Päivän musalevybongaus: The Satanic Rites of Dracula - Original Motion Picture Soundtrack

Peter Cushing - A One-Way Ticket to Hollywood (1989)

Kuvaus: Vuonna 1939 nuori Peter Cushing otti suunnakseen Hollywoodin, sillä periaatteella, että ollakseen ihka oikea näyttelijä, olisi hyvä päästä esiintymään liikkuvissa kuvissa siellä, missä niitä parhaiten osattiin tehdä. Isänsä ostaman menolipun ja 107 dollarin turvin Cushing jätti siten Englannin vihreät niityt taakseen, tavoitellakseen kultaa että myöskin kunniaa tuossa tarunomaisessa unelmien kaupungissa. 

50 vuotta, 97 näytelmää, 91 elokuvaa ja 117 televisio-ohjelmaa myöhemmin Cushing paljastaa viimein tässä Dick Vosburghin intiimissä haastattelusessiossa miten Hollywoodin valloitus hänen kohdaltaan sujui, ja miksi tuo mainittu valloitus ei lopulta mennyt aivan suunnitelmiensa mukaan, ja miten hän lopulta nousi maailman maineeseen takaisin Englantiin palattuaan.

Tuomio: Kellekään blogiani lukevalle ei liene ole enää tässä kohdin epäselvää, että Peter Cushing lukeutuu yhdeksi suosikkinäyttelijäkseni Vincent Pricen ja Christopher Leen ohella. Niinpä olinkin onnesta soikeana, kun sain tämän haastattelutuokion (VHS-nauhana vieläpä) lahjoituksena eräältä suuresti arvostamaltani ihmiseltä, joka hänkin diggailee Cushingia lähes yhtä paljon, ellei jopa enemmän kuin minä. Syystä tästä olen edelleenkin kovasti kiitollinen edellä mainitulle personaalle, sillä ilman häntä en ehkä koskaan olisi tätä tullut kokonaisuudessaan nähneeksi, ja sehän se vasta karmeaa olisi ollut, jos niin olisi päässyt käymään. Kyseessä oleva haastattelu kun on kaikessaan varsin mainio tapaus, jossa näyttelijä itse käy läpi roolisuorituksiaan aina pitkän uransa alusta viimeisiin päiviin saakka. Intiimisti. Lämminhenkisesti. Pilke silmäkulmassaan. Neljän tähden arvoisesti.

Päivän musalevybongaus: Hammer Horror - Classic Themes 1958 - 1974

Joululahjaostoksia suorittaessani poikkesin ohessa myös levyliikkeessä. Mukaan sieltä lähti joululahja lähinnä itselleni, eli tuo vieressä näkyvä Hammer Horror - Classic Themes 1958 - 1974. Ei ollenkaan hassumpi hankinta, vaikka jälleen itse sanonkin, ja hyvin pitkälti pakollinen hankita meikälle, sillä sen verran lähellä vanhat Hammer-leffat sydäntäni kuitenkin ovat.

He's Back!!! The World's Most Evil Man with a Fiendish Plan of Conquest

Pikaisesti muutama löydös tähän väliin...

Ylärivi vas. oik: The Castle of Fu Manchu, The Blood of Fu Manchu, 

Dr. Terror's House of Horrors

Alarivi vas. oik: Death Race 2050, Across 110th Street, Death Note

Lisäksi läjällinen leffamusaa...

...että myöskin kirjallisuutta...

Päivän opusbongaus: The Hammer Story - The Authorised History of Hammer Films

Itse asiassa otsikkoni on tässä kohdin hieman harhaanjohtava, sillä tämän kirjan tulin jo ajat sitten hommanneeksi, ja tein siitä heti sen saatuani pienoisen postauksenkin. Kävipä sitten kuitenkin niin, että poistin sen, kun en päässyt tuolloin itseni kanssa yksimielisyyteen sisällöllisistä seikoista. Skitsofreenistä, eiköstä vain?

Sen verran asia jäi minua hyvin pitkälti jälkikäteen vaivaamaan, että päätin hiljaa mielessäni jossakin kohtaa lähitulevaisuudessa yrittää uudemman kerran. Nyt se kerta on tullut, ja niinpä ylpeänä esittelenkin teille opuksen The Hammer Story - The Authorised History of Hammer Films, jonka sisäsivuilla käydään varsin kattavasti läpi koko mainitun leffayhtiön kirjava tuotanto aina hamasta aamusta ehtoon ruskoon saakka. Leffa kerrallaan, televisiopuoltakaan mitenkään väheksymättä tahi sitä unohtamatta. Ehdottomasti tutustumisen arvoinen teos eritoten niille, joille Hammer yhtiön elokuvat ovat sydäntä ja miksei muitakin elimiä lähellä.

Never Made Movies: The Revenge of Dracula (1959)

Brittiläinen Hammer Film Productions tuotti vuosina 1958 - 1974 yhteensä yhdeksän kappaletta Dracula aiheisia kauhistelupätkiä. Leffoja olisi kuitenkin hyvinkin voinut olla mainittua määrää enemmän tai listaus vaihtoehtoisesti hieman erilainen kuin nyt. Seuraavassa taustatarinaa tekemättä jääneestä Draculan kostosta...

The Revenge of Dracula (1959)

Terence Fisherin ohjastama Dracula aka Horror of Dracula (1958) menestyi lippuluukuilla sen verran mallikkaasti, että Hammer tilasi elokuvan käsikirjoittaneelta Jimmy Sangsterilta uuden käsikirjoituksen jatko-osaa silmällä pitäen. Sangster teki työtä käskettyä, luonnostellen lyhyen tarinankaaren, joka jatkoi Draculan tarinaa suoraa siitä, mihin edellinen elokuva päättyi. Tässä luonnostelmassa vampyyrikreiville uskolliset romanipalkolliset käyvät keräämässä Van Helsingin tuhoaman mestarinsa maalliset jäännökset linnan lattialta talteen, ottaen sen jälkeen tylysti hengiltä kourallisen viattomia neitsyeitä, joista vuodatetulla verellä he sitten hokkuspokkustelevat kreivi Draculan takaisin elävien kuolleiden kirjoihin.

Ylösnousemuksensa jälkeen verevä vampyyrikreivi janoaa suonissa virtaavan elämännesteen lisäksi kostoa, ja sen saadakseen hän kokoaa alaimaisensa yhteen, hyökäten sitten väkivalloin ympäristössä asustelevien, pahaa aavistamattomien kyläläisten kimppuun. Näin siksi, että kylän asukit olivat pettäneet hänet pahemman kerran, kun eivät rynnänneet sankoin joukoin avittamaan hallitsijaansa Van Helsingin ottaessa tätä hengiltä. Vanha talttahammas ei kuitenkaan ole ainoa kostoa havitteleva hahmo Sangsterin synopsiksessa, sillä erään uhratuksi päätyneen impyen siskonlikka (no Peter Cushing in this one) halajaa samaa Draculaa kohtaan. Viimeinen taisto käydään kahden mainitun välillä käydään vanhan kirkon pihamaalla. Taistelun tuokinassa kirkon torni romahtaa ja seivästää pimeyden prinssin pois päiviltään.

Hammer halusi Christopher Leen luonnollisesti uusivan roolinsa Draculana, mutta mies itse suhtautui ajatukseen äärimmäisen negatiivisesti, ja niinpä leffa jäikin sen vuoksi lopulta kokonaan tekemäti. Hammer ei kuitenkaan jäänyt projektin peruuntumista sen kummemmin märehtimään, vaan keskitti kaiken energiansa Dracula/Lee vapaan The Brides of Draculan  tuottamiseen. Peter Cushingillekin löytyi hänellekin jälleen käyttöä, sillä taidokas näyttelijä pääsi uusimaan roolinsa legendaarisena vampyyrintappajana Van Helsinginä. Ja sehän ei ollut ollenkaan huono juttu se. Pikemminkin päin vastoin.

Terror Has a Reflection All It's Own

Katsastetaas pikaisesti tässä kohdin vimosimmat leffabongaukset...

Ylärivi vas. oik: The Hammer Horror Series, The Hound of the Baskervilles, Blood from the Mummy's Tomb

Alarivi vas. oik: She, Sisterhood, Damnation Alley

Ylärivi vas. oik: World Without End/Satellite in the Sky, The Evil Clergyman, Session 9

Alarivi vas. oik: Jackie Chan: My Story/Jackie Chan: My Stunts, Dead Shadows, Amityville: A New Generation

After a Lifetime of Detective Work, There's One Mystery Left to Solve: His Own.

Lienee tullut aika luoda katsahdus viimeaikaisiin leffahankintoihin...

Ylärivi vas. oik: Laser Mission, Black Samurai, Kung Fu The Movie,

Alarivi vas. oik: Zatoichi The Outlaw, Zatoichi In Desperation, Drunken Master

Ylärivi vas. oik: Bloodsuckers, When a Stranger Calls, Murder Ordained

Alarivi vas, oik: Mr. Holmes, The Conjuring 2, Don't Talk To Strangers

Ja sitten olisi vielä tämä...

The Only Words Which Have Meaning Are the Last Ones Spoken.

Pikkuhiljaa karttuva Star Wars-pokkarien kokoelmani sai tässä taannoin jälleen mukavasti täydennystä, kun divareita keskustassa aikani kiertelin. Mielenkiintoisin kuvassa näkyvistä löydöksistä on kuvan vasemmassa laidassa ensimmäisenä näkyvä Tarkin, jonka kannessa komeilee Peter Cushingia ulkoisesti muistuttava hahmo. Syyn siihen me kaikki toki tiedämme, mutta mitä mahdamme tietää Tarkinista itsestään. Emme oikeastaan juuri mitään, joten siinä suhteessa tuo kirja tulee varmastikin olemaan hyvinkin antoisaa luettavaa.

Tein minä ohessa muutaman sarjakuvallisenkin löydöksen, mutta jätin ne tarkoituksella pois tästä postauksesta, sillä kumpainenkin niistä liittyy aihepiiriltään muuhun kuin Tähtien sotaan, joten niistä sitten enemmälti joskus toiste. Vaikkapa seuraavien leffalöytöjen yhteydessä tai erikseen. Tähän loppuun luovutan puheenvuoron Peter Cushingille, joka tarjoilee meille tuikitärkeää nippelitietoutta siitä, kuinka hän aikoinaan Tarkinia A New Hopessa esittikkään. Enjoy!

Bloodsuckers (1970) aka Incense for the Damned aka Freedom Seekers aka Doctors Wear Scarlet

Kuvaus: Oxfordin maineikkaan yliopiston professori (ja ulkoministerin poika) Richard Fountain (Patrick Mower) katoaa jälkiä jättämättä lomareissullaan Kreikassa, saaden siten ystävänsä Tony Seymourin (Alexander Davion), morsiamensa Penelopen (Madeleine Hinde) ja Bob Kirbyn (Johnny Sekka) kotona brittilässä huolestumaan kohtalostaan. Pahinta mahdollista peläten mainitut ystävät matkaavat Kreikkaan etsiäkseen hukan teille joutuneen toverinsa käsiinsä, ja tuodakseen hänet sitten mukanaan takaisin Englantiin.

Kreikkaan saavuttuaan etsintäpartio saa yhden lisäjäsenen brittiläisen majurin Derek Longbown (Patrick Macnee) hahmossa, ja asiaa eteenpäin tutkittuaan ryhmälle selviää, että Fountain on matkansa aikana tutustunut salaperäisyyden kaapuun verhoutuneeseen naiseen nimeltä Chriseis (Imogon Hassall), väkivaltaisen ja vampirismiin taipuvaisen kultin johtajaan, jolla on omat katalat suunnitelmansa professorin päänmenoksi. Kultin jälkeensä jättämiä jälkiä seuratessaan etsivät päätyvät lopulta Hydran (Hail Hydra!) saarelle, onnistuen ripeillä toimillaan pelastamaan Richardin kammottavan kultin kynsistä. Richard palaa ystävineen takaisin kotiin Oxfordiin, jatkaakseen rauhaisaa elämäänsä siitä, mihin se ennen lomareissuaan jäi. Painajainen on kuitenkin vasta aluillaan, sillä Chriseisin pahansuopa henki elää edelleenkin, voiden paksusti Richard Fountainin sisuksissa, odottaen hetkeä oikeaa päästäkseen valloilleen yleistä hämminkiä aiheuttamaan...

Tuomio: Keskivertoinen, tarinan kuljetukseltaan sekavahkon oloinen mukakauhistelu, jota kukaan tekemässä ollut ei muistele lämmöllä. Ohjaajana toiminut Robert Hartford-Davis kielsi hänkin tämän leffan tyystin, sillä hänen mielestään se jäi pahoin keskeneräiseksi, ja siten tirehtöörin krediitti onkin suunnattu heppulille nimeltä Michael Burrowes.

Peter Cushingin mukana olo on pidennetty cameo, eikä Edward Woodwardinkaan ruutuaika järin pitkäksi jää. Sitten on vielä Patrick Macnee, mutta niin vain käy hänellekin, että lyhyestä virsi kaunis koituu hänenkin kohtalokseen tässä tuotoksessa. Parhaansa toki kaikki yrittävät, vaan tämän leffan kohdalla se paras nyt vain ei millään muotoa riitä, ja niinpä Bloodsuckers monine eri aliaksineen vaipuu helposti loputtoman unohduksen syövereihin, jonne se täysin oikeutusti katsotun perusteella kuuluukin. Pohjautuu Simon Ravenin kynäilemään novelliin Doctors wear scarlet. Turhana tietona mainittakoon vielä tähän loppuun, että Patrick Moweria harkittiin James Bondiksi kahteen eri otteeseen. Ensin vuonna 1967, jolloin mies piti kuitenkin itseään liian nuorena Bondiksi, ja uudestaan 80-luvun alussa, jolloin Roger Moore harkitsi muita hommia, mutta palasi lopulta kuitenkin Bondiksi.

Klaatu... Barada... Necktie

Tässä kohdin lienee hyvä hetki päivitellä ajantasalle viimeaikaiset leffalöydökset...

Ylärivi vas. oik: The Curse of Frankenstein, The Being, The Creeping Flesh

Alarivi vas. oik: The Gingerdead Man, The Day the Earth Stood Still, Trancers

The Charlie Chan Chanthology:

The Secret Service

The Chinese Cat

The Jade Mask

Meeting at Midnight

The Scarlet Clue

The Shanghai Cobra

Ja sitten olisi vielä tämä...

There Comes a Time to Put Away Childhood Things. But Some Things Just Won't Stay Put!

Aikani hunningolla (ei vaan ole napannut bloggailla) oltuani palailen pikkuhiljaa takaisin ruotuun, ja teen sen perinteitä kunnioittaen, eli esittelemällä muutaman viimeaikaisen leffanhankintani. Ei mitään maata mullistavia löydöksiä, mutta jotakin kuitenkin sentään.

Ylärivi vas. oik: Dawn Rider, The Beast Must Die, Dolly Dearest

Alarivi vas. oik: Lake Placid vs. Anaconda, Parasite, Drive Director's Cut

Ylärvi vas. oik: Retro Puppet Master, Puppet Master III, Poltergeist

Alarivi vas. oik: Batman Animated Box Set, Child's Play 2, Child's Play 3

Amicus Productions: The Beast Must Die (1974)

This film is a detective story--

in which you are the detective.

The question is not "Who is the murderer?"--

But "Who is the werewolf?"

After all the clues have been shown--

You will get a chance to give your answer.

Watch for the werewolf break.

 - nameless narrator

Kuvaus: Sikarikas metsämies Tom Newcliffe (Calvin Lockhart) kutsuu ryppään tuntemiaan ihmisiä viettämään viikonloppua muusta maailmasta syrjässä olevalle kartanolleen. Näin siksi, että mies on enemmän kuin varma siitä, että yksi vieraistaan on kuuta kitapurje suorana ulvova ihmissusi. Kyllä, luitte aivan oikein. Ihmissusi. Tomin harmistukseksi hänellä ei kuitenkaan ole haisua harmaintakaan kuka tämä mainittu peto oikeasti on, sillä hän niin kovin tahtoisi metsästää sen hengiltä. Osaisitko sinä auttaa Tomia selvittämään karmaisevan karvaturrin henkilöllisyyden, mieluiten ennen kuin se on jo liian myöhäistä...

Tuomio: Enimmäkseen kauhuantologioistaan tunnetuksi tulleen Amicus Productionsin soolopätkä, joka yhdistelee mainiolla tavalla dekkaritarinan kevyehkön puoleiseen ihmissusipelotteluun. Oman mausteensa tämän leffan seuraamiseen tuo myös sekin, että katsoja itse pääsee ottamaan osaa karvaturrin henkillöllisyyden arvuuttelemiseen niin kutsutun Ihmissusibreikin aikana. Päätös on kuitenkin tehtävä pikaisesti, sillä aikaa sen tekemiseen on vain kolmisenkymmentä sekuntia. Kimmikkinä kaikessa williamcastlemaisuudessaan erittäin mainio sellainen. Ja niin on itse elokuvakin, joten kolme tähteä sille tässä kohdin pläjäyttelen. Pohjautuu James Blissin kynäilemään lyhtystooriin There Shall Be No Darkness, jota en ole lukenut, mutta mieluusti sen teen, jos eteen joskus sattuu.

I Promised Your Mother That I Would Protect You...

Laitanpa minäkin tähän näytille muutaman viimeaikaisen hankintani...

Ylärivi vas. oik: A Good Marriage, Maggie, Clown
Alarivi vas. oik: The Equalizer, Saint, Lords of the Street

Ylärivi vas. oik: Torture Garden, War-Gods of the Deep/At The Earth's Core, The Masque of the Red Death/Premature Burial

Alarivi vas. oik: Troma's War, Lethal Ninja/The Wrong Guys, And Now You're Dead

ja sitten olisi vielä nämä...

Lights, Camera, Murder!

Silläkin uhalla, että toistan jälleen kerran itseäni, niin otetaas tähän väliin muutama viimeaikainen leffalöytö...

Scarecrows: Tiivistunnelmainen ja välillä pelottavakin linnunpelättikauhistelu, jossa tuhmat pankkirosvot joutuvat yksitellen ja erikseen mainittujen pelättien vainoamaksi. Verisin seurauksin kuten arvata saattaa.

Theatre of Blood/Madhouse: Tuo Kauhujen teatteri minulta toki jo löytyy ennestäänkin, ja arvostelunkin siitä olen jossakin kohtaa ehtinyt rustaamaan. Sen voi halutessaan käydä vilkaisemassa täältä. Madhouse puolestaan edustaa olemassa olollaan niitä leffoja, jonka muistan nähneeni, mutten muista mitä siinä tapahtuu. Paitsi tietysti sen, että Vincent Price ja Peter Cushing ovat kumpainenkin siinä mukana.

Tales of Terror/Twice-Told Tales: Kauhutarinoita. Joskus kauan sitten tullut tämän katsoneeksi. Sen jälkeen en ole tätä nähnyt, joten nyt pääsen verestelemään vanhoja muistoja pitkästä aikaa. Twice-Told Tales on taasen puolestaan minulla uusi tuttavuus, joten mielenkiinnolla odotan mitä se sisällään pitää.

Jack Frost 2 - Revenge of the Mutant Killer Snowman: Tämä tuli hommattua kahdestakin syystä. Ensinnä siitä, että ykkönen minulta jo löytyy, ja sitten tietysti siitä, että jos vaikka joulun alla pykäisin siitä tänne arvostelun. Ykkösen arvostelun voipi halutessaan käydä vilkaisemassa täältä.

The Gumball Rally: Arvostelun voipi tsekata täältä.

Vendetta for The Saint/ The Fictionmakers: Roger Mooren tähdittämän Pyhimys televisiosarjan kaksi elokuvan mittaiseksi yhdistettyä jaksoa. Ei sen kummempata.

WARNING! 'Strait-Jacket' Vividly Depicts Axe Murders!

Arvostelun kirjoittaminen tökkii taasen sen verran, että jätän sen hetkeksi hautumaan, ja esittelen tässä kohdin tylsähkösti jokusen tekemäni leffahankinnan...

Ylärivi vas. oik: The Prowler, The Bloodsucker Leads the Dance, Tuhoaja

Alarivi vas. oik: Breakout, Knocking on Death's Door/The Doorway, Zombies! 4 Movie Collection

Ylärivi vas. oik: God's Gun, The Abominable Snowman, Hellevator

Alarivi vas. oik: Why Don't You Play in Hell, Creature, Miss Bala

Ja sitten olisi vielä nämä...

I Saw What You Did, Strait-Jacket

Yllänäkyvien lisäksi tuolla olisi vielä vino pino läpikäymättömiä VHS-tapeja, joista olisi tarkoitus tehdä lähitulevaisuudessa blogipostaus. Niistä sitten enemmälti, jahka ehdin tarkemmin vilkaisemaan mitä tulinkaan oikeastaan hommanneeksi. Sitä odotellessa voitte vaikkapa vilkaista, että kuinkas tuota Strait-Jacketia aikoinaan tehtiinkään....

Bruce Lee Has Done the Impossible... ...HE'S SURPASSED HIMSELF!!!

Muutamat hankinnat tähän kohtaan...

Look, Up in the Sky: The Amazing Story of Superman: Teräsmiehen historiikki dokumentaariseen muotoon sovitettuna. Kertojana Lex Luthoriakin näytellyt Kevin Spacey.

Sherlock Holmes Collection: BBC:n tuottama ja Peter Cushingin tähdittämä Sherlock Holmes kokoelma. Pitää sisällään seuraavat jaksot: The Hound of the Baskervilles (Osat I ja II), A Study in Scarlet, The Boscombe Valley Mystery, The Sign of Four sekä The Blue Carbucle.

Last Man Standing: Ei, tämä ei ole se Bruce Willisin Yojimbo variaatio, vaan Jeff Wincottin vuotta aiemmin (1995) ilmestynyt turpiinmättöpätkä. En muista aiemmin tätä nähneeni, mutta oletan sen olevan etukäteisesti aikasta kehno tuotos. Voin toki olla väärässäkin, vaan tuskinpa sittenkään.

Bloodfist II & Bloodfist III: Ykkösenkin olisin ostanut, mutta eipä sitä sieltä divarin hyllyltä valitettavasti löytynyt. Sama pätee myös noiden kahden jälkeen tehtyihin jatkeisiinkin. Mutta nuo sentäs löysin, joten onhan sekin jo jotain se.

Assault on Wall Street: Uwe Bollin parempaa tuotantoa edustava elokuva, josta sekä ...noir, että myöskin Movie Manian Jessus ovat kumpainenkin kirjoittaneet omat arvostelunsa. Ehkä joku päivä minäkin liityn siihen joukkoon.

Sweepers: Dolph Lundgrenin tähdittämä toimintapätkä, jota en kuolemaksenikaan muista aiemmin nähneeni. Miksi sitten tuo kansi tuntuu minusta jotenkin niin hiton tutulta?

The Human Shield: American ninja Michael Dudikoffin tähdittämä terroristipätkä, jota tätäkään en muista aiemmin nähneeni. 

Extramarital: Varmaan aika kakka pätkä, mutta kun tässä näyttäisi olevan mukana niin Tracy Lords kuin myös Jeff Faheykin, niin en tohtinut olla sitä ostamati.

Space Fury: Avaruudessa kukaan ei kuule raivoamistasi. Paitsi Michael Pare.

Game of Death & Fist of Fury: Ei liene vaadi isompia esittelyjä. Kahden levyn erikoisversioita kumpainenkin. Ekstroja katseltavaksi ihan hitokseen kumpaisessakin nääs.

Sokerina pohjalla:

  

Amicus Productions: At the Earth's Core (1976)

Kuvaus: Viktoriaanisen ajan tiedemiekkonen Abner Perry (Peter Cushing) on kehitellyt amerikkalaisen rahoittajansa David Innesin (Doug McClure) avustamana jättimäisen porakoneen, joka tunnetaan nimellä Rautamyyrä. Tottahan tätä insinöörityön ihmettä pitää testaaman, ja niinpä edellämainittu kaksikko suuntaakin tiensä Walesiin, jossa he suunnittelevat poraavansa reiän siellä pönöttävän vuoren seinustaan.

Abnerin pora osoittautuu kuitenkin teholtaan odotettua tehokkaammaksi, kaksikon päätyessä keskelle maan ydintä, jota kansoittaa ilkeähkö papukaijaliskojen rotu, jotka telepaattisilla voimillaan orjuuttavat ikävästi maan alla elävät immeiset ikeensä alle kärsimään. Abner ja David päätyvät Mahaarien vankityrmään, jossa jälkimmäinen miehistä iskee silmänsä Dia (Caroline Munro) nimiseen prinsessaan. Lyhyeksi ilo jää tää, sillä Mahaarit ovat valinneet siniverisen naisen uhrattavaksi palvomalleen jumalhahmolleen. Tämän estääkseen Perry ja Innes kokoavat ryhmän kapinoivia orjia ympärilleen pelastaakseen prinsessan ilkimysliskojen kynsistä, ja samalla taistelemaan oman vapautensa puolesta...

Tuomio: Harmittoman hauska ja veikeähkön kömpelö pahvilavasteseikkailu, jota ei liian vakavasti parane millään muotoa ottaman. Yleensä rooleissaan vakavampi Peter Cushing pääsee tässä pätkässä väläyttelemään koomisia taitojaan hömpähtäneenä tiedemiehenä, ja suoriutuukin osastaan sen verran mallikkaasti, että saa siinä sivussa puupökkelöimäisen Doug McClurenkin näyttämään hyvältä. Naiskauneutta mukaan tuo aina muodollisesti pätevä Caroline Munro. Pohjautuu tieteiskirjailija Edgar Rice Burroughsin samaa nimeä kantavaan novelliin.

"Kaw! Kaw! Polly tahtoo keksin."

The Terror Rises Again

Koska on kuuma, niin laitanpa tähän kohtaan jokusen viimeaikaisen leffahankinnan esille...

The Man Who Haunted Himself: Roger Moore kummittelee itselleen. Spookya!

Blackjack: John Woo ja Dolph Lundgren löivät tässä leffassa hynttyynsä hetkellisesti yhteen. 

The Brotherhood of the Rose: Rambonkin kirjoittaneen David Morrellin samannimiseen opukseen pohjautuva minisarja. Mukana menossa Robert Mitchum, Peter Strauss ja Connie Selleca.

The Revenge of Frankenstein: Frankenstein. Kosto. Hammer ja Peter Cushing.

Jack The Ripper: Jess Franco ja Klaus Kinski Viiltäjä-Jaskana.

The Cars That Ate Paris: Autot, jotka söivät Paris Hiltonin.

The Haunting: Se aito ja originaali.

The Oily Maniac: Öljyinen monsteri vigilante moodissa. Ilmeisesti sukua Tasha Yarin syöneelle Armukselle.

The Mighty Peking Man: Shaw Brothersien veikeän camp-henkinen King Kong rip-offi. Mukana myös Sheena - Viidakon kuningatar... tai jotain...

Past, Present or Future, Never Count Out The Count!

Otetaas tähän väliin muutama viimeaikainen VHS-löytö. Edellisistä sellaisista kun on ehtinyt jo vierähtää vähän liiankin pitkä tovi...

A Feast at Midnight: Ei haisua harmaintakaan mistä tässä leffassa on kyse. Muuta kuin, että Christopher Lee on siinä mukana, ja se jo pelkästään riittää elokuvan ostosyyksi.

The Torture Chamber of Dr. Sadism: Tämän nähnyt viimeksi kakarana, ja ainoa muistikuvani tästä leffasta on kohtaus, jossa hevoskärryt kuskeineen päivineen matkaavat läpi hirtettyjen ihmisten metsikön. Oli kait siellä jotakin muutakin karmivaa, mutta tähän hätään en muuta muista... :D

Dracula A.D. 1972 aka Dracula Today: Tuli lähinnä ostettua siksi, että se sattui olemaan samassa pöydässä kirpparilla kuin tuo listan ensimmäinen. Löytyi ennestään jo DVD:nä ja niin pois päin.

The Horror of Frankenstein: Komediallista Frankensteinelua Hammer Filmsin tyyliin.

Asylum: Hammer Filmsin kilpailijan Amicuksen hullujen huoneelle sijoittuva (3 tarinan) kauhuantologia. En muista tätä aiemmin koskaan nähneeni. Voi olla hyvä. Voi olla olemattakin...

The Mummy's Shroud: Hammer Filmsin muumio leffojen kolmas osio. Tätäkään en muista aiemmin nähneeni. Tämäkin siis voi olla hyvä, vaan voipi se toisinkin olla...

The Old Dark House: Hammer Filmsin päivitysversio Universalin kolkytluvun alkupuolella tuottamasta klassikosta.

The Creeping Flesh: Christopher Lee ja Peter Cushing ties monettako kertaa samassa leffassa. Ei sillä, että se olisi mitenkään huono juttu. Pikemminkin päinvastoin...

Että tämmöisiä löydöksiä tällä erää. Ensi kerralla tuttuun tapaan taasen jotakin aivan muuta.