Ihan hyvä ja toimiva suhdehan se. Ei silti, kyllä meilläkin omat riitamme on. Viimeksi taisi tulla isompaa känää Day of the Deadin riimeikin kohdalla. Siinä kun esiteltiin se kasvissyöjäzombie. Näin vanhan liiton edustajana moinen irvikuva sai minut kiroilemaan isosti. Suustani sinkosi ihmisten ilmoille sellaisiakin voimasanoja kuten hitsi ja väyrynen. Karmeaa oli kuulkaa se.
Mutta ajan mittaan olen päässyt tästäkin torailusessiosta ylitse. Mainitun leffankin ammuin julmetun isolla atomiritsalla maata kiertävälle radalle. Mahdollisimman kauaksi siis. Ei häiritse enää yhtään. Ei sitten tippaakaan. Että tämmöinen se on meikän suhde elävistä kuolleista kertoviin elokuviin. Ja nyt jos sallinette menen katsomaan Devil's Playgroundin. Siinäkin kun on zombbareita... Parkour sellaisia... :D
4 kommenttia:
Ajattelin vastaavani haasteeseen huonoimmaksi näkemäkseni zombileffaksi juuri tuon Devil's Playgroundin. Mutta sitten aloin miettiä oliko se sittenkään niin huono, en enää muista kunnolla... Ei se ainakaan hyvä ollut.
Semmoinen kertaalleen katsottava keskinkertaisuus, josta ei oikeastaan paljon muuta jäänyt mieleen kuin ne seinille hyppivät parkour zombiet. Ihme hemmetin virus on kun saa elävät kuolleet sillä lailla sinkoilemaan... :D
Musta kasvissyöjäzombi kuulostaa... noh... mahtavalta idealta. :D
Heh, joo se onkin ideana yhtä hyvä kuin vaikkapa auringonvalossa kimaltelevat vampyyrit.
Lähetä kommentti