Kuvaus: Winthrop, Manitoba. Kanada. Yhdysvaltain lennoston lentotukikohdan lähellä sijaitsevassa kylässä tapahtuu rypäs selittämättömiä kuolemantapauksia. Kyläläiset itse ovat sitä mieltä, että sehän on lentotukikohdasta lähöisin oleva radioaktiivinen säteily, kun niittää asukkaita hengiltä. Ilmavoimia edustava majuri Jeff Cummings (Marshall Thompson) on kuitenkin asian suhteen epäileväinen, käynnistäen omat tutkimuksensa syyllisen löytämikseksi. Keissin edetessä palaset loksahtavat yksi toisensa jälkeen paikalleen, majurin huomatessa suureksi kauhukseen joutuneensa vastakkain kammottavan hirvittävän hirviön kanssa, jolla ei ole kasvoja... dum dum daa...
Tuomio: Atomiajan hirviöhippastelu, joka alun verkkaisuutensa jälkeen iskee isomman pykälän silmään, ollen siten lopulta varsin viihdyttävä, joskin ohessa hieman kömpelöhkön huvittavakin kauhistelu. Aluksi näkymättömyyden suojissa, mutta myöhemmin näkyvinä viattomia uhrejaan vaanivat lonkeroaivot ovat ulkoasultaan lovecraftimaisia, vaikkeivät nyt mitään suuren Cthulhun sukulaisolentoja olekaan, vaan ihan tavallisen, hullun tiedemiehen vikaa omaavan professorin kotikutoisia aivotuksia. Mukiinmenevää, camp-henkistä ja harmittoman hauskaa fiftarisäikkyilyä, jonka parissa sateinen iltapäivä sujuu hyvinkin rattoisissa merkeissä.
6 kommenttia:
Mitäs sitä kasvoilla kun on aivot! Leffan lopun aivoinvaasio on kyllä tosiaan mahtavan messevää tavaraa kun aivokkeet luikkivat ja kuikkivat vähän joka puolelta hyökkäyksiin.
Juu, lopussa nähdyssä aivojen hyökkimisessä oli mukavasti sellaista Night of the Living Dead meininkiä päällänsä.
Ihanaa aivotoimintaa.
Sitä nimenomaan.
Tässä leffassa on konkreettisesti aivot narikassa. Ja pöydällä, tuolilla...
Tässähän ammutaan myös aivot pellolle...
Lähetä kommentti