Kuvaus: Psykiatri C.J. Arnold (Richard Crenna) hankkii tohtorisvaimonsa Carolinen (Joanna Pettet) vanhan siviilisodan aikaisen, kuumien rikkilähteiden päälle (intiaanit kuulemma kiersivät paikan kaukaa, joten siksi ei intiaanien hautausmaata) rakennetun kartanon, jonne joukoltaan pienen, mutta sitäkin tehokkaamman, ystävistään koostuvan vapaaehtoisrempparyhmän suorittaman rempan jälkeen olisi tarkoituksena avata hoitola narkoottisista nautintoaineista eroon haluaville.
Jo ensihetkillä kartanossa ollessaan Caroline havaitsee siellä kummittelevan, mutta vain ja ainoastaan hän on kykeneväinen näkemään aavemmaisen hahmon nurkissa pyörimässä. Pian muutkin kartanolla oleilevat pääsevät hekin osallisiksi kummittelusta, sillä outoja ja selittämättömiä asioita tapahtuu vähän siellä sun täällä, ja ne saavat paikalla olleet, mukanaan tuoma koira mukaan lukien, huolestumaan ja silminnähden hermostumaan.
Kellarissa rymyävä C.J. havaitsee lattiassa olevan luukun, jonka hän sitten uteliaisuuksissaan menee tietenkin aukaisemaan. Huonompi juttu, sillä luukun alta löytyvästä kolosta singahtaa ihmisten ilmoille pahan suopa henki, joka pistää kartanossa välittömästi hösselliksi lukitsemalla ovet ja akkunat niin, ettei yksikään kartanon sisällä oleva niistä ulkoilmoille pääsisi. Eikä siinä vielä kaikki. Käy nimittäin ilmi, että kellarissa oleva luukku toimii porttina suoraa helvettiin, itsensä paholaisen hallitsemaan tulikivenkatkuiseen valtakuntaan, jossa kaikenlainen hauskanpito ja hurtti huumori on ehdottomasti verboten. Kartanon sisällä valtoimenaan riehuva räyhänhenki ei katso hyvällä tunkeilemaan tulleita, ja ryhtyykin siten välittömiin vastatoimiin, eli toisin sanoen ottamaan hengiltä epämieluisia vieraita yksi toisensa jälkeen...
Tuomio: Kohtuullisen hyvin onnistunut, pienen budjetin kumpiokauhistelu, jonka parasta antia ovat ehdottomasti kekseliäät päiviltäpoistamistavat, että myöskin praktikaaliefektit, jotka ovat kestäneet aikaa yllättävänkin hyvin. Lopun kliimaksi on sekin ehdottomasti näkemisen arvoinen, vaikka tahattoman huumorin puolelle hieman lipsahtaakin.
2 kommenttia:
Turhaa tietoa: Leffa kuvattiin kolmessakymmenessä päivässä hylätyssä kylpylässä. Suurin osa erikoistehoista tehtiin kameralla, tosin Buddy Lee Hooker onnistui siitäkin huolimatta polttamaan naamansa kuvausten aikana. Victor Buonon eli vanhan vihtahousun käyttämä valkoinen puku kustansi kokonaiset tuhannen dollarskuukkelia.
Mainittakoon nyt vielä sekin, että joistakin julkaisuista Buonon esittämä paholainen on leikattu kokonaan pois. Omistamassani suomi vhs nauhassa mies on mukana menossa, kuten pitääkin.
Lähetä kommentti