Get Smart (2008)

 

Kuvaus: Maxwell Smart (Steve Carell) on CONTROL-vakoiluorganisaation paras ja pikkutarkin analyytikko. Tästä syystä hänen raporttinsa ovatkin yleensä tiiliskiven paksuisia, täynnä jos jonkinlaista, usein turhaakin, nippelitietoa tarkkailun alla olevista kohteista. Asia, joka ei aina oikein jaksa miellyttää kanssaan työskenteleviä kenttäoperatiiveja. Raporttien purkupalaverit kun tuppaavat pilkunviilaamisen vuoksi venymään ikävystyttävän pitkiksi. Ja maailmakin pitäisi jossakin vaiheessa ehtiä vielä pelastamaan.

Myös Smart haluaisi pelastaa maailman. Mutta sen tehdäkseen, hänen pitäisi olla agentti, eikä mikään toimistorotta. Pomonsa (Alan Arkin) vaan ei tunnut ottavan kuuleviin korviinsa Maxin haaveita päästä kentälle. Niinpä kerta toisensa jälkeen, hän pettymyksekseen joutuu seurailemaan sivusta, kuinka paljon ihailemansa Numero 23 (Dwayne "The Rock" Johnson) hoitelee hommat tyylikkäästi kotiin, keräten kaiken kullan ja kunnian itselleen.

Sitten tapahtuu jotakin odottamatonta. Siegfriedin (Terence Stamp) johtama vihulaisryhmittymä KAOS, muistuttaa ilkeästi olemassa olostaan, iskemällä julmasti suoraa CONTROLLIN päämajaan. Siellä työskentelevien agenttien henkillöllisyydet vaarantuvat, jolloin Pomolla ei ole muuta mahdollisuutta kuin ylentää Smart agentti kasikuutoseksi. Partnerikseen hän saa vastahakoisen ysiysin (Anne Hathaway) ja yhdessä tämä kinasteleva kaksikko suuntaakin pian Venäjälle, ottaakseen selvää KAOKSEN viimeaikaisista puuhasteluista, ja tehdäkseen tyhjiksi mahdolliset suunnitelmansa maailmanvalloittamiseksi...

Tuomio: Epätasaisesti viihdyttävä agenttipöllöily, joka kestää kevyesti sen yhden katselukerran, vaipuen sen jälkeen unholaan. Perustuu Mel Brooksin 60-luvun puolessa välissä luomaan, samaa nimeä kantavaan, töllöhupailuun.

The Adventures of Tintin: Secret of the Unicorn (2011)

Animaatiolinjalla jatketaan kun kerran vauhtiin on päästy. Seuraavassa muutama kuvajainen Steven Spielbergin ensivuoden joulukuussa (taisi olla 23. päivä) ensi-iltansa saavasta Tintti seikkailusta...

 

Klikkaa kuvia isommaksi

Että semmoisia snapshotteja. Ei ollenkaan hassumman näköisiä. Mielenkiinnolla jään odottelemaan miltä itse traileri mahtaakaan näyttää, kun se aikanaan liikkeelle pistetään....

Traileri: Rango (2011)

Tämä Gore Verbinskin ohjaama animaatio tarinoi Rango-nimisestä lemmikkikameleontista, joka haaveilee jonakin päivänä olevansa isomman luokan sankarishahmo. Perheestään eroon syystä tai toisesta joutuessaan, Rango löytää itsensä autiomaassa sijaitsevasta pikkukylästä, jota paikallinen rosvojoukkio pitää pilkkanaan. Sankariksi halajava lisko huomaa tilaisuutensa tulleen, julistautuen hetimiten kylän sherifiksi. Mutta kuten arvata saattaa, asiat eivät suju hänen haluamallaan tavalla, ja Rango alkaakin epäilemään onko hänestä sittenkään sankariksi...

Näin pelkän trailerin perusteella vaikuttaisi hauskalta pätkältä. Toi mieleen niin Pelkoa ja inhoa Las Vegasissa kuin myös perinteiset westernit, rosvojoukkoineen kaikkineen. Animaatio on sujuvan oloista ja ääninäyttelykään ei korvia pahemmin ärsyttänyt. Näin ollen julistankin tämän katsomisen arvoiseksi pätkäksi... viimeistään silloin kun se iskeytyy dvd:nä paikallisen videovuokraamon hyllylle. :D

Ensi-ilta: Suomi 8.4.2011

Etsi kuvasta...

...50 kipaletta siihen piilotettua leffatitteliä....

Klikkaa kuva isommaksi.

Knowing (2009)

Kuvaus: Eletään vuotta 1959. Lexintonissa sijaitsevan, William Dawesin nimeä kantavan, ala-asteen lapset hautaavat maahan aikakapselin. Sisältönään piirrustuksia siitä, miltä matonen maailma heidän mielestään saattaisi tulevaisuudessa näyttää. Eräs mukaan ympätyistä piirrustuksista kuitenkin poikkeaa huomattavasti muista. Lucinda Embryn (Lara Robinson) liitetiedosto kun muistuttaa ulkonäöltään enemmän lottokuponkia kuin robotteja, avaruusraketteja tai lentäviä autoja käsittävät taiteellisemmat kanssakumppaninsa.

Vuonna 2009, samaisen koulun 50-vuotisjuhlapäivänä, kapseli kaivetaan jälleen esiin, ja sen sisältö jaetaan tasapuolisesti sen hetkisten oppilaiden kera. Lucindan rustaaman Sudoku-lomakkeen päätyessä (Chandler Canteburyn esittämän) Caleb Koestlerin hyppysiin.

Caleb toimittaa Bingo-läpyskän kotiinsa, jossa hänen astrofyysikko (ja osapäivä-alkoholisti) isänsä, John (Nicolas Cage), onnistuneesti käyttää sitä liian täysinäisen viskilasinsa alusena. Kuivatessaan paperia rätillään, hän havaitsee jotakin uskomatonta. Siinä esiintyvät numerot ovatkin oikeasti täysin järkeenkäyviä. Ne ovat nimittäin päivämääriä. Vieläpä ennusteellisia sellaisia.

Käy ilmi, että viimeisten 50-vuoden aikana, jokaisena lappuun merkittynä päivänä, on jossakin päin maailmaa tapahtunut jokin isompi katastrofi, jossa ihmishenkien menetyksiltä ei ole voitu välttyä. Tästä todisteena on päivämäärien lisäksi lappuun liitetyt uhriluvut kuin myös kartalliset koordinaatit. Eikä siinä vielä kaikki. Ei lähimainkaan. John nimittäin huomaa kauhukseen, että viimeiset kolme Lucindan merkkaamaa päivämäärää ovat vasta tuloillaan....

Tuomio: Alkuun mielenkiintoinen scifijännäri, joka menettää tehonsa lähinnä älyvapaiden juonenkäänteiden sekä äärimmäisen idioottimaisen loppuhuipennuksensa vuoksi...

     

The Assassination of Yogi Bear...

...by the coward Boo Boo...

Fright Night (1985)

Kuvaus: Charley Brewster (William Ragsdale) on tuikitavallinen teini, jolla on hieman epätavallinen ongelma. Hän nimittäin uskoo vakaasti vastikään naapuriinsa muuttaneen asukkaan, Jerry Dandridgen (Chris Sarandon), olevan vampyyri. Kukaan vain ei tunnu ottavan tarinaansa todesta. Ei äitinsä (Dorothy Fielding), tyttöystävänsä Amy (Amanda Bearse), eikä liioin paras ystävänsä (Stephen Geoffriesin esittämä) "Evil" Ed. Heidän mielestään Charley on katsellut liiaksi rakastamiaan kauhuelokuvia, ja ne ovat sekoittaneet hänen päänsä pahemman kerran.

Charleyn epäilykset vahvistuvat entisestään, kun television uutislähetyksessä kerrotaan poliisin löytäneen, jokin aika sitten kadonneeksi ilmoitetun, nuoren naisen kuolleena. Kaulavaltimo raa'asti auki revittynä. Poliisin mukaan nainen on joutunut petoeläimen uhriksi, mutta Charley puolestaan ei osta tätä väittämää.

Palaset loksahtavat lopulta kohdilleen Charleyn nähdessä vampyyrin omin silmin tositoimissa. Upottamassa teräviä kulmahampaitaan viattoman uhrinsa kaulaan. Harmi vain, että vampyyri itse näkee pojan näkemässä hänet syömispuuhissaan. Ei kovinkaan hyvä juttu Charleyn kannalta. Verenimijä kun olisi mieluusti pitänyt salaisuutensa itsellään...

Peläten oman henkensä puolesta Charley ottaa yhteyttä poliisiin. Turhaan. Virkavaltakaan ei ota hänen tarinaansa todesta sen enempää kuin oma lähipiirinsäkään. Niinpä teinin ei auta muu kuin kääntyä entisen näyttelijän, juuri televiossa hostamaastaan horror-showstaan kenkää saaneen, Peter Vincentin (mainio Roddy McDowall) puoleen. Hänellä kun on tarvittavaa kokemusta vampyyrien tuhoamisesta... tosin vain valkokankailla....

Tuomio: Erittäin viihdyttävä kauhukomedia, jonka parasta antia ovat Roddy McDowallin sekä Chris Sarandonin vahvat roolisuoritukset, näyttävät erikoisefektit sekä taustalla soiva 80-luvun musiikki. Suositeltavaa katsottavaa myös kaikille niille, joille Twilight-elokuvat ovat lähinnä kirosana.

The Hunting Party (1971)

Kuvaus: Karjankasvattaja Brandt Ruger (Gene Hackman) ei ole järin mukava mies. Hän kun pieksee surutta vaimoaan Melissaa (Candice Bergen) ja kohtelee tätä muutenkin kuin roskapussia. Eräänä päivänä paikalle karauttaa pahamaineinen lainsuojaton, Frank Calder (Oliver Reed), jengeineen. He kaappaavat Melissan matkaansa, syystä että Calder ei osaa lukea.

Vastahakoinen Melissa pistää Calderille hanttiin minkä ehtii, yrittäen jopa paeta muutamaan otteeseen. Pian nainen kuitenkin huomaa lainsuojattoman kohtelevan häntä huomattavasti paljon paremmin kuin aviomiehensä ikinä. Melissan tunteet Calderia kohtaan syvenevät. Kaappari muuttuukin ajan kuluessa rakastetuksi. Tukholma-syndroomaa parhaimillaan siis.

Raivosta kihisevä Ruger ei kuitenkaan suostu nielemään vaimonsa kidnappaamista. Hän janoaa kostoa. Niinpä mies kokoaa yhteen metsästyskumppaninsa, aseistaen heidät kaikki erikoisvalmisteisilla, pitkän kantaman omaavilla, kivääreillä. Alkaa armoton ajojahti, jonka tuoksinassa ruuti palaa, luoteja ei säästellä ja ruumiilta ei voi välttyä...

Tuomio: Erittäin väkivaltainen ja veren kyllästämä kostowestern, jonka kantavana voimana ovat päätähtien erinomaiset roolisuoritukset, kehnohkon käsikirjoituksen ollessa sen heikoin lenkki...

H.P.Lovecraft's The Tomb (2007)

Kuvaus: Joukko toisilleen täysin tuntemattomia ihmisiä löytää itsensä vankina hylätystä varastorakennuksesta. Pian heille kaikille selviää miksi he ovat siellä. Ottaakseen osaa sadistisen psykopaatin, Nukkemestarin, järjestämään äärimmäisen kieroutuneeseen sekä kuolettavaan peliin, jonka voittajaksi voi selviytyä vain yksi....

Tuomio:Täysin ala-arvoinen, Saw-elokuvien vanavedessä tehty kidutuspornoilu, jolla ei ole mitään tekemistä H.P.Lovecraftin samaa nimeä kantavan kauhustoorin kanssa. Välttäkää tätä tekelettä kaikin olemassa olevin keinoin, sillä syövän, ruton tai jonkun muun epämiellyttävän taudin saatte, mikäli tämän kökköyden huipentuman katsonette...

Lisää joululahjoja

No. I am your Dashboard Driver

Edellissä postauksessani mainittujen kahden kirjan lisäksi, sain pukilta vielä kolmannenkin elokuvallisen lahjan. Nyrkki uhmakaasti pystyssä nököttävän Darth Vader Dashboard Driverin.

Jalustassa olevaa keltaista namiskuukkelia painaessa, Darth heittää leffoista tuttua läppää omaan persoonalliseen tyyliinsä, unohtamatta silti hengitellä välillä syvään. :D

Nyt vain pitää kehitellä jokin konsti, jolla tuon vempeleen saisi kiinni polkupyörän ohjaustankoon. Minulla kun ei tuota autoa ole nähkääs ensinnäkään. :D

Elokuvallista kirjallisuutta

Joulupukki toi muassaan minulle lahjaksi Ison-Arskan elämänkerran. Paksunpuoleinen opus, jossa luettavaa riittää pidemmäksi aikaa. Mutta eikait Ahnuldista ohutta kirjaa voisi edes kirjoittakkaan. Sen verran on hänellekin kuitenkin elämänsä aikana sattunut ja tapahtunut...

Arskan elämänkerran lisäksi sain myös vieressä näkyvän opuksen. Siihen on yksien kansien sisään kerätty elokuvahistorian merkittävimmät näyttelijät, sekä listaus heidän elokuvistaan, joita jokaisen olisi nähtävä edes kerran eläessään. Mielenkiinnolla sitä tuossa jo hetken selailin, vertaillen mitä olen tullut nähneeksi ja mitä en....

Maddenin kirous elokuvaksi

Tämä seuraava uutinen on taas sitä luokkaa pöljä, että jouluaatosta huolimatta, se on pakko raportoida tänne hetinmiten, eikä viidestoistapäivä... tai jotain...

Pelijätti Electronic Arts on nähkääs lyönyt hynttyynsä yhteen Hollywoodin kanssa, tuottaakseen koko pitkän, komediallisen, elokuvan ns. Maddenin kirouksesta. Niille, joille tämä mainittu kirous ei ole tuttu, mainittakkoon sen aiheuttaneen loukkaantumisia ynnä muuta epäonnea juurikin niille futareille, jotka ovat EA:n vuosittain julkaistavien Madden-pelien kansipapereissa pällistelleet. Aikasta spookya, eiköstä vaan?

Itse tarina kuitenkin sivuuttaa nämä huippufutarit, keskittyen seurailemaan eläkkeelle vetäytynyttä Madden-videopelimestaria, joka pakon edessä joutuu tekemään äkillisen comebackin. Miksikö? Koska hän sattuu löytämään oman kuvansa mainitun pelin kansipaperista.... (ilmeisesti tämä pikainen paluu peliareenoille jotenkin kumoaa tuon kirouksen päälle kytkeytymisen. Ihan varma en ole, mutta näin minä oletan.)

Vaikka idea itsessään onkin enemmän kuin pöhkö, se saattaa oikein toteutettuna toimia hyvinkin elokuvallisena teoksena.  Pelkään jo nyt kuitenkin pahoin, että tämäkin tuleva hassuttelu tulee olemaan keskivertoa ala-arvoisempi, ja sitä kautta päätyy (ainakin täällä meillä) suoraa videovuokraamojen alahyllyille pölykerrosta kartuttaamaan...

Star Wars: A Christmas Special...

Painitähti True Lies rebootiin?

Painitähti John Cenaa ollaan alustavasti kaavailemassa tulevan True Lies-reebootin pääosaan. Täytyy vain toivoa, ettei tämä kaavailu etene senttiäkään tämän pidemmälle, sillä ideana se on täysin tuhoon tuomittu. Cena kun on näyttelijänä lähes yhtä hyvä kuin leipälapio. Puisempaa suorittamista saa hakemalla oikein hakea. Ne kaksi ihmistä, jotka ovat nähneet The Marinen tai vaihtoehtoisesti 12 Roundsin, tietävät mistä puhun.

Ja miksi True Lies ylipäätään pitää reebootata? Ei se alkuperäinen nyt niin huono leffa ollut....

Testipostaus

No niin. Elokuva-aiheinen blogini on nyt sitten pistetty pystyyn. Toimiikoon tämä testipostaus merkkinä siitä. Että näin ja loput kirjeessä :D