Näytetään tekstit, joissa on tunniste pantteri. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste pantteri. Näytä kaikki tekstit

maanantai 22. huhtikuuta 2019

Night Creature (1978) aka Out of the Darkness aka Devil Cat aka Fear

Kuvaus: Kuuluisa kirjailija Axel MacGregor (Donald Pleasence) aikoo ottaa hengiltä mustan pantterin, jonka hän on tuottanut Thaimaassa sijaitsevalle yksityissaarelleen. Näin siksi, että mainittu kissapeto tappoi ennen elokuvaa surutta useita ihimisiä, teloen hänet jalaltaan vialliseksi viimekohtaamisellaan. Koston aika on viimein koittanut.

Aseenaan Axelilla on luotettavaksi luokittelemansa kivääri ja yhdeksän siihen sopivaa luotia. Yksi kutakin tappajakatin henkeä kohdin. Axelin metsäsyssessio kuitenkin mutkistuu, kun saarelle häntä katsomaan saapuvat tyttärensä Georgia (Jennifer Rhodes) ja Lesly (Nancy Kwan) sekä Georgian oma tytär Peggy (Leslie Fine). Matkanjohtajanan kolmikolla on Ross (Ross Hagen), joka fanittaa ankarasti Alexin kirjallisia tuotoksia.

Yön pimeydessä Georgia joutuu pantterin hyökkäyksen kohteeksi, kohtalokkain seurauksin. Tyttärensä Peggy onnistuu pakenemaan paikalta, löytämättä tietään kuitenkaan takaisin Axeln asumukselle. Tyttärentyttärensä pelastaakseen Axel laatii tarkoin pohditun suunnitelman pantterin tuhoamiseksi. Toimiiko suunnitelma vai onko kissaeläin sittenkin lopulta viekkaampi?

Tuomio: Tylsähkö ja pitkäveteinen animal attack elokuva, joka keskittyy enimmältä ajaltaan tuhlaamaan katsojansa aikaa ja ajamaan tämän väkisinkin unten maille sitä katsoessa. Alussa menneitä tapahtumia kertova kertojaääni kävi sekin hieman hermoille. Nekin hetket olisi voinut kertoa näyttelijöitä käyttäen näyteltynä, välillään käytävän dialogin kautta. 

Ehkä isoin pettymys tämän leffan kohdalla itselleni oli kuitenkin lopulta se, että päästään pahoin vialla kissapeto ei raatele ihmispoloja hengiltä juuri lainkaan. Yhden kerran isommin sen hyökätessä Georgian kimppuun ja siinä kaikki. Bläh!

Donald Pleasencekin tuntui hänkin olevan täysin väärässä roolissa, sillä hän ei varsinaisesti ole koskaan ollut mikään macho miehen (jollaisena hahmonsa tässä esitellään) perikuva, eikä hän liioin ole sitä tässäkään. Kaksi tähteä, kun en voi asteikkoni vuoksi puoltatoistakaan antaa, vaikka mieleni niin kovin tekisi.