) auttavat paikkaamaan (hetkellisesti) sitä tyhjiötä, jonka sarjan loppuminen aiheutti. Minä kun tykkäsin siitä tosin paljon. Elokuvallista versiota odotellessa nääs....


sunnuntai 21. elokuuta 2011

Traileri: Underworld: Awakening (2012)


Underworld: Awakening. Trilogian neljäs ja (toivottavasti) viimeinen osa. 3D:nä... kuinkas muutenkaan :D

Ensi-ilta USA: 20.01.2012

Tarkoituksena katsoa: Meet the Spartans







Eräänlainen kestävyystesti kyseessä. Kuinka kauan pystyn mainittua tekelettä katsomaan, ennen kuin verisuoni päässäni sanoo isosti POKS! Minuuttimääräisiä (sekuntimääräisetkin käy) veikkauksia voipi halutessaan heitellä tuonne kommenttiosioon. Ja nyt, eikun katselemaan.... Urgh!



lauantai 20. elokuuta 2011

maanantai 15. elokuuta 2011

Movie Monday - Parhaista parhain

Tänään Movie Mondayn haasteessa haetaan parasta näyttelijää.  Noh, tähän on helppo vastata. Mielestäni Hollywoodin paras näyttelijä on ilmiselvästi... (rummunpärinää ja torvisoittoa)... PAULY SHORE....

Mithään.. en oo...*hik* ottanu...
No ei vaineskaan. Kunhan koitin teittiä vähän hoopottaa :D Pauly Shorea ei parhaalla tahdollakaan voi kutsua näyttelijäksi. Saati sitten parhaaksi sellaiseksi. Kaveri edustaa enemmänkin sitä kolikon toista puolta, jota kukaan ei halua missään yhteydessä nähdä. Sillä lähes Lovecraftisen karmaiseva onpi se puoli. Täynnänsä sanoinkuvaamattomia kauhuja kuten Bio-Dome tai vaihtoehtoisesti In the Army Now. Iä! Iä! Cthulhu Fhtagn! Pakkopaita ja pehmustettu koppi....  Shub-Niggurath ja muita vaikeasti kirjoitettavia Lovecraft-monsterien nimiääääähhhhh...

Eh..joo..tota... Sorry. Taisi mennä vähän överiksi tuo äskeinen. Takaisin ruotuun. Eli siis parasta näyttelijää/näyttelijärtä etsitään. Mitään yksittäistä vastausta tämän tyyppiseen haasteeseen on lähes mahdoton antaa, hyviä esiintyjiä kun Hollywoodissa (ja muuallakin maailmassa) riittää pilvin pimein. Listaamiseksi menee siis. Seuraavassa muutama nimi, joiden esiintymisestä olen valkokankailla/tv-ruudussa aina pitänyt....

Bruce Campbell (but of course), Jackie Chan, Linda Blair, Jennifer Tilly, Sean Connery, Clint Eastwood, Cynthia Rothrock, Christopher Lee, Peter Cushing, Vincent Price, Linda Hamilton, Christopher Walken, Patrick Stewart, William Shatner, Roger Moore, Pam Grier, Bruce Lee, Kurt Russell, Sylvester Stallone, Arnold Schwarzenegger, Charles Bronson,  Peter Sellers, David Suchet, Harrison Ford ja... ja.. ja... ei jaksa enempää.... eiköhän nuo riitä tällä erää, vaikka muitakin toki vielä olisi....:D

Tänään se alkaa!


Conan Suomi-TV:llä klo 21:00 ja 23:00. Jo on aikakin....

lauantai 13. elokuuta 2011

Traileri: Contagion (2011)


Tämmöinenkin scifistelyjännäri olisi tuloillaan tännekin. Tylsähkö traileri. Toi mieleen Outbreakin. Nähty ja koettu siis jo. Ei vaadi (omalta kohdaltani) teatteriin vääntäymistä. Vuokraversionkin kanssa on vähän niin ja näin... kahtoo jos jaksoo...

Ensi-ilta Suomi: 21.10.2011

perjantai 12. elokuuta 2011

Leffaostoksilla Anttilassa

Työkkärireissuni ohella poikkesin Anttilassa. Sieltä matkaan lähti alla näkyvät leffantyngät... :D




torstai 11. elokuuta 2011

Leffamusa - One of the Living - Tina Turner

Tähän kohtaan taas vaihteeksi vähän musaa. Tina Turnerin One of the Living. Soi Mad Max: Beyond Thunderdomen alkucrediittien aikana. Enjoy...


America 3000 (1986)


Kuvaus: Eletään vuotta 2890. Suuresta atomisodasta on kulunut 900 vuotta. Autioituneeksi heittäytynyttä Coloradoa hallitsee rautaisella otteellaan naisista koostuva amatsoniheimo. Miesten asema onkin sitten huomattavasti heikompi. Heidät kun on tylysti jaettu kahteen eri poppooseen. Työläisiin sekä siittäjiin. Toisin sanoen ovatten siis orjia. Yksi on kuitenkin joukosta poissa. Nimittäin pojankloppina amatsoneilta karkuun päässyt Korvis (on siinä jäppistä nimellä paiskattu). Raunioista löytämänsä oppikirjan avulla Korviksesta on tullut varsin sivistynyt heppuli. Oppinut näet lukemaan ja ymmärtämään olevansa....(luetaan kädet mahtipontisesti lanteille asetettuna, kaiun kera)...MIES!... IES!...ES!...S!...!

Korvis lyö hynttyyt yhteen muutaman muun karanneen orjan kanssa, hyökäten alistajiensa kimppuun kuin se kuuluisa sika limppuun. Äärimmäisen huonolla menestyksellä tosin. Mutta kun Korvis löytää kauan sitten edesmenneen presidentin kämpän, täynnänsä aseita sun muuta tuikitärkeää härpäkkää (mm. Marty McFlynkin suosima säteilyturvapuku, kypärä sekä kasettisoitin), toivon kipinä akkavallan nujertamisesta roihahtaa täysimittaiseksi tulimyrskyksi. Lopullinen taisto käydään vapauden (ja tasa-arvon) puolesta...

Tuomio: Pölhönpuoleinen, apokalyptiseen maailmaan sijoittuva höpölöpöseikkailu, jonka parhasta antia ovat uhkeat amatsoninaiset 80-lukuisine tukkalaitteineen, Chewbaccan rokkia rakastava serkkuolio, sekä oikeaan kohtaan sijoitetut lopputekstit.... :D Taattua Cannon Group laatua, heh.


keskiviikko 10. elokuuta 2011

Päivän kirpparilöytö

Tuli taas vaihteeksi koluttua läpi tuo meitin paikallinen kirppis. Mukaan lähti kertaa seuraavat elokuvalliset teokset....


Star Wars-trilogia. Alkuperäismuodossaan, ilman Lucasin Ykän lisäämiä/trimmaamia kohtauksia. VHS-versioina tosin, mutta se ei haitanne (ainakaan minua) hitonvinkulaakaan. Kunhan vaan nauhat pelittää (ja ainakin ensimmäinen niistä näkyy tekevän niin), olen onnellinen löydöstäni nääs :D

maanantai 8. elokuuta 2011

Movie Monday - Ärsyttävin hahmo

Tällä kertaa Movie Mondayn haasteessa haetaan ärsyttävintä hahmoa. No minä heitän tähän kohtaan sellaisia kolmisen kappaletta. Sen kummemmin niitä perustelematta. Ne, teistä jotka ovat kyseiset hahmot elokuvia katselleessaan nähneet, tietävät mistä kana pissii...

Meesa Jar Jar Binks
Skids ja Mudflap

Siinä nyt ensihätään kolme kaikista ärsyttävintä hahmoa, joita elokuvia katsellessani olen kohdannut. On niitä muitakin, mutta jälleen kerran listasta tulisi nälkävuoden pituiselta tuntuva, niin että saatte nyt tyytyä valitsemaani TOP 3:seen.. :D


Hammer Films: The Secret of Blood Island (1964)


Kuvaus: Malayi 1944. Englantilaisvakoojatar Elainen (Barbara Shelley) kone ammutaan japanilaisten sotilaiden toimesta alas. Aikansa viidakossa harhailtuaan kuumuus/kosteus vie naisesta voiton, ja tajuntansa menettäneenä hän jää maahan makaamaan. Kunnes paikalle lampsii japanilaisten vankileirillä työtä tekevä kersantti Crewe (Jack Hedley), joka salakuljettaa naisvakoojan muiden vankien mukana leiriin piiloon. Asiasta keskenään keskusteltuaan Majuri Dryden (Charles Tingwell) päättää, että Elainen olisi toistaiseksi parasta jäädä leiriin, aina siihen asti kun he saisivat hänen pakonsa jotenkin järjestettyä.

Asiat mutkistuvat entisestään japanilaisten saadessa vihiä Elainen olemassa olosta, ja siitä, että joku vangeista olisi ollut kontaktissa tämän kanssa. Niinpä saadakseen taivaalta pudonneen vakoojattaren kiikkiin, vankileirin johtaja Majuri Jocomo (Patrick Wymark) yhdessä oikean kätensä Tojokon (Michael Ripper) ottaa käyttöönsä julmimmista julmimmat keinot, jotka saavat vangit miettimään kaksi kertaa paljastaakko Elaine, vai kärsiäkö kohtalokkaat seuraukset salaisuutensa pitämisestä....

Tuomio:  No joo. Eihän tämä Blood Island nyt mikään Kwai-joen sillan veroinen klassikko ollut, mutta kyllä sen silti katseli ennemmin kuin selkäänsä olisi ottanut... tai jotain. Parasta antia tässä leffassa oli ehdottomasti Michael Ripper sekä Patrick Wymark esittämässä japanilaisia upseereja. Molemmat suoriutuivat rooleistaan minusta hyvin, vaikkakin (varsinkin) Wymarkin maskeerauksen läpi näki heti ensisilmäyksellä. Se söi hänen hahmonsa uskottavuutta jonkin verran. Ripperin kanssa menikin sitten hieman pitempi tovi. Hänellä kun oli sellaiset vichypullopohjalasit silmillään. Hämäsivät penteleet. :D

Myös Hammer-hovisäveltäjä James Bernardin musa ansaitsee erikoismaininnan, vaikkakin väliin se olisi sopinut teemoiltaan paremminkin johonkin Christopher Leen Dracula pätkään.... Perustuu tositapahtumiin. Löysähkö jatko-osa vuonna 1958 ilmestyneelle The Camp on Blood Islandille.

Riding the Bullet (2004)


Kuvaus: Alan Parker (Jonathan Jackson) on nuori ja lahjakas taidemaalari, jonka teoksissa toistuu useasti sama teema. Nimittäin kuolema. Taitelijaluonne kun on, hän on sitä myöden myös melkoinen synkistelijä, uskoen tyttöystävänsä Jessican (Erika Christensen) jättävän hänet pian. Tästä masentuneena Alan yrittää ottaa itsensä hengiltä, epäonnistuen tehtävässään surkeasti. Kaiken kukkuraksi Alan saa kuulla äitinsä tekevän kuolemaa. Jossakin jumalan selän takana sijaitsevassa sairaalassa. Sinne päästäkseen nuori taitelijan alku päättää liftata itselleen kyydin, jos kohta toisenkin. Matkalle äitinsä luo mahtuu mitä ihmeellisimpiä hahmoja, mutta varsinainen painajainen alkaa kun Alan löytää itsensä George Staubin (David Arquette) kyydistä....

Tuomio: Stephen Kingin alunperin nettikirjana julkaistuun tarinaan perustuva filmatisointi, joka olisi saanut mieluusti jäädä kokonaan tekemäti. Silkkaa ajan ja rahan haaskausta koko filkka. 'nuff said.

lauantai 6. elokuuta 2011

Duke Nukem Forever


Tämä nyt ei varsinaisesti liity elokuviin, mutta tulin hommanneeksi tänään Duke Nukem Foreverin. Tahtoo sanoa, että minua ei välttis hetkeen täällä bloggerissa näy. Tuppaan meinaten olemaan sen sorttinen pelaaja, että kun sille päälle satun, niin kaikki muu jää hetkellisesti kuvioista pois... :D

perjantai 5. elokuuta 2011

First Look: The Dark Knight Rises - Catwoman

Alla olevista kuvista voipi tiirata, jotta miltä se Anne Hathawayn The Dark Knight Risesin Selina Kyle/Catwoman tulee elokuvassa näyttämään... Ei paha ollenkaan... ja pyöräkin on aikas retee...



Leffamusa - You Can't Hide From The Beast Inside - Autograph

Tukkaheviä kehiin ala Autograph....

torstai 4. elokuuta 2011

First Look: Man of Steel


Hetkinen.. tuossa Teriksen asussa on jotakin hyvinkin tuttua. Kun nyt saisin päähäni sen.. ah, no mutta tietysti...

Hämis ja Teris ovat ilmiselvästi ostaneet asusteensa kankaan samasta puljusta. There's no doubt about it, man.! :D

Leffamusa - Restless Heart (Running Away With You) - John Parr

Otetaas vielä toinenkin kipale tähän kohtaan. Elikkäs tämä seuraava biisi soi Arnold Schwarzeneggerin tähdittämän The Running Manin loppucrediittien aikana. Kipaleen nimi ja esittäjä näkyy otsakkeesta...

Leffamusa - Skyline - Sylvester Levay

Seuraava kipale löytyy Sylvester Stallonen tähdittämän Cobran soundtrackilta, vaan ei kuitenkaan itse elokuvasta. Tiedä sitten miksi näin, sillä ei tämä Skyline nyt niin surkea kipale ole, etteikö sitä olisi voinut leffassa käyttää...


Turha Tieto: Kyseisen biisin voi kuulla soivan Commodore 64:lle tehdyn Cobra pelin taustamusana. :D

Traileri: The Darkest Hour (2011)


Alienit hyökkimässä taas kerran maapallolle! Tosin, Amerikan Yhdysvaltojen sijasta tällä kertaa Venäjälle ja Moskovaan. Maiseman vaihdoksesta huolimatta, ei siis mitään uutta tai innovatiivista luvassa. Tai no...jotain sentään. Alienit kun ovat näköjään näkymättömiä tällä kertaa. VAU! I didn't see that coming... :D

Ensi-ilta USA: 23.12.2011

tiistai 2. elokuuta 2011

Rhinestone (1984)


Kuvaus: Kurvikas country-laulaja Jake Farris (Dolly Parton) on enemmän kuin varma siitä, että hän pystyisi tekemään aivan kenestä tahansa suurta suosiota nauttivan country-starban. Niinpä hän päättääkin lyödä asiasta vetosen sleazeball managerinsa, Freddy Ugon (Rob Leibman) kanssa. Aikaa tehtävään Jakella olisi tasan kaksi viikkoa. Onnistuessaan Freddy purkaisi hänen sopimuksensa. Mutta jos homma karahtaisi reisille, se merkitsisi muutamaa lisävuotta sopimukseen, sekä yhden yön viettämistä Freddyn lakanoiden välissä. Ajatus, joka saa kylmät väreet juoksemaan valtoimenaan Jaken selkäpiitä pitkin.

Koska Freddyllä on valta valita kenet tahansa Jaken koulittavaksi, hän valitsee New Yorkissa taksikuskina toimivan Nick Martinellin (Sylvester Stallone), jonka nuottikorva on varsin paleltuneen oloinen, ja lauluäänikin muistuttaa lähinnä sonnin mylvintää. Niin ja kaiken tuon lisäksi mies vielä vihaa country-musaa yli kaiken. Vaikka oddsit ovat Jaken voittamisen kannalta varsin ohuet, hän ei aio antaa periksi millään muotoa. Tennesseen sydänmaille päästyään Jake aloittaa Nickin armottoman treenauksen, tehdäkseen taksikuskista pesunkestävän landepaukkumusan taitajan...

Tuomio: C-musalla höystetty hömppäkomedia, jonka elokuvalliset arvot jäävät (Dolly Partonin rehevää olemusta lukuunottamatta) varsin minimalistisiksi. Pölhöviihteen puolelle valahtaa, ja siltä kantilta katsottuna leffa toimii huomattavasti paremmin. Mikäli kärsit liiallisesta aivotoiminnasta, Rhinestonen katsominen on täydellinen lääke siihen ongelmaan. :D

Elokuvana:                        Pölhöviihteenä:

Dark Asylum (2001)

Kuvaus: Sarjamurhaajan tointa aktiivisesti harjoittava Luther "Teurastaja" Wells (Larry Drake) jää iltana eräänä poliisien piirittämäksi, joutuen sitä kautta psykologisiin testeihin sulkemispäätöksen saaneeseen mielisairaalaan. Johtajana toimiva Tri Fallon (Jurgen Prochnow) ei ole asiasta kovin mielissään, mutta suostuu kun saa kuulla FBI:n tulevan hakemaan hiipparia pois keskiyön paikkeilla tai jotain. Itse testiä murhamiehelle suorittamaan kutsutaan toinen tohtori, Maggie Spatko (Paulina Porizkova), jolla on vähän liiankin omakohtaisia kokemuksia sarjamurhaajista. Hänen isänsä kun oli aikoinaan sellainen. Asia, joka mainitaan elokuvan aikana muutamaan otteeseen, ollen lopulta melko tarpeeton fakta.

Maggie yrittää saada "Teurastajan" puhumaan, mutta turhaan. Sitten Tri Fallon saa päähänsä kokeilla jotakin. Hän menee tappokoneen pakeille turvahuoneeseen, saaden pian huomata tehneensä elämänsä pahimman virheen. Luther kun ottaa hänet hengiltä varsin helpohkosti, lähtien sitten Maggien perään. Pakomatkansa aikana Maggie törmää talossa talonmiehenä työskentelevään Quitziin (Judd Nelson), lyöttäytyen yksiin tämän kanssa. Mielipuolinen tappaja kannoillaan epäsuhta pari aloittaa epätoivoiselta tuntuvan rynnistyksen kohti vapautta....

Tuomio: Voi helvetin kuustoista, että oli sitten viimeisen päälle tyhmä, ja äärimmäisen ennalta arvattava kauhistelu. Paulina Porizkova yrittää kovasti olla Ellen Ripley, mutta hänen katu-uskottavuutensa moisen roolin läpi vetämiseen on tasan zip, nada, zero. Psykologiksi hän ei myöskään ole kovin fiksu, tehden väliin sellaisia päätöksiä, että ainakin itse aloin toivoa "Teurastajan" tekevän selvää hänestä mahdollisimman nopeasti. Judd Nelson käy tuhlaamassa aikaansa talonmiehenä ja Larry Drake taas vastoin julmana sarjamurhistelijana. Välttäkää tätä tekelettä kaikin mahdollisin keinoin, mikäli mielenterveytenne on teille kallis...

maanantai 1. elokuuta 2011

First Look: The Dark Knight Rises

Kuvia The Dark Knight Rises leffan kuvauspaikalta Pittsburghista...





Star Wars/Dallas Intro

Olettekos koskaan tulleet ajatelleeksi miltä Star Wars näyttäisi/kuulostaisi Dallas tyylisellä alkuintrolla varustettuna. No, sehän näyttäisi/kuulostaisi jotakuinkin seuraavalta....

Movie Monday - Who Would You Be

Viimeksi Movie Mondayn haaste jäi minulta väliin, mutta nyt palailen astialle. Eli tällä kertaa siellä on aiheena Who Would You Be ja samalla minkä elokuvan maailmassa haluaisit elää hetken jos ehkä toisenkin. Haaste on vaikeahko. Vaihotehtoja kun omalta kohdaltani löytyy useampiakin. Listauksestani tulisi kuitenkin sen verran pitkä ja puuduttava, etten rupea tähän kohtaan sitä latomaan sen kummemmin. Ikä ja terveyshän siinä menisi. Niin minulta kuin mahdollisilta lukijoiltakin. Niinpä heitän tähän kohtaan sen mikä tällä hetkellä minulla on päällimmäisenä mielessä. Star Wars. Koko se universumi....


Olisi hienoa elää ja olla osana sitä universumia. Vaikkapa sellaisena hahmona, joka saisi kierrellä työnsä puolesta ympäri ämpäri, vieraillen erilaisilla planeetoilla, tavaten mielenkiintoisia ja välillä vaarallisiakin ihmisiä/olioita. Tutustua Jedeihin sekä Voimaan. Ehkä Sitheihinkin. Tutkia heidän historiaansa ynnä muuta sellaista. Sen verran laaja onpi se universumi, että tekemistä (sekä nähtävää) kyllä riittäisi joka lähtöön. Olisin hahmona lopulta ihan mikä hyvänsä.:D

Coruscant

Korriban
Nar Shaddaa

Dantooine