No niin. Aamun divarikierrokseni yhteydessä haaviini tarttui tavallista harvinaisempi kirjallinen tuotos. Matkaan nimittäin lähti S. Albert Kivisen vuonna 1990 ulos pukkaama opus Merkilliset kirjoitukset, joka sisältää H.P. Lovecraftin hengessä kirjoitettuja, taatusti kotimaisia Cthulhu-tarinoita. Vieläpä kauan ennen kuin Kirotun kirjan vartija toisti saman tempun kolmisen vuotta takaperin.
Muistan aikaan kuulleeni tästä Kivisen kirjasta ohimennen juttua, kun aloittelin itse Lovecraftin lukemistani joskus 90-luvun alkupuolella. Itse kirjaa en kuitenkaan mistään tuolloin käsiini onnistunut saamaan, saati sitä edes vilaukselta näkemään. Tänään sitten kävi tuuri, mäsis eli säkä ja sain viimeinkin kirjan itselleni kokoelmiini hankituksi. Löysin minä toki muutakin, vaan en mitään sellaista, mikä löisi laudalta tuon vieressä näkyvän kirjan. Että näin.
Totuuden nimessä tuo tuli bongailtua jo toista viikkoa takaperin, mutta tuolloin en saanut aikaiseksi siitä postausta tehdä. Niinpä teen sellaisen nyt, kun en oikein muutakaan tähän hätään keksi ja kykene. Siitä enemmän joskus toiste, jos jaksan ja viitsin. Voi olla että en... kumpaakaan.
Mutta asiaan.... Kuten kuvasta jo ehkä (vasten leffojen teemaa) näkyykin, niin kyseessä on The Invisible Man - Complete Legacy Collection, joka pitää sisällään nelisen kipaletta sinireiskalevyjä, joilta taasen löytyy seuraavat elokuvalliset tuotokset...
Hieno boksi kaikessaan ja koko leffasarjaa itselleen havittelevalle aivan pakollinen hankinta. Yksittäisinä julkaisuina en muista noista oikeastaan muita nähneeni, kuin Claude Rainsin taidokkaasti tähdittämän originellin. Muutkin Universalin hahmot ovat saaneet vastaavanlaisen julkaisun, mutta niistä lisää sitten, kun joskus kohdalleni osuvat.
Otsake on jälleen kerran harhaanjohtavaa sorttia, sillä enhän minä Samurai Copia tänään löytänyt, vaan itseasiassa se oli viime viikolla, kun niin pääsi tapahtumaan.
Vaan hitot minä siitä välitän. Sainpahan tekosyyn tehdä paluuta tänne blogistanian puolelle, pienoisen tauon poikasen jälkeen. Tarkoitus oli alunperin kirjoitella tauon syistä, mutta sitten tulin siihen tuloksen, ettei sitä tuubaa kukaan kuitenkaan halua lukea, joten tein päätöksen olla kirjoittamatta siitä sen isommin.
Samurai Cop edustaa... tai siis edusti olemassa olollaan niitä leffoja, joita jo pidemmän aikaa ehdin etsiäkin. Viime viikolla kävi tuuri, flaksi, eli mäsis, ja nyt tuokin leffa sitten löytyy kokoelmistani. Syytä helpotuksen huokaisuun ei silti ole, sillä nyt sitten tarttis löytää vuonna 2015 ilmestynyt jatke, joka kulkee maailmalla niinkin komealla nimellä kuin.... Samurai Cop 2: Deadly Vengeance. VAU!
Lähti eilettäin mukaani divarissa poiketessani. Nähnyt nuo viimeksi hyvin pitkälti silloin, kun ne VHS-nauhoina jostakin vuokraamosta kotiin katsottavaksi kannoin. Eli on siitä jo jokunen vuosi(kymmen) ehtinyt siitäkin hetkestä vierähtämään.
Palataanpas vielä pikaisesti viimeaikaisten läpyskälöydösten pariin, sillä huomasin vasta äsken, että siitä edellisestä postauksesta jäi se kaikista tärkein uupumaan, eli The Last Dragon (Idän lohikäärme) vuodelta 1985.
Siinä missä ne edelliset esittelemäni levyt olivat järjestäen käytettyjä, poikkeaa tämä nyt esittelyssä oleva niistä siten, että tuon jouduin itselleni vartavasten suosikkidivarini kautta (heillä on paremmat kontaktit kuin minulla) itselleni uutena tilauttamaan. Sitä kun ei täällä meilläpäin pahemmin liikuksi oikeastaan missään julkaisumuodossa. Ei edes VHS:nä ole kohdalle osunut, vaikka niiden suhteen minulla väliin on hyvä flaksi käynytkin.
Vaan nyt löytyy tuokin, joten voin taas hetken hengähtää ennen kuin aloitan uuden metsästysreissun seuravaan kokoelmistani vielä uupuvan lätyn suhteen. Alustavasti näyttää siltä, että käytetyn löytäminen saattaa tälläkin kertaa osoittautua mahdottomaksi tehtäväksi, joten joutunen näillä näkyminen turvautumaan samaan taktiikkaan senkin leffan suhteen kuin Idän lohikäärmeenkin. Mistäkö elokuvasta mahtaa olla kyse? Noh... jaa mutta enpäs kerrokaan vielä. Saatte täältä lukea siitä sitten, kun sen jostakin vihdoin itselleni hankituksi saan.
Uusi vuosi aloitellaan kevyesti leffalöydön merkeissä. Tänään myrskytuulta uhmaten tulin poikenneeksi vaihteen vuoksi divarissa, ja sieltä lähti kiireenvilkkaa mukaan tuo viereisessä kuvassa näkyvä Cannon Films klassikko. Harvakseltaan vastaan tuleva sellainen vieläpä. Hulluhan sitä olisin ollut, jos en sitä matkaani olisi sieltä haalinut.Sitä kun ei koskaan tiedä, koska seuraava mahdollisuus eteen avautuisi
Mukaan lähti ohessa myös Lorenzo Lamasin tähdittämä Midnight Manin levyllinen variaatio. Hyvä niin, sillä VHS-julkaisuni kunto olikin aika kehnonlainen.
Tuossa koitin kirjoitella sitä aiemmin lupaamaani arvostelua, mutta jotenkin en nyt sitten päässyt oikein sisään sen rustaamiseen. Niinpä jätin sen toistaiseksi hautumaan, korvaten sen postauksen tällä, jota nyt tässä juuri kirjoittelen. Juu, ei ole sama asia kuin arvostelu, vaan parempaan en tähän hätään pysty, joten saa luvan kelvata.
Kung Fu Collectionin löysin divarista tuossa taannoin. Nimensä veroisesti se pitää sisällään kymmenisen kappaletta kung fu elokuvia, joista lisää seuraavassa...
Noista löydöksistä Action Jackson - Ässä Hihassa on omalla tavallaan varsin mielenkiintoinen tapaus, sillä tästä kotimaisesta videojulkaisusta on saksittu toiminallista reippailua pois kokonaiset 7 minuuttia ja 39 sekuntia siihen päälle. Pahin sensurointi osuu ennen alkutekstejä esitettävään tiiseriin, jota ilmeisesti pidettiin tuolloin sisältönsä puolesta niin väkivaltaisena, että se päätettiin lopulta poistaa kokonaan. Samalla poistettiin kahden kohtauksessa esiintyvän näyttelijän, Mary Ellen Trainorin sekä Ed O'Rossin roolisuoritukset tyystin, josta syystä tämä meidän VHS-julkaisuu alkaa suoraa alkutekstien ruudussa pyörimisellä. Aikasta hupaa, vai mitä?
Se mikä tekee tästä nimenomaisesta löydöksestä minulle erityisen mieluisan, on tuo keskimmäisessä kuvassa näkyvä Silent Rage, jota tähdittää universumimme kovin jäpikkä Chuck Norris. Pitkään olen kyseistä leffaa itselleni havitellut, ja nyt tänään sen sitten onnistuin itselleni viimein hankkimaan. Yksi virstanpylväs on siis jälleen saavutettu, joten voin suunnata etsintöni hyvillä mielin muihin kohteisiin.
Bonuksena samassa paketissa tulevat sitten nuo kaksi muuta toiminnan täytteistä tuotosta, jotka kumpainenkin ovat tahoillaan varsin mainioita tuotoksia. Vaan nyt jos sallinette, niin menen katsastamaan tuota Norrisin Mieletöntä raivoa. Edellistä kerrasta kun on ehtinyt jo kulumaan laittoman pitkä aika.
Viimeaikoina olen enimmäkseen keskittynyt bongailemaan VHS-nauhakkeita, joten erinäiset DVD ja Blu-Ray bongailut ovat siten jääneet isosti paitsioon. Tänään tuohon kaavaan tulee kuitenkin pienoinen muutos, sillä aamuisella divarireissullani onnistuin nappamaan matkaani tuon vieressä näkyvän boksin, joka pitää sisällään 10 kipaletta vallan kauhean pelottavia kauhistelupätkiä...
Näissä bokseissa tuppaa olemaan semmoinen ongelma, että ne pitää järjestäen sisällään aikalailla samoja leffoja, jotka löytyvät joko toisista vastaavista lotjuista, tai sitten ne löytyvät hyllystä ennestään yksittäisinä kappaleina. Tässäkin hankinnassani on jokunen elokuvallinen tuotos, jotka minulta aiemmin jo löytyvät. Onneksi mukaan mahtuu kuitenkin isompi määrä sellaisia, joita en ennestään omista, tai ole edes nähnyt, joten ei tämä sinänsä ollut turha ostos. Varsinkin kun sain sen puoleen hintaan alkuperäisestä. Eli ihan kohtuu hyvä ostos siinäkin mielessä.
Twilight Zonen ohella Night Gallery eli Yöjuttu (ei se lehti) on se toinen Rod Serlingin luomuksista, joka on jollain tapaa lähellä sydäntäni ja muitakin sisäisiä elimiäni. Jollain tapaa siten, että viime mainitun sarjan jaksoja olen onnistunut näkemään vain muutaman sieltä täältä, mutta en koko kokonaisuutta. Noh, nyt sekin mahdollisuus minulle aukenee, sillä tuo vieressä näkyvä lotju pitää sisällään kaikki kolme esityskautta. Pääsiäisen pimenevät illat menevätkin hyvin pitkälti Night Galleryn jaksoja tapittaessa. Voisi sitä iltansa kaiketi huonomminkin viettää.
