tiistai 29. toukokuuta 2012

Django Unchained kuvia

Muutama uusi kuvanen Tarantinon jouluna ensi-iltansa saavasta Django Unchained pätkästä. Tuo toiseksi viimeinen photo on muuten aika mielenkiintoinen. Siinä kun ovat molemmat Djangot vierekkäin. Alkuperäinen sekä upouusi. Toisin sanoen Franco Nero on mukana kuvioissa. Ainakin hetkisen verran, ellei pidempäänkin. Vuoden lopullahan tuo sitten selviää kuinka asian laita on....






maanantai 28. toukokuuta 2012

Star Wars: The Radio Play

Piirrossarjoista tutut ääninäyttelijät esittävät Star Warsin radiokuunnelmana...omaan persoonalliseen tyyliinsä. Kesto 80 minuuttia, joten kantsii varata sen verran aikaa videon katselemiseen...


Movie Monday - Nolo suosikki

"Mikä on sinun nolo suosikkisi? Mistä elokuvasta pidät, vaikka älyllisellä tasolla tiedät sen olevan aika typerä? Mutta jokin siinä vaan vetoaa, tunnetasolla tai muuten?"

Tämmöisiä nolouden huipentumia tarjoilen teitille tähän kohtaan pällisteltäväksi...


Turha tieto: Manos on espanjaa ja tarkoittaa suomeksi kädet. Lopun käännöksestä voittekin sitten tehdä ihan ite... :D

lauantai 26. toukokuuta 2012

Leffamusa - Shura no Hana - Meiko Kaji

The Principal (1987)

Kuvaus: Opettaja Rick Latimerilla (James Belushi) ei mene hyvin.Vaimonsa on jättänyt hänet ja lakimiehensä pelkkä olemassa olo ärsyttää häntä isosti. Niinpä eräänä viinanhuuruisena baari-iltana Latimerin nähdessä tulevan ex-muijansa lainoppineen verenimijän seurassa, tuo mainittu ärsytys muuntuu kontrolloimattomaksi känniraivoksi. Aseistettuna baaritiskin takaa löytyvällä pesismailalla Latimer lähtee lakimiesjahtiin, saaden tämän lopulta kiinni parkkipaikalla autonsa sisältä lymyilemästä. Hetken ajan pesäpallomaila sekä tulipunainen Porsche tekevät keskenään väkivaltaista tuttavuutta. 

Seuraavana päivänä Latimer saa töissä ollessaan kuulla työkavereiltaan, että hänet on ylennetty tavallisesta riviopesta pahamaineisen Brandelin High Schoolin rehtoriksi. Komennus, joka Latimerista tuntuu enemmän rangaistukselta, palkitsemisen sijaan. Koululle päästyään Latimer huomaan varsin pian sen olevan täynnä suuntansa kadottaneita nuoria, joilla ei ole harmainta haisuakaan siitä mitä skolessa ylipäätään tehdään. Näille oppilaille huumekauppa, raiskaukset ja yleinen rötöstely ovat toisen asteen yhtälöiden pänttäämistä tärkeämpiä juttuja. Latimer on asiasta kuitenkin eriävää mieltä. Hän aikoo tehdä opinahjosta kunniallisen paikan, poistaen rikollisen elementin sieltä tyystin. Apunaan koulun turvallisuuspäällikkö Jake Phillips (Louis Gossett, Jr.), Latimer käy urheasti taistoon hunsvottimaisia oppilaita vastaan...

Tuomio: Hetkellisistä epäuskottavuuskohtauksista ja tarinan hölmöydestä kärsivä kurinpalautusdraama, joka vioistaan huolimatta, tai ehkä juuri niiden ansiosta, toimii alusta loppuun yllättävänkin mallikkaasti.    



keskiviikko 23. toukokuuta 2012

Movie Monday - Daisarit

"Kauhuelokuvissa naiset ovat useimmiten esiintyneet uhreina, helppoina maalitauluina jotka peloissaan tekevät typeriä valintoja kuten juoksevat yläkertaan tai lamaantuvat kiljuen. Poikkeuksia on löydyttävä, ehkä listaksi asti? Nyt etsimme siis kauhuelokuvien vahvoja ja väkeviä naisia. Elokuvan lopputuloksella ei ole väliä, kunhan neito pistää hanttiin kunnolla."

Vastaan tämänkertaiseen haasteeseen listaamalla TOP 3 suosikkinaistani, jotka potkivat takapuolta varsin ansiokkaasti... jopa paljon paremmin kuin kiveksikkäät vastineensa. Eivät ole missään paremmuusjärjestyksessä. Ovat vaan ja hyvä niin.....


Laurie Strode - Halloween, Halloween 2, Halloween H20

Ellen Ripley - Alien, Aliens, Alien 3, Alien: Resurrection

Nancy Thompson - A Nightmare on Elm Street 1,3, New Nightmare

MacGruber 2 tulossa





Kaksi sanaa:

Ei ja Miksi?




sunnuntai 20. toukokuuta 2012

Leffamusa - Square One (End Credits) - Jerry Goldsmith

Tämänpäiväisen Piru naapurissa vhs-löydön kunniaksi hieman musaa samaisesta elokuvasta... The 'Burbs Square One (End Credits) ja Jerry Goldsmith olkaatten niin hyvät...

Päivän kirpparilöydöt

Läjä erinäisiä VHS-nauhoja....


P.S. Tämä on jo kuudes perättäinen postaus ilman kommentteja. Jumalan tähden sanokaa nyt joku edes jotakin. Hullummaksihan tässä kaikessa hiljaisuudessa tulee....

lauantai 19. toukokuuta 2012

Ryan Reynolds ehdolla Highlanderiksi

Highlander riimeikin suhteen on viimeaikoina ollut sen verran hiljaista, että moni on varmasti luullut koko projektin tulleen jo haudatuksi. Näin ei kuitenkaan näyttäisi olevan, sillä Varietyn mukaan Lionsgate-Summit on nyt omien sanojensa mukaan löytänyt sopivan kaverin esittämään Connor MacLeodia. Kenet te kysytte? No Ryan Reynoldsin tietysti.

Mitään varsinaista tarjousta Reynoldsille ei ole esitetty, mutta alustavia keskuteluja on jo käyty ja molemmat osapuolet ovat erittäin kiinnostuneita työskentelemään yhdessä. Reynoldsin kerrotaan kuitenkin harkitsevan samaan aikaan muitakin vaihtoehtoja, joten hänen saamisensa tämän riimeikin päästarbaksi on vielä toistaiseksi epävarmaa.

perjantai 18. toukokuuta 2012

Skyfall teaser posteri

Traileri: Piranhaconda (2011)

Syfy jatkaa edelleenkin tutulla ja turvallisella leikkaa/liimaa monsteri meiningillä. Otsikosta ja trailerista voitte varmasti päätellä mikä yhdistelmähirvitys ihmisiä tällä kertaa suihinsa syö. Ohjauksesta vastaa muuten legendaarinen Jim Wynorski ja tuotannosta taas vieläkin legendaarisempi Roger Corman...


Koitin löytää tähän kohtaan synopsiksen, mutta epäonnistuin tehtävässäni. Vaan haitanneeko tuo mitään, sillä aika selvästihän leffan tapahtumat tuosta trailerista ilmi käyvät. Julisteen löysin kuitenkin ja sen liitin sitten totuttuun tapaan tuohon alle. Aika hauska posteri muuten, heh.


Ensi-Ilta SyFy Channel: 16.6.2012

tiistai 15. toukokuuta 2012

Movie Monday - Äideistä parhain

Äideistä parhain?  Beverly Suthpinhan se....


Bubbling under: Pamela Voorhees, Amanda Krueger...

P.S. Jos siellä nyt joku ihmettelee valintojani, niin selvennettäköön etten ottanut tätä haastetta kovinkaan tosissani. Älkää tekään siis ottako tätä postaustani siten :D

Traileri: Gangster Squad (2012)

Zombielandin ohjaajalta...



Muuten hyvä tuo traileri, mutta oliko ihan pakko mennä tunkemaan siihen rap-musaa? Olisi nyt luullut, että siihen kohtaan olisi löytynyt jokin ajanjaksoon sopiva, svengaava kipale tuon pitkän puhumisen sijasta. Karmeata kuunneltavaa sanon minä. Noh, tehty mikä tehty, eikä sille mitään tässä kohdin enää voi. Seuraavassa synopsis luettavaksenne ja heti perään juliste pällisteltäväksenne...

Synopsis: Sean Penn, Josh Brolin, and Ryan Gosling star in this Warner Bros. adaptation of the L.A. Times article on a squad of cops in 1940s Los Angeles whose job it was to stop East Coast Mafiosos from setting up shop in their city. Zombieland's Ruben Fleischer directs; Michael Peña, Emma Stone, Robert Patrick, and Nick Nolte also star. 


Ensi-ilta USA: 7.9.2012

maanantai 14. toukokuuta 2012

Jotakin tuttua...

Tuossa alla olevassa trailerissa soi alussa eräs kipale, joka vaikuttaa varsin tutulle. Kuin olisin kuullut sen jossakin muualla aiemmin, tosin eri sanoilla varustettuna ja epäselvemmin laulettuna... :D


Laulajattaren nimi on muuten Sammy Luck ja kierrätetyn kappaleen taas The Beating of my Heart.... Al Festa tuotantoa, kuten myös tuo trailerin elokuvakin...

sunnuntai 13. toukokuuta 2012

The Incredible Hulk (2008)

Arkistojen kätköistä kajahtaa jälleen. Tällä kertaa heittelen teitille luettavaksi aikoinani kirjoittamani arvosteluyritelmän The Incredible Hulkista. Teksti, joka jäi minulta aikanaan kesken, ja jonka nyt naputtelin vihdoin viimein loppuun. Parempi myöhään kuin ei silloinkaan...

Vuonna 2003 valkokankaille ilmestyi Marvelin saman nimiseen sarjakuvaan perustuva HULK. Taiwanilaisohjaaja Ang Leen  (Järki ja Tunteet, Jäämyrsky, Hiipivä tiikeri, piilotettu lohikäärme) luotsaama versio oli kuitenkin kaikkea muuta kuin sitä mitä fanit siltä odottivat. Sarjakuvamaisen toiminnan sijasta se oli täynnänsä Bannerin isä/poika suhde angstia, psykologista blaablaata ja puhetta, puhetta, puhetta. Ja vaikka jaden vihreä jätti lopulta päästettiinkin irti ja riehumaan, lopputulos oli silti HULKIN kokoinen pettymys.

Viitisen vuotta myöhemmin HULK rymistelee jälleen teattereihimme. Tällä kertaa tirehtööri Louis Leterrierin alaisuudessa. Ranskalaisohjaajan meriittilistalta löytyvät mm. sellaiset toimintapläjäykset kuin The Transporter ja Danny the Dog. Suoran toiminnan miehestä on siis kyse ja sen huomaa hyvin myös itse elokuvastakin. Tämä HULK ei turhia nimittäin pohdiskele. Tämä HULK tulee ja MURSKAA!!!


Alkutekstien rullatessa näemme kertauksena kuinka Bruce Banner altistui aikanaan surullisenkuuluisalle gammasäteilylle. Hieman eri tavalla kuin originaalissa sarjakuvassa tosin. Gammapommi kun loistaa jälleen kerran poissa olollaan. Rick Jonesiakaan näy mailla eikä halmeilla. Eteemme avautuva kuvasarja pohjautuukin 70-luvun loppupuolella päivänvalon nähneen televisiosarjan alkuintroon. Hatunnostona tätä kulttisuosiota nauttivaa tuotantoa kohtaan. Leffasta löytyy muitakin sarjaan liittyviä viittauksia, mutta jätän ne tässä kohdin mieluusti teidän itsenne bongattavaksi.


Muistelotuokion päätyttyä pääsemmekin sitten itse asiaan. USA:n armeijan jahtaama Banner (Edward Norton) on päätynyt asustelemaan Rio de Janeiron slummikortteliin. Elantonsa mies ansaitsee työskentelemällä virvoitusjuomatehtaalla, matalaa profiilia ylläpitäen ja mahdollista parannuskeinoa etsien. Tehtaassa tapahtuva vahinko muuttaa kuitenkin kaiken. Bannerin gammasäteilyllä kyllästettyä verta päätyy erääseen juomapulloista, aiheuttaen samaisesta botikasta limunaatia nauttineessa Stan "The Man" Leessä epätoivottuja sivuvaikutuksia.


Tämän erikoisen tapahtumasarjan ansiosta HULKIA työkseen metsästävä kenraali Thaddeus "Thunderbolt" Ross (William Hurt) saa vihiä Bannerin olinpaikasta, ja täten lähettääkin paikan päälle Emil Blonskyn (Tim Roth) johtaman iskuryhmän, tarkoituksenaan napata nörttitiedemies hellään huomaansa. Yritys kuitenkin epäonnistuu surkeasti. Syynä tähän USKOMATON HULK, joka raivoaa tieltänsä kaiken eteensä osuvan varsin tuhoisin seurauksin. Tapahtuneen johdosta Banner joutuu karistamaan Brasilian pölyt jaloistaan, palaten takaisin kotimaahansa. Kohdatakseen siellä oman menneisyytensä haamut ja painajaismaisen olennon, jota myös Kuvotukseksi kutsutaan...


The Incredible Hulk on kokonaisuutena sarjakuvamaista toimintaa sisällään pitävä popcorn-pätkä, jonka parissa jaksaa viihtyä varsin mainiosti sen keston ajan. Edward Norton heittää kehiin uskottavaa settiä nörttimäisenä Bannerina, jota kroonisen yksinäisyyden lisäksi riepoo myös sisäinen, aika ajoin valloilleen pääsevä jättimäinen viherpeto. Hän saa katsojan tuntemaan myötätuntoa itseään kohtaan hieman samalla tavalla kuin edesmennyt Bill Bixby aikoinaan. Myös William Hurt ja Tim Roth tekevät omissa rooleissaan pätevää työtä. Liv Tyler puolestaan on kaunis katsella, tuoden mukanaan sopivaa herkkyyttä ja tarvittavaa ymmärrystä oman demoninsa kanssa painivaa Banneria kohtaan. Sokerina pohjalla mainittakoon leffan loppupuolella erään tunnetun hahmon pikainen cameo, joka kaikessa lyhykäisyydessääkin on näkemisen arvoinen.

lauantai 12. toukokuuta 2012

MacGyver mainostaa 2

Crash and Burn (2007)

Kuvaus: FBI:lle työskentelevä entinen autovaras Kevin Hawkings (Erik Palladino) soluttautuu Vincent Scaillon (Michael Madsen) johtamaan, vauhdikkaita menopelejä buustaavaan rikollisliigaan. Tarkoituksenaan saattaa rötöstelijät oikeuden eteen tuomittavaksi. Tehtävä ei ole helppo, sillä hänen niskaansa hengittävät niin psykopaattinen pomonsa, kuin myös alueella vaikuttavan pahamaineisen streetgängin jäsenistö. Kilvanajo elämästä ja kuolemasta alkaa...    

Tuomio:
Pärisevää, teeveelle tehtyä kökköpaskaa. Sääliksi käy Highlander ohjaaja Russell Mulcahya kun tämmöiseenkin jätökseen on mennyt kätensä työntämään. Mikäli aihe kiinnostaa enemmälti, suosittelen jättämään tämän väliin, ja katsomaan vaikka Fast and the Furiousin tai Gone in 60 Secondsin (kummatkin versiot). Eivät nekään maailman loistavimpia tekeleitä ole, mutta hoitavat homman kotiin paremmin kuin tämä Crash and Burn ikinä.  

torstai 10. toukokuuta 2012

Theatre of Blood (1973)

Kuvaus: Näyttämötaidetta harjoittava Edward Lionheart (Vincent Price) pitää itseään maailman parhaana Shakespeare-tulkitsijana. Harmi vain, etteivät häntä kovin sanoin arvostelevat kriitikot yhdy miehen mielipiteeseen. He kun puolestaan pitävät Lionheartia pelkkänä ylinäyttelevänä pellenä, jolla ei ole harmainta haisuakaan siitä, miten Shakespearen näytelmiä tulisi tulkita. Vuosittaisen palkintopystinsäkin he ojentavat nuorelle tulokkaalle Lionheartin sijaan. Teko, joka saa veteraaninäyttelijän suorittamaan köydettömän benji-hypyn parvekkeelta alla synkkänä virtaavaan Thames-jokeen.

Aikansa H2O:ssa ajelehdittuaan Eetu päätyy laitapuolen kulkijoiden keskuuteen. Nämä onkivat läpikotaisesta kosteusvauriosta kärsivän teatterimiehen rannalle ruikuttamaan. Miniristeilystä toivuttuaan Lionheart ryhtyy Shakespearen hengessä kostotoimenpiteisiin, poistaakseen päiviltä häntä kriittisellä sanan säilällä ah niin syvästi haavoittaneet...

Tuomio: Mainiohko, patamustalla hjuumorilla sävytetty kauhistelu, jonka tour de forcena häärii kaikkien ylinäyttelijöiden ehdoton kingi Vincent Price. Itseironisempana kuin koskaan. Kantsii kahtoa poikkee mikäli kohdalle osuu, vaikka pelkkänä kuriositeettina, jos ei muutoin. Turhana tietona mainittakoon vielä, että joskus kauan sitten tästäkin leffasta piti riimeikkiä pukkaaman. Jim Carreyn oli määrä esittää siinä stand-up koomikkoa, jonka heittämää settiä kriitikot olisivat sitten vihanneet. Elokuvaa ei kuitenkaan koskaan tehty, ja hyvä niin sillä huonohan siitä kuitenkin olisi tullut...

tiistai 8. toukokuuta 2012

To boldly go....

...where no one has gone before. Eli toisin sanoen päivän kirpparilöytönihän ne siinä....

maanantai 7. toukokuuta 2012

Movie Monday - Oheistuote

Movie Monday ja oheistuotteet. Kyllähän minulta sellaisia löytyy. Ei kovin paljon, mutta kuitenkin. Seuraavassa kuvallinen kavalkaadi siitä, mitä kaikkea roinaa meikäläiselle on vuosien varrella kertynyt...

Naamarit eri varalärväkkeet. Ihan vaan sen takia, että omani alkaa olemaan käytössä jo sen verran kulunut.


Pelejä pelattavaksi. Noiden lisäksi löytyy myös erinäinen määrä Bond-pelejä, Scarface, Lego Indiana Jones, Indiana Jones and the Staff of Kings, The Terminator: Dawn of Fate, The X-Files: Resist or Serve, Star Trek Voyager: Elite Force, Star Trek: Judgment Rites ja jokunen muukin.


Kirjoja luettavaksi.  Ihan kaikkia en jaksanut kaivaa näytille. Noiden lisäksi löytyy erinäisiä elämänkertoja, jokunen The X-Files pokkari, pari Indiana Jones vastaavaa sekä muutama Star Trek opus, joista mielenkiintoisin on ehdottomasti tämä. Niin ja muutama Tarantinon kässärikin löytyy kirjallisessa muodossa....


Tähän loppuun heitä vielä pari kuvaa, jotka edustavat osastoa sekalaista sälää....



Terminator Salvation (2009)

Arkistojen kätköista löytyi tämmöinen häthätää kyhäämäni arvostelu Terminator sarjan neljännestä osasta. Paremman materiaalin puutteessa, postaan sen näkyville tähän. Lukekoon ken tohtii...

Ohjaaja/käsikirjoittaja James Cameronin painajaisunesta aikoinaan alkunsa saanut Terminator-saaga on ajanlaskumme tässä vaiheessa ehtinyt neljänteen osaansa. Ajassa menneisyyteen matkaaminen on taakse jäänyttä elämää ja Rise of the Machinesin loppumetreillä käynnistynyt koneiden kapina on nyt laajentunut täysimittaiseksi rähinäksi.

Kaiken epätoivon ja synkkyyden keskeltä löytää itsensä ihmiskunnan viimeiseksi toivoksi ja sen pelastajaksi paljon profetoitu vastarintaliikkeen johtaja, John Connor (Christian Bale). Ympärillään olevien, monissa taisteluissa ryvettyneiden soturiensa avulla, Connor on kehitellyt salaisen aseen, jonka toimiessa, hän toivoo kääntävänsä sodan kulun ihmisten hyväksi. Niinpä maanalaisessa bunkkerissa valmisteellaankin kuumeisesti mahdollista viimeistä iskua suoraan Skynetin metallin kylmään sydämeen. Pakka menee kuitenkin pahemman kerran sekaisin mystisen Marcus Wrightin (Sam Worthington) maleksiessa muina miehinä paikan päälle...


Täytyy sanoa, että tämä McG:n luotsaama neljäs Terminator osoittautui melkoiseksi pettymykseksi. Itse tarina ei ole kovinkaan kummoinen, eikä näyttelijöidenkään suoritukset (muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta) ole mitenkään päätä huimaavia. Jopa yleensä pätevä Christian Bale tuntuu olevan etäinen ja hieman väsyneen oloinen.
Tiedä sitten imikö kuvausten aikana valomiehelle mesoaminen Balesta parhaat mehut vai miksi hän on kuin nukkuvan rukous. Sen kuitenkin tiedän, ettei hän tämän suorituksen perusteella ole se John Connor joka hänen pitäisi olla. Vahva johtajatyyppi, jota muut seuraisivat hamaan kuolemaan asti. Itse en seuraisi tätä heppulia edes nakkikioskille. En vaikka maksettaisiin.

Yllättäen tämän leffan vahvuudet löytyvätkin sen muutamasta sivuhahmosta. Nuori Anton Yelchin (Star Trek) tekee takuuvarmaa työtä alunperin Michael Biehnin tunnetuksi tekemänä Kyle Reesenä ja Sam Worthingtonin (Avatar) esittämä Marcus Wright taas on kaikessa mystisyydessään erittäin mielenkiintoinen hahmo. Tosin paremman ohjaajan alaisuudessa hänestäkin olisi saanut varmasti vieläkin enemmän irti kuin McG sai. Noh, ei aina voi voittaa, ei edes joka kerta.

Entä sitten visuaalinen puoli? No, onhan leffa ihan hienon näköinen, vaikkakin sotaisa maailma ei vastaa yhtään sitä visiota jota James Cameron meille väläytteli erittäin säästeliäästi kahdessa ensimmäisessä Terminaattorissa. Tämä McG:n versio tuo enemmänkin mieleen Mad Maxit sun muut pölyä sekä bensankatkua täynnänsä olevat post-apokalyptiset seikkailut. Sinänsä se on ihan ookoo, mutta ei oikein istu Terminaattorin sinisen kylmän teräksiseen maailmaan.

Toimintaakin piisaa. On takaa-ajoja, ammuskelua, räjähdyksiä ja kaikkea muuta mitä kasvava nuori tarvitsee. Niin ja tietysti koko liuta erilaisia Terminaattoreja terminoimassa ihmisiä sen minkä kerkiävät. Ihan mukiin menevää äksöniä etten sanoisi. Paljon huonompaakin kun olen nimittäin nähnyt.

Kokonaisuutena Terminator - Pelastus on kuitenkin erittäin keskinkertainen tekele. Sen kyllä katselee, mutta siitä ei jää katsojan mieleen juuri mitään. Mutta mitä muutakaan voi odottaa ohjaajalta, jonka vyön alta löytyvät semmoiset kammotukset kuin Charlien Enkelit ja sen umpisurkea jatko-osa...

perjantai 4. toukokuuta 2012

Zombieland (2009)

Alla oleva kirjoitus on alunperin julkaistu pari vuotta takaperin tuolla toisessa blogissani. Naputeltu vähän sen jälkeen kun olin käynyt Zombielandin teatterissa katsomassa. Muutamat tekstissä mainitut faktat ovat ehtineet ajan saatossa muuttua, mutta ei anneta sen häiritä, eihän. :D

Viime vuosina zombie aiheisia elokuvia on putkahdellut teattereihin ja videolevitykseen kuin sieniä syyssateella. Suurin osa näistä on kuitenkin osoittautunut myrkyllisen huonoiksi lailla valkoisen kärpässienen. Näin äkkiseltään mieleen tulee sellaiset tuotokset kuten Day of the Deadin uudelleen filmatisointi tai vaihtoehtoisesti suosittuihin survival horror videopeleihin perustuva Resident Evil trilogia. Jopa alan mestari ja elävien kuolleiden yliguru George A. Romero onnistui iskemään kirveensä kiveen omalla Diary of the Deadillään. Niin katoavaista on mainen kunnia.


Myrkkysienten joukkoon on toki eksynyt muutama herkkusienikin. Valkokankaillemme vastikään saapunut Zombieland on juuri sellainen. Tämä Ruben Fleischerin ohjaustyö yhdistää osuvasti roadmovien ja zombie-epidemian, ryydittäen tarinan kulkua hurtilla huumorilla. Elokuva onkin tästä syystä enemmän lähisukua brittiläiselle Shaun of the Deadille kuin aiemmin mainitun Romeron nihilistille visioille syödyksi tulleesta maailmanlopusta. Lähtökohta on kuitenkin se ja sama. Zombiet ovat vallanneet maan ja muutama sisukas ihmishahmo pistää niille hanttiin minkä kerkiää. Eivät halua tulla syödyksi, saati sitten muuttua aivottomiksi, kannibalisimia avoimesti harjoittaviksi hirviöiksi. Kukapa meistä sellaista kohtoaloa itselleen ylipäätään haluaisikaan.



Tätä samaa on varmasti pohtinut myös Columbus (Jesse Eisenberg), nuori opiskelijanörtti, joka on onnistunut selviytymään outbreikistä hengissä lähinnä laatimiensa sääntöjen (varo vessoja, tarkista aina auton takapenkki jne.) ansiosta. Niiden rikkominen kun tietäisi välitöntä hengenmenoa.


Reissun päällä ollessaan, Columbus tapaa viskiä, Twinkie-leivoksia sekä zombbarien listimistä ylikaiken rakastavan Tallahasseen (Woody Harrelson) ja hieman epävarman alun jälkeen kaksikko taittaakin taivalta yhdessä. Ryhmä rämä kasvaa pian kuitenkin vielä kahdella, miesten törmätessä huijarisiskoksiin, Wichitaan (Emma Stone) sekä Little Rockiin (Abigail Breslin), joiden päämääränä on Los Angelesissa sijaitseva Playland Pacific niminen huvipuisto. Alue, joka huhujen mukaan olisi vielä zombie-vapaa. Värikkäiden vaiheiden jälkeen, nelikko suuntaakin tiensä lopulta kohti Kaliforniaa. Kohti parempaa tulevaisuutta...


Zombieland onnistuu siinä missä muut kauhukomediat ovat menneet syvälle metsään. Se on aidosti hauska, sisältäen silti roiman annoksen lajityypille ominaista roisia splattermeininkiä. Käsikirjoitus on nokkela ja näyttelijätyö erinomaista. Varsinkin Woody Harrelson erottuu joukossa edukseen. Mies ei selvästikään ota itseään liian vakavasti, vaan osaa heittäytyä tämän tyyppisiin rooleihin siihen sopivalla antaumuksella. Muutkin näyttelijät suoriutuvat rooleistaan puhtain paperein, vaikkakin kieltämättä jäävätkin hieman Woodyn varjoon.

Mainittakoon vielä, että menoon mukaan on saatu huijattua myös itse Bill Murray. Mitä mies leffassa tekee, se jääköön tässä vaiheessa salaisuudeksi. Sanonpahan vain, että hänen cameonsa on unohtumaton...

Traileri: Expendables 2 (2012) trailer #2

Jostain selittämättömästä syystä en saa kirjoitetuksi tänne mitään järjellistä. Niinpä laitankin sen vuoksi kehiin Expendables 2:sen kakkostrailerin. Halusittepa sitä sitten tahi ette. Siihen teidän nyt vain on valitettavasti tyytyminen. Parempaankaan kun en tällä kohdin pysty. Että näin, ja nyt sitten sen trailerin pariin...