Kuvaus: Televisiodokumentaristi Paul Sharpe (Winston Rekert) on kyllästynyt monotonisen yksitoikkoiseen elämäänsä, hakien siihen jännitystä mysteerisen Janus nimisen (Karen Black) naisen luota. Janus tutustuttaa Paten astraaliprojektion salaiseen maailmaan, eikä aikaakaan, kun mies jo taitaakin ruumiistaan irtautumisen jalon taidon. Aluksi kaikki tuntuu sujuvan vallan mainiosti, mutta sitten jokin menee pieleen ja pahasti. Paul ryhtyy nimittäin nukkuessaan tahtomattaan poistumaan maallisesta tomumajastaan, liidelleen levottomana henkenä holtittomasti sinne sun tänne, ja mikä pahinta, suorittamaan karmaisevia rikoksia kanssaihmisiään kohtaan...
Tuomio: Aihepiiriltään mielenkiintoinen, mutta surkean toteutuksensa vuoksi kaiken potentiaalinsa täysin hukkaava kropasta poistumiskauhistelu, jota katsellessa taisin itsekin poistua kropastani useammin kuin kerran. Sen verran tylsä tekele tämä meinaten oli. Yksi tähti ja sekin tulee musapuolella käytetystä pan huilusta. Sen sointi toi mieleeni Peter Gabrielin hitiksi muodostuneen Sledgehammerin, ja sai minut kuuntelemaan sen pitkästä aikaa uudestaan. Että näin.
P.S. Jos erään leffassa esiintyvän henkilöhahmon nimi on Janus, niin voisikohan se mitenkään tarkoittaa sitä, että tällä henkilöllä ei välttämättä ole ne kaikista puhtaimmat jauhot pussissaan. Mites on, Paul? Voisiko se olla näin?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti