"We're not talking
'man's best friend' here!"
- Dr. Jarret
Kuvaus: Lori Tanner (Ally Sheedy) on tutkivaa journalismia harjoittava naisihminen, joka ottaa tehtäväkseen selvittää, että mitäs hittoa mahtaa olla meneillään salaperäisyyden verhoon tiukasti kietoutuneessa EMAX merkkisessä tutkimuslaitoksessa. Rakennukseen uskollisen kameranaisensa Annien (Trula M. Marcus) kanssa tunkeuduttuaan kaksikolle selviää, että hullun tiedemiehen vikaa liialtikin omaava tohtori Jarret (Lance Henriksen) on suoritellut siellä jos jonkinlaisia kokeita erinäisillä eläimillä. Yksi näistä eläimistä on kohtuullisen kookas Tiibetinmastiffi Max, jota Lorin käy sääliksi siinä määrin, että hän päättää vapauttaa koiruliinin ahdingostaan, tietämättä yhtään minkä vitsauksen tuli juuri ulos päästäneeksi. Tuoreeltaan muodostettu kolmikko poistuu paikalta nopeasti, ennen kuin työpaikalleen uusia koe-eläimiä toimittamaan saapunut tohtori Jarret nappaisi heidät rysän päältä itse teossa.
Lori vie Maxin kotiinsa, jonne hän miesystävänsä Perryn (Fredric Lehne) suureksi harmiksi on ennenkin tuonut erinäisiä löytämiään juttuja, kuten rumia alati puhuvan papukaijan tai seinällä roikkuvan kammotuksen, jota ei parhaalla tahdollakaan tauluksi voi kutsuman. Max on kuitenkin toista maata, sillä se tuntuu ymmärtävän uuden emäntänsä tunteita ja ajatusmaailmaa täydellisesti.
Samaan aikaan toisaalla Jarret on kääntynyt poliisin puoleen saadakseen apua karun teille lähteneen kooysinsä jahtaamiseen. Max olisi nimittäin saatava mahdollisimman pian kiinni, sillä sen rauhallisena pitävä lääkitys on teholtaan hiipumassa, ja niin käydessä koirasta tulee armottoman kylmäverinen tappaja, joka ei tunne sääliä, ei liioin armoakaan, eikä suostu perääntymään ennen kuin valitsemansa uhri on saanut kokea nahoissaan kuolettavan raivonsa voiman...
Tuomio: Keskivertoinen, mustin hurtalla huumorilla kevyesti höystetty koirakauhistelu, jossa Beethoven kohtaa Stephen Kingin Cujon. Tätä katsellessani jäin muuten miettimään, että onkohan Lance Henriksen katsellut ensimmäisen Rambon valmistautuessaan rooliinsa, sillä niin trautmanilaisella meiningillä hahmonsa tohtori Jarret suhtautuu luomaansa luomukseen Maxiin. Ehkä katsoi, ehkä ei, mutta molemmat hahmot ovat ainakin tuossa yllämainitussa suhteessa hyvinkin samanlaisia keskenään. Turhana tietona tähän loppuun voisin liittää sen, että New Line Cineman johtoheppu Robert Shaye käy tekemässä pienen cameon automekaanikkona. Ei tosin omalla nimellään, vaan salanimellä L.E. Moko.
2 kommenttia:
Hyvä tuo kannen maininta "It's Beethoven from hell." Vaikka kannessa ei olisi mitään muuta kuin se, niin se riittäisi.
Se herättää kyllä kieltämättä heti mielenkiinnon, että mistäs tässä nyt sitten oikein mahtaa olla kyse.
Lähetä kommentti