torstai 27. lokakuuta 2016

Bubba Ho-Tep (2002)

Kuvaus: Elvis (Bruce Campbell) elää ja voi kehnosti eräässä teksasilaisessa vanhainkodissa. Kehnosti siksi, että vuosikausia hyvin pelittänyt heppinsä on nyt karmaisevan kuolettavan kanserin, eli syövän riivaama, ja siksi mies onkin viulun kieltäkin kärttyisempi tapaus. Asiaa ei auta yhtään sekään, että elämä vanhainkodissa on kuolettavan tylsää, ilman isompia virikkeitä tai viihdykkeitä, jolla pitää mieli vireänä. Pelkkää sängyssä makaamista ja viikatemiehen visiittiä odottelemista. Kaukana, vähintäänkin 3000 mailin päässä kaikesta siitä loistokkuudesta, johon rock 'n' rollin kuningas ehti nuorempana miehenä tottumaan.

Tilanne keikahtaa pian kertalaakista päälaelleen, kun läheisen lammikon pohjamudista ryömii esiin Bubba Ho-Tep (Bob Ivy), egyptiläinen ruosteisen luodinreiän kautta ihmisten sieluja imevä, seiniä härskeillä hieroglyfeillä sotkeva muumio, joka tunkeutuu sisään vanhustentaloon nauttiakseen siellä aimon annoksen sielun ruokaa. Elvis toteaa pienoisen pohdiskelun jälkeen, että hell no, not on my watch, ja lähtee mottonsa Taking Care of Businessin mukaisesti hoitamaan hommat kotiin, eli potkimaan (karatea taivava kaveri kun on) käärinliinoihin kietouneesta muinaiskalmasta kakkendaalit pihalle. Avukseen Elvari saa salamurhastaan jotenkin kummassa hengissä selvinneen, afrikkalais-amerikkalaiseen muotoon muuntuneen JFK:n (Ossie Davis), jonka rikkoutuneiden aivojen tilalle on vaihdettu hiekkaa täynnä oleva pussukka. Eeppinen taisto hyvän ja pahan välillä on jälleen kerran valmis alkamaan...

Tuomio: Omaperäisellä idealla varustettu, kaikin puolin tasokkaasti totetuttu pienimuotoinen kauhukomedia, jossa Evil  Dead elokuvista tutuksi tullut Bruce Campbell heittää kehiin loistavan, tunteisiin oikealla tavalla vetoavan roolin vanhana syövän raiskaamana Elviksenä, joka kuoleman porteillakin heiluessaan onnistuu vielä kertaalleen löytämään elämälleen tarkoituksen. Campbellin asiaparia esittävä Ossie Davies on hänkin tässä pätkässä varsin oivallisessa vedossa, ja monet ovat ne hilpeät hetket, jotka tämä kaksikko meille silmiemme eteen onnistuu loihtimaan. Ehdottomasti ohjaajansa Don Coscarellin parasta tuotantoa sitten Phantasmi(e)n.

Pohjautuu Joe R. Lansdalen kynäilemään novelliin, jota en valitettavasti ole lukenut, mutta kovasti haluasin niin tehdä, mikäli sen jostakin käsiini vain saan. Mahdollisesta jatko-osastakin (Bubba Nosferatu: Curse of the She-Vampires) on huhuiltu jo pidemmän aikaa, mutta harmittavasti mitään valmista ei sen suhteen ole toistaiseksi aikaiseksi tähän päivään mennessä saatu. Toivo elää kuitenkin vielä, sillä Campbell on omien sanojensa mukaan halukas jatko-osan tekoon, mikäli kässäri vain on tarpeeksi laadukasta luettavaa ja planeetat ovat muutoinkin kohdillaan. Ash vs Evil Dead pitää miehen kuitenkin ainakin toistaiseksi varsin kiireisenä, joten ihan heti emme tule tätä jatketta iloksemme näillä näkymin saamaan.





4 kommenttia:

Graduated Cylinder kirjoitti...

Mainio elokuva ja olisihan se kiva jos jatkoa seuraisi.

Tuoppi kirjoitti...

Sen verran kiirettä pitää Campbellilla tuo Ash vs Evil Dead, että ihan heti emme sitä jatkoa nähtäväksemme taida saada. Mutta toivossa on tunnetusti hyvä elää, joten tehkäämme siis niin tämänkin jatkeen suhteen.

...noir kirjoitti...

Aivan loistava elokuva ja samanlainen soundtrack. Jatko-osaa odotan edelleen innolla, mutta alan pikkuhiljaa epäilemään sen toteutumista.

Tuoppi kirjoitti...

Laatutuotteita ovat kumpainenkin. Sitä ei käy kieltäminen. Jatko-osan suhteen olen toiveikas, mutta varovaisella tavalla.