Näytetään tekstit, joissa on tunniste dokumentti. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste dokumentti. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 29. syyskuuta 2019

The King of Kong: A Fistful of Quarters (2007)


Kuvaus: Vuonna 1982 Billy Mitchell niminen heppuli tekee uuden maailmanennätyksen Donkey Kongin kolikkopeliversiossa. Ennätyksen ohella Mitchell lunastaa itselleen pelaajien keskuudessa paljolti himoitun "Gamer of the Century" tittelin. Seuraavan 20 vuoden ajan Mitchell on edellä mainitun kolikkopelin kiistaton kuningas, jonka ennätystä ei kukaan tunnu olevan kykeneväinen rikkomaan.

Vuonna 2003 tapahtuu kuitenkin jotakin odottamatonta. Opettajana työskentelevä Steve Wiebe tekee nimittäin sen, mihin kukaan muu ei toistaiseksi ole kyennyt, eli rikkoo Mitchellin ennätyksen, ylittäen samalla maagisen miljoonan pisteen rajan. Kastikkeita työkseen myyvä Mitchell on tapahtuneesta luonnollisesti käärmeissään ennätyksensä rikkomisesta, ollen kykenemätön nielemään tappiotaan Wiebelle. Varsinkin kun Wiebe tekee ennätyksensä omassa autotallissaan pelihallin sijaan. Epäilyt vilpistä ja vilungista lähtevät leviämään kulovalkean tavoin ja pian ainoaksi keinoksi jää järjestää kunnon kisa näiden kahden kolikkopeligladiaattorin välillä...

Tuomio: Hauska ja kaikin puolin hyvinkin viihdyttävä dokumentti kahdesta kolikkopelinörtistä, jotka kumpainenkin ovat valmiita tekemään kaikkensa lunastaakseen itselleen klassisen Donkey Kong pelin maailmanennätyksen. Dokumentin arvoa tosin himmentää hieman tieto siitä, että Mitchellin ennätykset ovat kaikki suoritettu emulaattoria hyväksi käyttäen, eikä niinkään aitoa kolikkoversiota kuten Wiebe. Edellämainitusta syystä videopeliennätyksistä kirjaa pitävä Twin Galaxies onkin täten hylännyt Mitchellin ennätyssuorituksen niin  Donkey Kongissa kuin Pacmanissakin. Eli ei ne huijausepäilyt ihan tuulesta temmattuja tuossa dokumentissakaan näin ollen olleet. Siitäkin huolimatta pakko tälle on neljä tähteä antaa, sillä oli tämä sen verran tasokas dokumentaatio kaikessaan.

perjantai 28. syyskuuta 2018

Traileri: Eli Roth's History of Horror (2018)


En varsinaisesti lukeudu yllä pönöttävän herran kauhullisten tuotosten fanikuntaan, mutta se ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettenkö silti voisi katsastella pois hostaamaansa dokumenttisarjaa kauhun historiikista. 👍

lauantai 9. kesäkuuta 2018

Confessions of a Superhero (2007)

Kuvaus: Mitä yhteistä mahtaa olla sellaisilla henkilöillä kuten Christopher Lloyd Dennis (Superman), Maxwell Allen (Batman), Jennifer Wenger (Wonder Woman) ja Joe McQueen (Hulk)? Noh, he kaikki työskentelevät Hollywood Bulevardilla suosikki supersankareikseen pukeutuneena, tavoitellen siten ohi kulkevien turistien huomiota, pärjätäkseen ja tienatakseen elantonsa kaupungissa, jossa unelmista tulee tosia vain niille, joilla on tarpeeksi rohkeutta, sinnikkyyttä ja päättäväisyyttä pitää niistä kiinni. Tämä dokumentti on heidän tarinansa.

Tuomio: Jatketaanpas dokumentaarisella linjalla vielä tämän arvostelun verran. Tuossa edellisessä postauksessani ilmoittamani boksibongauksen ohessa löysin nimittäin kirpparilta tämmöisen Morgan Spurlockin esittelemän ja Matthew Ogensin tirehtöröimän indiedokumentin, joka aiheensa puolesta vaikutti yhtäältä omalaatuiselta ja toisaalta mielenkiintoani kutkuttavalta tapaukselta. Ja kun hintakin oli jälleen kerran sen euron verran, niin ostin lätyn pois, meni sitten syteen tahi saveen. 

Ilokseni voin todeta, ettei egeni mennyt hukkaan, sillä tämä dokumentaari yllätti meikän positiivisesti, ollen ohessa yllämainitsemieni lisäksi myös hauska ja humoristinen, että myöskin lisäksi vielä jossain määrin surumielinenkin, kun eri lähtökohdista liikenteeseen lähteneet ja samaan päätepisteeseen lopulta päätyneet henkilömme koittavat parhaan kykynsä mukaan pärjäillä valitsemallaan tiellä,  toivoaan paremmasta silti menettämättä. 

maanantai 4. kesäkuuta 2018

Peter Cushing - A One-Way Ticket to Hollywood (1989)


Kuvaus: Vuonna 1939 nuori Peter Cushing otti suunnakseen Hollywoodin, sillä periaatteella, että ollakseen ihka oikea näyttelijä, olisi hyvä päästä esiintymään liikkuvissa kuvissa siellä, missä niitä parhaiten osattiin tehdä. Isänsä ostaman menolipun ja 107 dollarin turvin Cushing jätti siten Englannin vihreät niityt taakseen, tavoitellakseen kultaa että myöskin kunniaa tuossa tarunomaisessa unelmien kaupungissa. 

50 vuotta, 97 näytelmää, 91 elokuvaa ja 117 televisio-ohjelmaa myöhemmin Cushing paljastaa viimein tässä Dick Vosburghin intiimissä haastattelusessiossa miten Hollywoodin valloitus hänen kohdaltaan sujui, ja miksi tuo mainittu valloitus ei lopulta mennyt aivan suunnitelmiensa mukaan, ja miten hän lopulta nousi maailman maineeseen takaisin Englantiin palattuaan.

Tuomio: Kellekään blogiani lukevalle ei liene ole enää tässä kohdin epäselvää, että Peter Cushing lukeutuu yhdeksi suosikkinäyttelijäkseni Vincent Pricen ja Christopher Leen ohella. Niinpä olinkin onnesta soikeana, kun sain tämän haastattelutuokion (VHS-nauhana vieläpä) lahjoituksena eräältä suuresti arvostamaltani ihmiseltä, joka hänkin diggailee Cushingia lähes yhtä paljon, ellei jopa enemmän kuin minä. Syystä tästä olen edelleenkin kovasti kiitollinen edellä mainitulle personaalle, sillä ilman häntä en ehkä koskaan olisi tätä tullut kokonaisuudessaan nähneeksi, ja sehän se vasta karmeaa olisi ollut, jos niin olisi päässyt käymään. Kyseessä oleva haastattelu kun on kaikessaan varsin mainio tapaus, jossa näyttelijä itse käy läpi roolisuorituksiaan aina pitkän uransa alusta viimeisiin päiviin saakka. Intiimisti. Lämminhenkisesti. Pilke silmäkulmassaan. Neljän tähden arvoisesti.

lauantai 30. syyskuuta 2017

Oh You're So Cool, Brewster: The Story of Fright Night (2016)

Kuvaus: Kaiken kattava katsahdus Kauhun yön (1985) syntyyn, tekovaiheeseen ja sen jättämään perintöön populaarikulttuuria ajatellen. Haastateltavina nähdään ja kuullaan leffaa tekemässä olleita näyttelijöitä, kuvausryhmän jäsenistöä, että myöskin ohjaaja/käsikirjoittaja Tom Hollandia. Eikä sovi unohtaa myöskään musiikista vastannutta Brad Fiedeliä, jolla hänelläkin on oma mielenkiintoinen tarinansa Fright Nightin suhteen. Mainittujen lisäksi saamme nähtäväksemme harvinaisia valokuvallisia otoksia, elokuvan tekoaikaan tehtyjä haastatteluja sekä runsaasti leikkisästi turhaksi tiedoksi luokiteltua nippelitietoa, jota ilman yksikään Fright Night fani ei ilman voi millään elää.

Tuomio: Tuossa taannoin tein divarissa käydessäni muutaman mukavaksi helposti luokitellun blu-ray bongauksen, joista olen täällä ehtinyt jo arvostelemaan nostalgisia viboja meikäläisessä aiheuttaneen The Monster Clubin. Siinä samassa hötäkässä matkaani lähti myös Fright Nightin erikoisjulkkari, joka leffan lisäksi pitää sisällään messevän määrän erinäistä ekstraa ja muuta lisäsälää. Sieltä ekstramatskun joukosta sitten bongasin tämän pitkähköllä nimellä varustetun retrospektiividokkarin, joka katsottaessa osoittautui lopulta erittäin mielenkiintoiseksi sekä informatiiviseksi kokonaisuudeksi. Mikäli siis olet jossain vaiheessa maallista vaellustasi tullut pohtineeksi, että mites sitä Kauhun yötä aikoinaan tehtiinkään, niin suosittelen lämpimästi katsomaan tämä dokkarin. Voin hyvällä omalla tunnolla vakuuttaa, että et varmastikaan tule sen parissa tylsistymään saati sitten pettymään. Sen verran tasokkaasta tuotoksesta tässä loppujen lopuksi on nimittäin kyse.