Kuvaus: Kaverukset Eddie (James Farentino) ja Pete (Don Stroud) ovat kehitelleet täydellisen ryöstön. Marvin Ellisin (Roddy McDowall) omistaman pilvenpiirtäjän ylimässä kerroksessa sijaitsee nimittäin konttori, jossa säilytetään isohkon puoleista määrää rahaa. Eddie ja Peten pitäisi vain ajella parkkihallista hissillä ylös, kerätä massit kassiin, palata sitten hissillä takaisin alakerrassa sijaitsevaan parkkihalliin, ja sieltä tuhanen ryydloikalla mutkaista tietä näkymättömiin. Suunnitelman ollessa näinkin nerokas, voiko mikään siis mennä pieleen?
Voi ja meneekin. Rahat anastettuaan kaksikko palaa takaisin hissille, vain huomatakseen sen olevan ovien avautuessa täynnä kuin Turusen pyssy. Tai noh, onhan siellä sentään vielä tilaa yhdelle, joka käyttää Rexonaa, eli elevaattorissa on Eddien muotoinen aukko, jonka mies pian olemuksellaan sopivasti täyttää. Partnerinsa rikoksessa ei hissiin enää mahdu, joten hänen on etsittävä jokin toinen keino alakertaan päästäkseen. Hissi nytkähtää liikkeelle, mutta hetken matkaa taitettuaan jää matkustajiensa suureksi kauhuksi jumittamaan kerrosten väliin. Pakokauhu tapahtuneesta iskee ihmisten tajuntaan kuin miljoona volttia, ja Eddien ahtaanpaikankammokin ryhtyy oireilemaan pahemmanpuoleisesti. Tilannetta kärjistää entisestään sellaisetkin pienet seikat, kuten hälytysnapin toimimattomuus sekä pilvenpiirtäjän tyhjeneminen alkaneiden lomien vuoksi. Hissin ulkopuolella kukaan ei ole näin ollen kuulemassa loukkuun jääneiden avunhuutoja.
Parkkihallissa Pete odottaa malttamattomana toveriaan rahasalkkuineen, mutta miestä ei näy mailla eikä halmeilla. Jokin on mennyt pieleen ja pahasti. Tunnelmat hississä tiivistyvät. Hissiköydet natisevat uhkaavasti, sillä paniikki on saamassa vallan tulikuumassa hississä, josta happikin uhkaa loppua...
Tuomio: Teemoiltaan 70-luvun katastrofipätkien lähisukulainen, jossa se, tämä ja tuo tähti on palkattu mukaan hissiin jumittamaan ja henkensä puolesta pelkäämään. Harmittavasti tässä tuotoksessa tuo viime mainittu jää kuitenkin valitettavan vähälle, sillä kässäri on sen verran leppoisassa hengessä kirjoitettu, että jo alkumetreiltä on varsin selvää kuinka loppupuolella putoamisuhan alla olevan hissin kanssa tulee käymään.
Loukussa olevien ihmisten välistä jännittettä olisin myöskin suonut kuvattavan hieman aggressiivisemmin. Poppoo kun tuntuu ottavan tapahtuneen vähän liiankin lungisti, tarinoita toisilleen turinoiden ja niin päin pois. Näin ollessa pätevän puoleiset näyttelijät menevät tässä hieman hukkaan, kun sitä parasta materiaalia ei kyetä puristamaan heistä pihalle. Kokonaisuutena keskivertotrilleri kahden tähden arvoisesti. Ja nyt jos sallinette, niin menen ja kirjoittelen aikani kuluksi järisyttävän trillerin rullaportaisiin juuttuneista immeisistä. Ilmiselvää hittiä pukkaa nääs.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti