sunnuntai 12. elokuuta 2012

Horror Express (1972) aka Panico En El Transiberiano

Kuvaus: Jäykän ylähuulen omaava antropologi Sir Alexander Saxton (Christopher Lee) löytää Mantsurian kukkuloilta syvässä jäässä olevan esihistoriallisen olennon - mahdollisen puuttuvan renkaan. Jotta asiaan saataisiin lopullinen varmuus, Sir Alex lastauttaa ihmisjääpuikkonsa sisältävän boksinsa Trans-Siperian pikajunaan, joka hetikohta lähteekin puuskuttamaan täyttä höyryä kohti Eurooppaa.

Taipaleen taittuessa laatikossaan lymyilevä Encino Man alkaa osoittaa yllättäviä elonmerkkejä. Lähinnä poistumalla jaloittelemaan kopistaan. Eikä se toisaalta mikään ihme ole. Ahdas tila ja kaikki. Vähemmästäkin sitä lihakset jäykistyy. Oli sitten jäässä tahi ei. Siinä lenkkiä heittäessään olio tuijottelee tylysti punaisilla Terminator-silmillään matkustajia, imien kaiken aivokapasiteetin uhriensa silmien kautta pois kuin pillillä ikään. Sivuvaikutuksena imetyksi joutuneista tuleekin sitten myöhemmin mielettömiä zombeja, joiden ainoana tehtävänä on jahdata vielä hengissä olevia matkaajia. Jotain tarttis tälle kauhua kylvävälle monsterille kuitenkin tehdä, ja Sir Alex lyöttäytyykin yksiin vanhan kiistakumppaninsa/kollegansa tri. Wellsin (Peter Cushing), sekä päästään vialla olevan kasakkakapteeni Kazanin (Telly Savalas) kanssa - aikomuksenaan pysyttää jäämies zombiarmeijoineen... hinnalla millä hyvänsä....

Tuomio: Hitaasti liikkeelle lähtevä, väliin viipyilevä, mutta vauhdissa ollessaan pätevähkö, scifielementeinkin varustettu EuroShockkeri, jolle Christopher Leen ja Peter Cushingin mukana olo tuo sopivaa arvokuutta. Kylhä mie täst kolmen tähen verran tykkäsin.




2 kommenttia:

...noir kirjoitti...

Ainakin muksuna ne sen jäämies-Rasputin-demonin krapulasilmät olivat creepyt, mutta kyllä ne ovat Cushing ja Lee ne syyt katsoa tämä elokuva, etenkin kun Savalas on tässä jotenkin aivan liian John Malkovich.

Tuoppi kirjoitti...

Muistan pelänneeni oikein olan takaa kakarana kun jostakin silloiselta taivaskanavalta tätä katselin. Ne tyhjät valkoiset silmät saivat sen aikaan... ja jossain määrin kait ne punaisetkin...

Savalas tuli yllätävän myöhään mukaan tähän leffaan. Jossakin tunnin kohdilla taisi näyttää naamansa ekan kerran....