keskiviikko 9. syyskuuta 2015

Surviving the Game (1994)


"Allow yourself to feel the purity
of your primal essence!" - Doc Hawkins

Kuvaus: Rastapäinen Jack Mason (Ice-T) on jo pidemmän aikaa elellyt Seattlen karujen katujen kaltoin kohtelemana kasvattina, lähimpinä ystävinään vanhempi herrasmies nimeltään Hank (Jeff Corey) veikeine lemmikkikoirineen. Yhdessä kolmikko hankkii ruokansa sieltä mistä sen kulloinkin vain irti saa, koittaen ohessa selvitä vaarojen täytteisillä kulmilla hengissä päivästä toiseen.

Mason kokee kuitenkin pian kurjahkonpuoleisen elämänsä shokkijärkytyksen, kun kumpainenkin tovereistaan päättää maallisen vaelluksensa vähän ajan sisään, ja siinä ohessa sammuu myös Jackin oma halu jatkaa taivaltaan elon kärsimysten täytteisillä poluilla. Henkiseen umpisolmuun ajautunut Mason näkeekin ainoaksi vaihtoehdokseen lopettaa olemassa olonsa heittäytymällä vauhtiaan kiihdyttävän rekan alle. Käy kuitenkin niin, että viime hetkellä henkiriepunsa pelastaa soppaa slummialueella vapaaehtoisesti jakava Walter Cole (Charles S. Dutton), jolla on hihassaan Jackille täysin odottamaton ehdotus: työpaikka, josta maksettaisiin ihka oikeaa palkkaa. Jobin saadakseen Masonin tulisi tavata Thomas Burns (Rutger Hauer), menestyksekäs liikemies, jolla on tarjolla avoinna oleva metsästystä harjoittavan seurueen mukana kulkevan eräoppaan paikka. Aiempaa kokemusta alalta homma ei vaadi, sillä työ tekijäänsä opettaa. Eräoppailusta ja metsästyksestä mitään tietämätön Mason saa paikan, ja ensimmäistä kertaa pitkään aikaan elämä tuntuu hymyilevän katujen karaisemalle rastapäälle.

Jokin aikaa myöhemmin Mason löytää itsensä istumassa lentokoneesta, matkalla kohti pohjoisessa sijaitsevaa ikiaikaista korpimaata, jonka siimeksessä riistan metsästystä tultaisiin piakkoin harrastelemaan. Etäisellä eräämaamökillä Mason tutustuu illallisen yhteydessä muihin eräretkelle tälle osallistuviin isorikkaisiin, kuten kuuppatohtori Doc Hawkinsiin (Gary Busey), jonka aikoinaan tekemästä ehdotuksesta tämän tyyppisiä retkiä ryhdyttiin järjestämään. Sitten siellä on Teksasista kotoisin oleva öljybaroni John Griffin (John C. McGinley), varakas toimitusjohtaja Derek Wolfe (F. Murray Abraham) poikansa Derek juniorin (William McNamara) kera, ja tietysti Masonin jo ennestään tuntema Walter Cole. Jokainen heistä on pulittanut 50,000 dollaria ennakkoon päästääkseen leikkiin tähän mukaan, eli varsin ekslusiivisesta poppoosta tässä selvästikin on kyse.

Aamun valjetessa Mason havahtuu siihen, että Cole heiluttelee asettaan uhkaavasti naamansa edessä, paljastaen siinä samalla reissun todellisen luonteen. Tässä mitään elikkoja lähdetä jahtaamaan, vaan Masonia itseään. Etumatkaa Mason saisi sen ajan, joka jahtaajiltaan kestää aamiaista syödessä. Karmaisevan herätyksen saanut Jack Mason pakenee henki kurkussaan tuhannen ryyd-loikaa metsän siimekseen, saaden verenhimoiset metsämiehet piakkoin kannoilleen. Ihmisjahti on valmis alkamaan....

Tuomio: Hard Targetin vanavedessä tarpova, Richard Connellin kynäilemään The Most Dangerous Game- lyhyt tarinaan löyhästi pohjautuva metsähenkinen testosteronihippailu, joka nimekkäästä kastistaan ja osaavasti toteutetuista toimintakohtauksistaan huolimatta jää kokonaisuutena helposti unohdettavaksi katselukokemukseksi.

Räppärinä uransa aloittanut JääTee istuu leffan pääosaan yhtä huonosti kuin sana fantastinen Jyrki Kataisen suuhun, ja niinpä kunnia tämän pätkän parhaista roolisuorituksista lankeaakin Rutger Hauerin, sekä Gary Buseyn leveille harteille. Buseysta pakko mainita tässä kohdin vielä sekin, että tällä kertaa miehen sisäinen hulluus pääsee oikeutetusti valloineen, ei pelkästään esittämänsä monologin ansiosta, vaan muutoinkin päästään täysin flipanneen psykopaattipsykiatrin aidosti järjiltään olevan mielipuolen hulluna hillumisen vuoksi. Buseyn ja Hauerin suoritukset nostavatkin tämän tuotoksen osakkeita korkeammalle kuin se oikeasti ansaitsee, ja siksi se saa minulta kumpaisenkin noista sille antamistani tähtykäisistä.





2 kommenttia:

...noir kirjoitti...

Siitä on jo aikalailla aikaa kun tämän näin ja silloin se oli mielestäni ihan ok, vaikkakaan ei näköjään tarpeeksi kun kerran sitä ei enää valikoimissani ole. Muuten muistan diganneeni näyttelijävalinnoista ja se isä-poika-juttu jossa F.Murray Abraham pelkää, että poika nolaa isänsä kun ei ole yhtä halukas metsästämään ihmistä oli varsin onnistunut, mutta Ice T on oikeasti niin surkea näyttelijä, että jopa Ice Cube on parempi. Ihan tosi, Ice Cube!

Ice T oli kyllä ihan hyvä Trespassissa ja en muista vihanneeni häntä sydämeni pohjasta New Jack Cityssakaan, mutta se cop killer-gangstailu ei kanna kaikkialle.

Tuoppi kirjoitti...

Itse äkkäsin tämän sieltä divarin vhs-lotjusta ja nappasin matkaani, kun en kuolemaksenikaan sillä hetkellä muistanna, olinko leffan joskus jo nähnyt vai en. Kotiin päästyäni ja sen katsottuani totesin että en, mutta ihan varma en vieläkään silti asiasta ole.

Christopher Walkenin kun olisivat vielä tuohon poppooseen saaneet jotenkin mahdutettua, niin sitten tämä pätkä olisi ollut ilmiselvä kolmen tähden tuotos. Mutta muuten tosiaankin yllättävänkin pätevät näyttelijävalinnat, miinus JääTee, jota ei näyttelijänlahjoilla pahemmin ole kyllä siunailtu. Jos ei ole Ice Cubeakaan.

Tuo mainitsemasi Tresspass pitäisi kyllä ottaa uudelleen tarkastelun kohteeksi, sillä olen sen viimeksi nähnyt armeijassa ollessani vuonna -93. Eli sen verran aikaa on sen näkyilystä ehtinyt vierähtää, että ne vähäisetkin muistikuvani sen tasokkuudesta (tai sen puutteesta) ovat ehtineet aikaa sitten haalistua...