Traileri: Wolfman's Got Nards: A Documentary (2018)

Never Made Movies: Clive Barker's The Mummy

Tiesittekös, että kauhukirjailija ja elokuvantekijä Clive Barker suunnitteli 90-luvun alussa tekevänsä Mick Garrisin avustamana oman variaationsa Universalin Muumiosta. Ette tienneet vai? Noh, en tiennyt minäkään ennen eilistä iltapäivää, jolloin osuin eräällä elokuvasivustolla pyöriessäni kuviin, jotka erikoistehostevelho Steve Johnson tuolloin otti tätä nimenomaista projektia varten.

Barker ja Garris koittivat myydä ideansa Universalin pukumiehille, joilla heilläkin oli aikeinaan tuottaa uusinta versio Boris Karloffin tähdittämästä kauhistelusta. Tuottaja James Jacksin mukaan tämä uusi tuleminen oli tarkoitus tuottaa mahdollisimman pienellä rahalla, mutta kuitenkin niin, että se olisi aidosti pelottava, ja että siihen olisi mahdollista tehdä monituisia jatko-osia, mikäli tilanne niin vaatisi.

Kävi kuitenkin niin, että Barkerin ja Garrisin luoma visio osoittautui Universalin kannalta katsottuna lopulta liiankin kinkyksi ja perverssiksi tapaukseksi. Pukumiehillle kun tuotti jonkinasteisia vaikeuksia sulattaa sitä, että päähenkilö oli transseksuaali kulttijohtaja, jolla oli iso hinku herätellä muinaisia rättimaakareita henkiin maineikkaan museon sisuksissa. Maailma ja varsinkin Universal ei ollut tuossa vaiheessa vielä valmis tällaisen leffan tekemiseen, josta syystä Barkerin ja Garrisin projekti hylättiin ja jätettiin tyystin toteuttamati. 

Vuonna 2015 Clive Barker kertoi kariutuneesta projektistaan Fangoria lehdelle jotakuinkin seuraavaa:

“Looking back, our version of The Mummy was precisely what the powers that were at Universal did not want,” Barker told Fango. “It made the Mummy story over for the late 20th century, not in terms of its effects—this was before CGI brought its dubious gifts to the process of horror filmmaking—but in terms of content. We had one particular narrative hook that we were very proud of. In the first scene, a strange boy-child is born, under circumstances—high howling winds and a ferocious thunderstorm—that suggest something unnatural is afoot. The narrative then jumps ahead 20 years or so, and we pick up the story of how sacred Egyptian artifacts are being brought to America for an exhibition that would put the Tutankhamen exhibit to shame.”

He continued, “An uncommonly beautiful woman is threaded into the action, a seducer and murderer of mysterious origin. Of the boy-child, now presumably grown to adulthood, we get no sight. Meanwhile, our antiheroine is seducing her way through the male character, only to be revealed in the third act as the boy-child, now turned via surgery and hormones into a woman.”

“We loved the idea, so much so that we put the mystery surrounding this ambiguous creature and her extraordinary secret at the heart of our story. Our creation was not welcomed at Universal, needless to say. The script, which Mick had labored hard over, working in a diminutive hotel room in London, which I visited daily for story conferences, was eviscerated by the script readers and our producers. How could we expect to get away with something so weird? Nobody in America, we were told, would accept such a ridiculous premise.”

Universalin yritykset Muumion uudelleen lämmittelyyn eivät kuitenkaan päättyneet tähän, vaan Barkerin ja Garrisin poistuessa kuvioista ohjausvastuuta tarjottiin myöhemmin niin Joe Dantelle, George Romerolle, Wes Cravenille ja hieman yllättäen Mick Garrisille, mutta lopulta kukaan edellämainituista nimistä ei kelvannut Universalille erinäisistä syistä, joista saatan hyvinkin vielä kirjoitella tämän otsakkeen alla, mikäli kiinnostusta niistä lukemiseen joltakulta siellä vähänkin vain löytyy. 

Päivän boksibongaus: Universal Studios Classic Monster Collection

Tokihan minulta suurin osa noista jo löytyi ennestäänkin, mutta Karloffin Muumion kohdalla jäin hetkellisesti miettimään, jotta mitenköhän sen laita oikein onkaan. Saattaa se tuolla jossakin hyllyjen kätköissä olla, vaan saattaa olla ettei sitten kuitenkaan olekaan, joten päätin pelata varman päälle ja ostin kirpparilta koko lotjun poikkee. Löytyvät tästä eteenpäin kaikki saman laatikon sisältä, joten enää ei tarvi epäröidä onko joku näistä klassikoista jäänyt uupumaan tai peräti päätynyt hukuksiin aikojen kuluessa.

Bonuksena matkaani lähti myös kauhuelokuvallista kirjallisuutta...

"Here's Johnny!!"

The Mummy (2017) Featurette

Traileri: The Mummy (2017)

The Mummy (2017) Official Trailer Sneak Peek

Terror Has a Reflection All It's Own

Katsastetaas pikaisesti tässä kohdin vimosimmat leffabongaukset...

Ylärivi vas. oik: The Hammer Horror Series, The Hound of the Baskervilles, Blood from the Mummy's Tomb

Alarivi vas. oik: She, Sisterhood, Damnation Alley

Ylärivi vas. oik: World Without End/Satellite in the Sky, The Evil Clergyman, Session 9

Alarivi vas. oik: Jackie Chan: My Story/Jackie Chan: My Stunts, Dead Shadows, Amityville: A New Generation

Bubba Ho-Tep (2002)

Kuvaus: Elvis (Bruce Campbell) elää ja voi kehnosti eräässä teksasilaisessa vanhainkodissa. Kehnosti siksi, että vuosikausia hyvin pelittänyt heppinsä on nyt karmaisevan kuolettavan kanserin, eli syövän riivaama, ja siksi mies onkin viulun kieltäkin kärttyisempi tapaus. Asiaa ei auta yhtään sekään, että elämä vanhainkodissa on kuolettavan tylsää, ilman isompia virikkeitä tai viihdykkeitä, jolla pitää mieli vireänä. Pelkkää sängyssä makaamista ja viikatemiehen visiittiä odottelemista. Kaukana, vähintäänkin 3000 mailin päässä kaikesta siitä loistokkuudesta, johon rock 'n' rollin kuningas ehti nuorempana miehenä tottumaan.

Tilanne keikahtaa pian kertalaakista päälaelleen, kun läheisen lammikon pohjamudista ryömii esiin Bubba Ho-Tep (Bob Ivy), egyptiläinen ruosteisen luodinreiän kautta ihmisten sieluja imevä, seiniä härskeillä hieroglyfeillä sotkeva muumio, joka tunkeutuu sisään vanhustentaloon nauttiakseen siellä aimon annoksen sielun ruokaa. Elvis toteaa pienoisen pohdiskelun jälkeen, että hell no, not on my watch, ja lähtee mottonsa Taking Care of Businessin mukaisesti hoitamaan hommat kotiin, eli potkimaan (karatea taivava kaveri kun on) käärinliinoihin kietouneesta muinaiskalmasta kakkendaalit pihalle. Avukseen Elvari saa salamurhastaan jotenkin kummassa hengissä selvinneen, afrikkalais-amerikkalaiseen muotoon muuntuneen JFK:n (Ossie Davis), jonka rikkoutuneiden aivojen tilalle on vaihdettu hiekkaa täynnä oleva pussukka. Eeppinen taisto hyvän ja pahan välillä on jälleen kerran valmis alkamaan...

Tuomio: Omaperäisellä idealla varustettu, kaikin puolin tasokkaasti totetuttu pienimuotoinen kauhukomedia, jossa Evil  Dead elokuvista tutuksi tullut Bruce Campbell heittää kehiin loistavan, tunteisiin oikealla tavalla vetoavan roolin vanhana syövän raiskaamana Elviksenä, joka kuoleman porteillakin heiluessaan onnistuu vielä kertaalleen löytämään elämälleen tarkoituksen. Campbellin asiaparia esittävä Ossie Davies on hänkin tässä pätkässä varsin oivallisessa vedossa, ja monet ovat ne hilpeät hetket, jotka tämä kaksikko meille silmiemme eteen onnistuu loihtimaan. Ehdottomasti ohjaajansa Don Coscarellin parasta tuotantoa sitten Phantasmi(e)n.

Pohjautuu Joe R. Lansdalen kynäilemään novelliin, jota en valitettavasti ole lukenut, mutta kovasti haluasin niin tehdä, mikäli sen jostakin käsiini vain saan. Mahdollisesta jatko-osastakin (Bubba Nosferatu: Curse of the She-Vampires) on huhuiltu jo pidemmän aikaa, mutta harmittavasti mitään valmista ei sen suhteen ole toistaiseksi aikaiseksi tähän päivään mennessä saatu. Toivo elää kuitenkin vielä, sillä Campbell on omien sanojensa mukaan halukas jatko-osan tekoon, mikäli kässäri vain on tarpeeksi laadukasta luettavaa ja planeetat ovat muutoinkin kohdillaan. Ash vs Evil Dead pitää miehen kuitenkin ainakin toistaiseksi varsin kiireisenä, joten ihan heti emme tule tätä jatketta iloksemme näillä näkymin saamaan.

5,000 Year-Old Monster on the Rampage!

Lätkäistääs tähän kohtaan muutamat viimeaikaiset hankinnat esittelyyn...

Ylärivi vas. oik: Mesa of Lost Women, Godzilla vs. King Gidorah/Godzilla and Mothra: The Battle For Earth, The Curse of the Mummy's Tomb

Alarivi vas. oik: The Phantom of the Opera, Vengeance Trail, CCCP Hockey

Ylärivi vas. oik: Hawken's Breed, Guns of the Magnificent Seven, The Magnificent Seven Ride!

Alarivi vas. oik: High Noon, Ilsa. Keeper of the Oil Sheiks, Poultrygeist: Night of the Chicken Dead

Niin ja sitten olisi vielä nämä...

Dawn of the Mummy (1981)

Kuvaus: Egypti - 3000 e.Kr. Ilkeä faarao Safiraman hallitsee maata rautaisella otteellaan, pahoinpidellen ja kaapaten viattomia alamaisiaan orjikseen siellä missä ikinä armeijoineen kulkee. Ja kun sanon armeijoineen, niin tarkoitan sillä tietysti niitä kolmea heppulia, jotka ovat ratsain lähteneet faaraonsa johtamana raitille räväkästi riehumaan. Se miksi hallitsija itse johtaa tätä joukkoa jää valitettavasti tässä kohdin hämärän peittoon. Liekö palatsissa ollut tylsää tai sitten vaimo on nalkuttanut jostakin taasen siihen malliin, ettei Safi parka ole kestänyt sitä enää kuunnella, ja lähtenyt sen vuoksi ulos turhautumistaan kyläläisiin purkamaan.

Sitten Safiraman jo kuoleekin ja ruumiinsa muumioidaan. Rituaalin yhteydessä ylipapitar (Laila Nasr) langettaa edesmenneen hallitsijansa lepopaikan ylle viheliäisen kirouksen, joka paukahtaa välittömästi niiden onnettomien päälle, jotka tuhmaksi tunnetun faaraon ikuista löffäystä erehtyisivät vaikka vain vahingossakin häiritsemään. Kosto rajan takaa tulisi täten siis olemaan taattu, eikä vain pelkästään Safiramanin toimesta, vaan myös uskollisten palvelijoidensa, jotka hekin palaisivat takaisin kuolleista rikkomuksen tehneitä ojentamaan. Sitä ennen mainittujen palvelijoiden olisi ensin kuitenkin kuoltava, joten kirouksen loitsumisen päätteeksi hautakammio lasketaan täyteen myrkyllistä kaasua, joka tappaa sarkofagin äärelle jääneet hännystelijät välittömästi. Ylipapitarta tämä ei tietenkään koske, sillä hänen tehtävänsä on sinetöidä haudan sisäänkäynti sisään pääsemättömästi umpeen.

Egypti - 1981 j.Kr. Safiramanin hautakammio löydetään, ja sen sisäänkäynti räjäytetään tynymiitillä tylysti taivahan tuuliin. Asialla tällä ovat kolmisen kipaletta konnan ketaleita, jotka kullan kiilto silmissään halajavat jokainen päästä käsiksi la tombassa sisällä oleviin aarteisiin. Joukkion johtajana toimiva platinablondi Rick (George Peck) ei kuitenkaan ole aivan niin tyhmä, kuin apurinsa Karib (Ibrahim Khan) ja Tariq (Ali Gohar) näyttää, ja fiksuna miehenä kehottaakin toveruksiaan vartoomaan päivän verran ennen hautaan menemistä. Se myrkkykaasu nähkääs ja niin pois ja päin. Kaasun haihtumista odottelemaan jääneet rötösherrat saavat myös varoituksen Xenalta...

"I have many skills."

Ei, ei, ei... ei tuolta Xenalta, vaan alla näkyvältä Laila Nasrin esittämältä kaimaltaan...

Jazz hands!

Mihinkäs minä jäinkään? Ai niin, rötösherrat saavat siis Xenalta varoituksen, joka on sisällöltään varsin selväsanainen. Älä mene hautakammioon tai Safiraman nousee unosiltaan ja tappaa. Ohessa hän varoittaa myös pysymään pois Crystal Laken leirintäalueelta. Sekin kun on kirottua aluetta, ja että Nilbog on Goblin väärinpäin kirjoitettuna. Jatsikäsi-Xenan sanat kaikuvat kuitenkin roistojen kohdalla kuuroille korville, sillä he pitävät naista levottomia höpisevänä sekopäänä. Haudanryöstäjät eivät ole ainoita, joilta Xenan varoitus meni ohi korvien. Yösydännä paikalle osuu kaksin kappalein kieroon kasvaneita beduiineja, jotka äkkäävät tilaisuutensa tulleen, ja hipsivät varpasillaan vartiossa olevien, alkomaholin voimasta sammuneiden ryökäleiden ohi hautakammion sisuksiin. Tuloksena kaksi kaasun sulattamaa nassua ja lähes välitön kuolema.

New York - 1981 j.Kr. Muotikuvaaja Bill (Barry Sattels) valmistelee malleineen ja avustajineen matkaa Egyptiin, jonka santaisella kamaralla Nykissä aloitetut kuvaukset olisi tarkoitus suorittaa loppuun. Faaraoiden maahan laskeuduttuaan Bill ryhtyy ryhmineen etsimään täydellistä lokaatiota kuvauksilleen. Sellainen löytyykin lopulta Safiramanin haudasta, jonka sisuksissa aiemmin mainitut konnan ketaleetkin rymyävät. Photosessiossa käyttämänsä valot saavat Safiramanissa aikaan reaktion, jonka seurauksena rättimaakari havahtuu vuosituhansien horroksestaan. Samoin käy myöskin mukanaan haudatuille palvelijoilleen, jotka jostakin käsittämättömästä syystä suorittavat ylösnousemuksensa hautakammion sijasta keskeltä autiota autiomaata. Kaukana Safiramanin sarkofagista siitäkin huolimatta, että sen ympärille leffan alussa kuolivat. Teleporttaavia zombbareita lienevät? Noh, nousevat mistä nousevat, kunhan vain nousevat. Valmiina ottamaan hengiltä ne, jotka heitä vastaan ovat rikkoneet. Muumion aamunkoitto on viimein koittanut.

Tuomio: Kaikin puolin kömpelöhkön pökkelö, pikkupennosilla rahoitettu muumiokauhistelu, joka ei oikein tunnu tietävän onko se zombie-leffa, slasher-pätkä, vaiko muumion kostoon keskittyvä selkäpiin värisyttäjä. Sen se kuitenkin tietää, että verta ja suolenpätkiä sitä olla pitää, ja niitä tästä tekeleestä löytyykin ihan kiitettävästi. Niin ja huonoa näyttelemistä, surkeasti kirjoitettua dialogia ja rytmitystä, joka on täysin päin peppua. Tittelissä komeilevaa räsyukkoa saa nimittäin odotella ruudulle ilmestyväksi n. 45 minuutin verran, ja kun leffan kesto on 93 minuuttia, niin joku siinä silloin mättää ja isosti. Yawn of the Mummy oliskin paljolti osuvampi nimi tälle vetelehtijälle, jolle annan tässä kohdin yhden tähden, kun en ilmankaan tohdi sitä jättää. Onhan tuo juliste/kansi sentäs aika hieno, jos ei mitään muuta.

Traileri: Frankenstein vs The Mummy (2015)

They Are The Best Men For The Job

Tulee vähän nopeasti nämä tämänkertaiset hankinnat esittelyyn, mutta hitonkos minä siitä veisaan... :D

Invasion of the Body Snatchers: Ei originaali, vaan se 70-luvun lopulla tehty riimeikki. Ihan pätevä pätkä uudelleen lämmittelyksi. Mukana ohjaajan kommenttiraita ja muutama mielenkiintoiselta kuulostava featurette. Jenkkijulkaisu.

3 Classic Horrors of the Silver Screen vol. 1: Pitää sisällään seuraavat kauhunväreitä selkäpiissä aiheuttavat pelottelupätkät: Horror Hotel aka The City of the Dead, The Terror, The Corpse Vanishes.

Graduation Day: Troman näkemys kouluun sijoittuvasta slasherista. Mukana menossa mm. Linnea Quigley ja Onnenpyörässä kirjaimia esille aikoinaan kääntänyt Vanna White.

Shaft, Shaft's Big Score & Shaft in Africa:  Who's the black private dick that's a sex machine to all the chicks? (Shaft!)

An Eye For An Eye: Pellavapäinen ja siloposkinen Chuck Norris ja hänen näkemyksensä Hammurabin kuuluisaksi aikoinaan tekemästä lakipykälästä. Mukana menossa Norrisin lisäksi Christopher Lee, Mako ja Richard Roundtree.

Bram Stoker's The Legend of the Mummy: Katsomatta kakkaa, mutta ostin kun halvalla sain.

H.G. Wells' First Men on the Moon: Kuunnelmana olen tämän joskus kuunnellut. Nyt on leffan vuoro.

The Offence: Tätä en ole aiemmin nähnyt, joten siksi se tuli hommattua.

The Poseidon Adventure: Se aito ja alkuperäinen. Tätäkään en muista aiemmin nähneeni, joten siksi sen hommasin.

Fargo: VHS-nauhan korvaava levyllinen versio. Ei sen kummempata.

Ja sokerina pohjalla...

Expendabelles 3.0 aka Mercenaries: Halpisleffayhtiö The Asylumin Girl Poweria tihkuva toimintatykitys, jossa yhdistyvät Likainen tusina ja The Expendables mitä pölhöimällä tavalla. Trailerin voi halutessaan katsoa vaikkapa täältä.

Leffamusa - Rock Until You Drop - Michael Sembello

I never drink...wine

Kirpputorikierroksella tuli taasen käytyä ja seuraavassa kuvallinen/kirjallinen raportti tämän kertaisista elokuvallisista löydöksistä....

Dracula - The Legacy Collection: Pitää sisällään seuraavat elokuvat: Dracula, Dracula (Spanish version), Dracula's Daughter, Son of Dracula sekä House of Dracula.

The Wolfman Legacy Collection: Sisältää seuraavat karvaturrikauhistelut: The Wolf Man, Werewolf of London, Frankenstein Meets the Wolf Man sekä She-Wolf of London.

The Mummy:  Q: Why did the mummy leave his tomb after 1000 years? A: Because he thought he was old enough to leave home!

The Invisible Man: He is the Invisible Man, he is the Invisible Man. Incredible how you can, see right through him... 

 Aika Universal painotteisia löydöksiä tuli tehtyä tällä erää. Ensi kerralla ehkä sitten ei niinkään, vaikka mieleni kyllä halajaisi kovastikin saada kokoelmiini muutkin Legacy Collectioniin (Frankenstein, The Mummy, The Invisible Man, The Creature from The Black Lagoon) kuuluvat boksit. Noh, ehkä saan, ehkä en. So not, pääasia että hyppy kulkee...