Kuvaus: Kolme nuorta elokuva-alan opiskelijaa matkaa Norjan syrjäisiin metsiin kuvatakseen dokumentin laittomista karhujen kaadoista. Kaikki merkit osoittavat, että mies nimeltä Hans olisi syyllinen mainittuihin kaatoihin. Hansin olinpaikan jäljitettyään opiskelijat koittavat saada kaverin kameransa eteen haastattelun toivossa. Tuo toivo kuitenkin kariutuu silmänräpäyksessä, sillä harmaapartainen metsien mies häätää heidät heti kättelyssä pois pahalta haisevan asuntovaununsa luota. Dokumentaristit eivät kuitenkaan anna periksi, vaan lähtevät yön pimeydessä seuraamaan minne Hans joka ilta asuntovaunultaan menee.
Hansia seuratessa käy hyvin pian ilmie, ettei mies ole salametsästäjä alkuunkaan. No siree bob-tailed rooster! Hans on jotakin aivan muuta. Hans on Norjan hallituksen palkollinen, jonka tehtävänä on suojella pahaa aavistamatonta kansaa synkkien ja asuttamattomien metsien silmin näkemättömiltä kauhuilta. Vuosisatojen ajan norjalaiset ovat eläneet syvässä uskossa, että peikkoja ei aikuisten oikeasti ole alkuunkaan olemassa. Hans tietää kuitenkin paremmin, ja kun ikä ja uupumuskin alkaa jo painaa, on mies valmis paljastamaan kaikelle kansalle ennen niin tarkoin varjellun salaisuutensa peikkojen olemassa olon suhteen.
Tuomio: Tuttuja ja turvallisia found footage jippoja orjallisesti seuraileva fantasiatrilleri, johon on sekaan ujutettu myös ripaus satumaisia, että myöskin kauhullisia elementtejä. Edustaa kokonaisuutena oman lajityyppinsä parhaimmistoa, vaikkakin kärsii ehkä hitusen ylivedetystä kestoajastaan. Kamera heiluu tässäkin tuotoksessa väliin valtoimesti sinne sun tänne, mutta jostakin syystä se ei tällä kertaa saanut minua ärsyyntymään niin pahoin, kuin yleensä tämän tyyppisiä juttuja seuratessa. Tietokoneella tuotetuista peikoista on niistäkin pakko antaa plussaa, sillä budjettiinsa nähden ne näyttivät yllättävän tasokkailta örvelöiltä. Ehdottomasti kaikkinensa kolmen tähden arvoinen suoritus.
4 kommenttia:
Kävin aikoinaan katsomassa tämän tuoreeltaan leffafestareilla ja vaikka en enää hirveästi muista sitä, niin muistan kyllä tykänneeni - vaikka yleensä tosiaan heiluvat kamerat saa ärsyyntymään! Ne trollit oli ainakin hienoja.
En ihan hirveästi jaksa näistä löytömatskuleffoista perustaa, mutta tämä oli kyllä positiivinen poikkeus.
En ole katsonut, mutta tämä on näistä found footageiluista yksi eniten minua kiinnostaneita ja kunhan saan ravistettua hieman ärsytystä lajityyppiä kohtaan pois niin tulee varmasti katsottua.
Se ärsytys vaivasi minuakin sen verran pitkään, että sain tämän pätkän katsotuksi vasta viime launtaina. Leffan olen omistanut jo pidemmän aikaa, joten aikansa se otti nääs.
Lähetä kommentti