Näytetään tekstit, joissa on tunniste alien. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste alien. Näytä kaikki tekstit

perjantai 3. elokuuta 2018

Gordon Shumway Rebooted

Warner Bros. pyörittelee ajatusta bootata ALF uudestaan. Näin meille kertoilee arvostettu alan lehti Variety, jonka toimituksella on omat sisäiset lähteensä mainitun elokuva- ja televisioyhtiön sisällä.

Sen verran aluillaan tämä ALFin uusi tuleminen kuitenkin tässä vaiheessa vielä on, että mitään varmaa sen toteutumisesta on vaikea mennä ennakkoon lupailemaan. Siitäkin huolimatta, että Warner etsii annettujen tietojen mukaan kuumeisesti johtavaa käsikirjoittajaa, joka sitten veisi projektia tarinallisesti eteenpäin.

Aika näyttää tuleeko tästä ALFin uudelleen lämmitelystä lopulta mitään valmista, vai arkistoidaanko se lopulta kaikessa hiljaisuudessa mappi ööhön köllöttelemään. Jotenkin tuo jälkimmäinen vaihtoehto kuulostaa minusta enemmälti oikealta, mutta minultahan ei tunnetusti kysytä, joten saatan siis olla hyvinkin väärässä. Omat kommenttinne asian tiimoilta voitte käydä halutessanne heittämässä tuttuun tapaan tämän tekstin alta löytyvään kommenttiosioon.

sunnuntai 29. heinäkuuta 2018

Another WolfCop (2017) aka WolfCop II

You're a loser. It's just a fact. - Sydney Swallows

Kuvaus: Alkoholisoitunut Susikyttä Lou Garou (Leo Fafard) on täällä taas yhtä karvaisena kuin aiemminkin. Tällä kertaa hän saa vastaansa Sydney Swallowsin (Yannick Bisson), ilkeän teollisuuspampun, jolla on omat katalahkot suunnitelmansa Woodhavenin pikkukaupungin asukkien päiden menoksi. Swallows aikoo nimittäin avata uudelleen suljetuksi syystä tai toisesta päätyneen paikallisen panimon, pannakseen siellä tölkkikaupalla uutta tummahkoa Chicken Milk Stout merkkistä pintahiivaoluttaan. Tuotetta, jota olisi tarkoitus myydä kaikelle kansalle panimon avajaisten yhteydessä järjestettävässä jääkiekko-ottelussa, jossa paikallisjoukkue Woodhaven Darkstars ottaa yhteen vierailemaan saapuvan Regina Potashersin kanssa. Ystävällismielisessä matsissa vieläpä, kuinkas muutoinkaan.

Melkoinen retale ja riesa siis tämä Swallows, kun kehtaa tuommoisia tuhmuuksia edes ajatella kanssaihmi... eh... hetki..nen.. öööh... Tarkemmin ajateltuna...eihän tuossa mitään pahaa ole? Paikallinen pisnismies laittaa rahojaan likoon edesauttaakseen Woodhavenia ja sen yritystoimintaa, luomalla avoimia työpaikkoja työttömille työnhakijoille, järjestämällä siinä sivussa vielä yhteishenkeä mojovasti kohottavan kiekkotapahtumankin. Eihän tuon tyyppinen kaveri voi millään muotoa olla sisuksiltaan läpeensä paha, eihän?

Kyllä vaan voi, sillä Swallows on salassa muiden selän takana tehnyt jo pidemmän aikaa yhteistyötä ulkoavaruudesta saapuneiden ilkiöiden kera, ujuttaen pintahiivaolueeseensa sinne oikeasti kuulumattomia aineksia, jotka hedelmöittävät kyseistä päihdettä nauttineen tasamaan tallaajan vatsan avaruusolentojen feetuksella. Woodhavenilaisista Swallows ei täten välitä punaisen puupennin vertaa, vaan pitää heitä kaikkia täysinä luusereina, jotka joutavat hyvinkin teuraalle miehen itsensä havitellessa totaalista maailmanvaltaa. Lou Garou ei viinahöyryissään tätä sulata, käyden taistoon veriseen suurudenhulluudesta kärsivää Swallowsia vastaan, saaden tarvittavaa tulitukea työtoveriltaan Tinalta (Amy Matysio), parhaalta kaveriltaan Higginsiltä (Jonathan Cherry) sekä viimemainitun siskonlikalta Katiltä (Serena Miller), jolla on oma pikku salaisuutensa piilossa kauniin ulkokuorensa alla...

Tuomio: Susikytän jatko-osa on hyvin pitkälti sisältönsä puolesta sitä samaa kohkaamista, jota meille tarjoiltiin ensimmäisessäkin pätkässä. Huumoria koitetaan viljellä tasaisin väliajoin, mutta harvemmin vitsit kuitenkaan osuvat niin hyvin kohdalle, että ne saisivat katsojansa suorastaan ulvomaan (no pun intented) vedet silmissä naurusta. Jokunen hymähdys siellä täällä tuli ilmoille päästettyä, ei juuri muuta. Verta ja suolenpätkiä piisaa edellisen osan tapaan kiitettävästi, joten sellaisesta menosta tykkäävät saavat tästä siinä suhteessa ilon irti, jos ei nyt sitten mistään muusta sitten. 

Jotakin positiivista? Yannick Bisson (Murdochin murhamyysteerit) yllätti positiivisesti kaikinpuolin ketkun ja suustaan törkyisen teollisuuspampun roolissaan, sillä se on täysi vastakohta sille hahmolle, jota Murdoch television puolella edustaa. Bisson näytti silminnähden muutoinkin nauttivan pahiksen roolistaan, josta syystä hänen suoritustaan oli siinäkin suhteessa hauska seurata. Sydänkohtauksesta edelleenkin toipuva Kevin Smith käy tekemässä pikkuroolin Woodhavenin pormestarina. Niin ja jatko-osaakin lupaillaan lopputekstien lopussa, joten kolmas WolfCop on siis ainakin näillä puheilla jossakin vaiheessa tuloillaan.


lauantai 7. lokakuuta 2017

Erikoisia kananmunia

Olin tässä juuri aikeissa ryhtyä valmistamaan makaroonilaatikkoa päivälliseksi. Vaan enpäs sitten ruvennutkaan, sillä kaupasta aamusella hankkimani kananmunat paljastuivat juuri vähintäänkin erikoisen näköisiksi ja oloisiksi. Katsokaa vaikka...
Ikinä ennen kuullutkaan tämmöisestä munantoimittajasta. Lieneekö jokin vasta-aloittanut porukka. Varsinainen yllätys paljastui, kun menin avaamaan paketin...
Millainen kana se tuommoisia munia oikein munii? Asiahan ei sinänsä minulle kuulu, mutta kysynpähän vaan. Sisäkannen käyttöohjeetkin ovat vähintäänkin erikoista sorttia. Kuva on laadultaan hieman kehno, mutta koittakaa jotenkin saada selvää.

Jotain hyvääkin näistä oudoista munista löytyy. Viimeinen käyttöpäivä ei nimittäin ainakaan ihan heti tule vastaan....
Mitäs sanotte? Pitäiskös minun mennä palauttamaan nuo munat tuohon lähikauppaan ja tilata safkakseni pizza, vai ottaa riski ja kokeilla, josko noita munia voisi makaroonilaatikon valmistuksessa hyödyksi käyttää. Vastauksia voi tuttuun tapaan heitellä tämän tekstin alta löytyvään kommenttilotjuun.


sunnuntai 3. syyskuuta 2017

Alien Abduction (2014)

Kuvaus: Morrisin perhe lähtee lomareissulle kohti Pohjois-Carolinaa ja siellä sijaitsevaa Brown Mountainia, joka kauniiden maisemiensa lisäksi tunnetaan taivaankannelle villisti liikuksivista valoistaan, jotka saattavat (tai sitten eivät) olla lentävien lautasten aiheuttamia. Onpa alueella sanottu siellä olevien ihmisten kadonneen selittämättömästi  sen isompia jälkiä jättämättä. Menisitkö sinä lomailemaan moiselle alueelle? Aivan. En menisi minäkään.

Perheen nuorin vesa Riley (Riley Polanski) ottaa tehtäväkseen kuvata videokamerallaan koko reissun, jotta perhe voisi sitten myöhemmin muistella kotosalla menneitä nauhaa katsellessa. Kunpa Riley vain tietäisi etukäteen, että kuvaamansa materiaali tulisi olemaan paljolti pelottavampaa tavaraa, kuin yksikään näkemänsä painajaisuni.

Retken viimeisenä iltana tapahtuu kummia, sillä taivas täyttyy oudoista valoilmiöstä ja pelko alkaa pikkuhiljaa hiipimään matkalaisten puseroon. Yön hämärtyessä Morrisin perhe saa kauhukseen havaita, että alueella liikkuvat huhut UFOista, pienistä harmaista miehistä, että myöskin suorittamistaan kaappauksista ovat karmaisevan totta, ja että he ovat seuraavana ilkeämielisten avaruusolioiden nappauslistalla...

Tuomio: Blääh! Tämä kulunut ja kaikin puolin loppuun kaluttu (found footage) formaatti se vain ei suostu kuolemaan, vaikka viimeinen myyntipäivä sen kohdalla on jo aikaa sitten mennyt vanhaksi. Mikäli nyt jostakin syystä tykkäät katsella sinne tänne valtoimenaan heiluvaa kameraa, päätöntä ryntäilyä ja huutamista sekä Perähikiän kesäteatteriakin kehnompaa näyttelemistyötä, niin Alien Abduction on selkeästi suunnattu juuri sinulle. Muille suosittelen avaruusolioaiheisen viihteen etsimistä jostakin ihan muualta kuin tästä pätkästä. Alien Abduction saa minulta arvokseen yhden kipaleen Juhan af Grannia alien kieltä höpöttelemässä.
Edit: Ai niin. Tässä leffassa oleva videokamera on ilmeisesti valmistettu adamantiumista, sillä se kestää avaruudesta maahan putoamisen kuin vettä vaan. Vain linssi menee rikki, ei muuta. Edes Cloverfieldin videokamera ollut noin kestävää sorttia, vaikka korkealta ja kovaa putosi sekin. 

perjantai 25. marraskuuta 2016

Alien Warrior (1986) aka King of the Streets

Kuvaus: Buddy (Brett Baxter Clark) on vieraalta planeetalta kotoisin oleva partanaama-alien, jonka isäpappansa lähettää tuhoamaan Los Angelesin kaduilla valtoimenaan rehottavan Suuren Pahan, jota rikollisuudeksi kansanomaisemmin kutsutaan. Näin siksi, että Buddyn osoitettava olevansa vahvaa johtaja-ainesta, ja siten arvoinen ottamaan paikkansa uutena hallitsijana, kun isästään aika jättää. Mutta sitä ennen Buddyn on teleportattava paljas takapuolensa (à la Terminaattori) enkelten kaupungin synkkääkin synkemmille laitakujille, joille saavuttuaan hän tutustuu pahvilaatikossa asustavaan kadun persoonaan, hankkii itselleen vaatteet, oppii karatea kulkemalla dojon ohi, ja pelastaa Lora (Pamela Saunders) nimisen naisen tuhmien sikanautaraiskaajien pahoilta aikeilta. 

Käy ilmi, että Lora ylläpitää lukemiseen keskittyvää työpajaa, johon paikalliset, elämässään eksyksissä olevat nuoret voivat halutessaan ottaa osaa. Buddy pitää ideaa hyvänä, jääden pajalle hengailemaan uuden ystävättärensä kera, ja romanssiahan se heidän välilleen pian pukkaa. Ohessa Buddy pitää myös ympäröivät kadut puhtaana rikollisesta elementistä omaan tehokkaaseen tyyliinsä, saaden paikallisen rötösherran, Lawrence Fishburnea ulkonäöltään muistuttavan, Mr. Onen (Reggie De Morton) kihisemään kiukusta ja vannomaan kuolettavaa kostoa pisniksiään alati sotkevaa Avaruussoturia kohtaan. Ratkaiseva taisto ulkoavaruudesta saapuneen hyvän ja maanpäällisen pahan välillä on valmis alkamaan.

Tuomio: Toiminallinen, pienen budjetin scifistelypökiöinti, johon mausteeksi mukaan on lisätty ripaus yhteiskuntakritiikkiä, kuin myös uskonnollisiakin elementtejä. Lopputulema onkin sitten sen luokan sekametelisoppa, ettei siitä ota selvää erkkikkään onko kyseessä lintu vaiko kalasoppa. Elokuvallisia arvoja tästä on turha lähteä sen isommin etsimään, sillä tämä pätkä täyttä pölhöviihdettä kaikessa loistokkaassa kehnoudessaan. Että näin.

Elokuvana:                Pölhöviihteenä:


keskiviikko 27. heinäkuuta 2016

Savage (1996)

Kuvaus: Farmari Alex Verne (Olivier Gruner) elää rauhaisaa maalaiselämää tiluksillaan yhdessä vaimonsa Julien (Victoria Morsell) sekä pienen poikansa Jimmyn (Jordan Stuart) kanssa. Iltana eräänä tuo rauha kuitenkin rikkoutuu tuhannen pirstaleiksi, sillä ranchille saapuu julma palkkatappaja, joka poistaa tylysti päiviltään niin Julien, Jimmyn kuin Alexinkin. Tai noh, ei sentään Alexia. Mies nimittäin selviytyy murhayrityksestään kuin ihmeen kaupalla hengissä, päätyen koomapotilaaksi paikallisen sairaalan sängylle köllöttelemään.

Aikansa tiedottomana ollessaan Alex kuulee unensa keskelllä tutunkuuloisen laulun, sen samaisen hengellisen viisun, joka soi taustalla hetkellä jolloin perhettään hengiltä otettiin. Biisi saa Alexin lopulta havahtumaan syvästä unestaan ja väittämään paikan päälle tulleelle hoitajalle, että hän mikään Alex ole, vaan eksoottinen tanssijatar Dakota Moss nimeltään. No ei vaineskaan, Kunhan yritin taasen hoopottaa teitiä tällä iän ikuisella, jo liian moneen kertaan toistetulla vitsillä, joka jää tämän jälkeen eläkkeelle ainakin mitä tähän blogiin tulee. 

Mutta joo. Asiaan. Biisi saa Alexin lopulta havahtumaan syvästä unestaan ja karkaamaan sairaalasta keskelle autioksi jäänyttä maata, jota autiomaaksikin Wikipedian mukaan kutsutaan. Karun erämaan keskeltä Alex löytää luolan, joka on kaikkea muuta kuin tavallinen luola. Ei, Batman ei asu siellä, eikä sieltä liioin löydy Ashley J. Williamsia nukkumassa sikeästi ohi oman aikakautensa. Mainittujen sijasta sieltä löytyy seinille ammoisina aikoina maalattuja luolamaalauksia avaruudesta kotoisin olevista olennoista ja yksi lajin edustajakin paljastaa olomuotonsa pöljistyneelle sankarillemme. 

"I bring you luv!"

Ulkoavaruuden olento valjastaa Alexin esihistoriallisen luolamiehen uskomattomilla supervoimilla eräänlaisen quickeningin kautta...

"This is the sort of/kind of quickening!!!!"

... ja näin Alexista tulee Primitiivi - menneisyyden kuolemansoturi, jonka tehtävänä on tuhota maailman mahtavin tietokonefirma Titan Corporation ja kostaa vaimonsa sekä poikansa kylmäveriset murhat sen johtojuustolle, eli niljakkaan oloiselle alkulimalle, joka myös nimellä Reese Burroughs (Kario Salem) tunnetaan. Viimeinen taisto käydään menneisyyden ja tulevaisuuden edustajien välillä, ja tästä taistosta vain toinen voi selviytyä hengissä maaliin...

Tuomio: