...noirin arvostelun Vanishing Pointista voipi käydä lukemassa täältä.
Kuvaus: Kowalski (Barry Newman), tuo kaikkien rattimaakareiden armoitettu kunkku, lyö diilerinsä kanssa vetoa siitä, että pystyy toimittamaan auton (vuoden 1970 mallia olevan Dodge Challengerin) Denveristä San Franciscoon viidessätoista tunnissa. Vaikka pilleripyörittäjä on enemmän kuin epäileväinen Kowalskin onnistumisen suhteen, pitäen tehtävää lähes mahdottomana, hän kaikesta huolimatta toivottaa miehelle onnea matkaan. Sillä sitä Kowalski tulee tarvitsemaan, mikäli mielii vetonsa voittaa.
Maantietä nasta laudassa paahtaessaan Kowalski saa huomata, ettei virkavaltaa edustavat ole kovinkaan mielissään hänen puuhailustaan. Tinanapit koittavat keinolla millä hyvänsä pysäyttää rämäpäisen kaaharin etenemisen, siinä kuitenkaan onnistumatta. Matka jatkuu ja maine sen kun kasvaa. Lähes myyttiset mittasuhteet saavuttaen. Tästä kiitos kuuluu KOW-radioaseman DJ Super Soulille (Cleavon Little), joka poliisiradiota tasaisesti kuunnellen, välittää ohjelmansa kautta tietoja koppalakkien edesottamuksista tienpäällä raivoavalle lainsuojattomalle. Vaarallinen ajomatka etenee vääjäämättä kohti päätepistettään...
Tuomio: Vanishing Point on bensan katkuinen, palaneen kumin käryinen, peltiä isosti ryttyyn lyttäävä äijäelokuva vapauden kaipuusta ja auktoriteettien vastustamisesta. Sen kyydissä viihtyy vallan mainiosti, simppelistä juonikuviostaan sekä keskinkertaisista näyttelijäsuorituksistaan huolimatta. Leffan loppuratkaisu edustaa osastoa veretseisauttavan pysäyttävä. Siitäkin huolimatta, että se tuntui katseluhetkellä (ja vielä näin jälkeenkinpäin) nopalla heitetyltä. Noh, ei aina voi voittaa, ei edes joka kerta. Televisiolle tehty uusinta versio ilmestyi vuonna 1997. Ratin taakse tuolloin istahti Viggo "Aragorn" Mortensen...
