...noirin arvostelun Vanishing Pointista voipi käydä lukemassa täältä.
Kuvaus: Kowalski (Barry Newman), tuo kaikkien rattimaakareiden armoitettu kunkku, lyö diilerinsä kanssa vetoa siitä, että pystyy toimittamaan auton (vuoden 1970 mallia olevan Dodge Challengerin) Denveristä San Franciscoon viidessätoista tunnissa. Vaikka pilleripyörittäjä on enemmän kuin epäileväinen Kowalskin onnistumisen suhteen, pitäen tehtävää lähes mahdottomana, hän kaikesta huolimatta toivottaa miehelle onnea matkaan. Sillä sitä Kowalski tulee tarvitsemaan, mikäli mielii vetonsa voittaa.
Maantietä nasta laudassa paahtaessaan Kowalski saa huomata, ettei virkavaltaa edustavat ole kovinkaan mielissään hänen puuhailustaan. Tinanapit koittavat keinolla millä hyvänsä pysäyttää rämäpäisen kaaharin etenemisen, siinä kuitenkaan onnistumatta. Matka jatkuu ja maine sen kun kasvaa. Lähes myyttiset mittasuhteet saavuttaen. Tästä kiitos kuuluu KOW-radioaseman DJ Super Soulille (Cleavon Little), joka poliisiradiota tasaisesti kuunnellen, välittää ohjelmansa kautta tietoja koppalakkien edesottamuksista tienpäällä raivoavalle lainsuojattomalle. Vaarallinen ajomatka etenee vääjäämättä kohti päätepistettään...
Tuomio: Vanishing Point on bensan katkuinen, palaneen kumin käryinen, peltiä isosti ryttyyn lyttäävä äijäelokuva vapauden kaipuusta ja auktoriteettien vastustamisesta. Sen kyydissä viihtyy vallan mainiosti, simppelistä juonikuviostaan sekä keskinkertaisista näyttelijäsuorituksistaan huolimatta. Leffan loppuratkaisu edustaa osastoa veretseisauttavan pysäyttävä. Siitäkin huolimatta, että se tuntui katseluhetkellä (ja vielä näin jälkeenkinpäin) nopalla heitetyltä. Noh, ei aina voi voittaa, ei edes joka kerta. Televisiolle tehty uusinta versio ilmestyi vuonna 1997. Ratin taakse tuolloin istahti Viggo "Aragorn" Mortensen...
8 kommenttia:
Itse ajattelin hieman samaa tuosta Vanishing Pointin loppuratkaisusta. Se on ollut varmaan pirun vaikea päättää miten elokuva päätetään. Vedonlyönnin voittaminen ja pakoon pääseminen olisi ollut kenties liian valju tapa lopettaa adrenaliinivyörytys ja tietenkään sitä ei olisi halunnut Kowalskin jäävän kiinni, koska se olisi vain suututtanut.
Joten tulin siihen tulokseen, että nyt mukana oleva lopetus on se ainoa oikea tapa päättää elokuva.
Neljä tähteä olisin muutoin antanut, mutta leffan lopun takia pisteet silmissäni laskivat yhdellä tähtösellä. Koitin muuten ihan mielenkiinnosta säveltää päässäni vaihtoehtoista endingiä tähän, mutta massiivisista ponnisteluistani huolimatta, en keksinyt tilalle mitään parempaa...
Hah! Minulla juuri loppuratkaisu nosti sen neljästä viiteen.
Heh. Jännä juttu sinänsä, että yleensä pidän hieman synkemmistä lopuista. Niin sanotut Star Trek endingit, jossa kaikki selviää paremmin päin aiheuttavat minussa ärstystä. Tiedä sitten miksi tämän elokuvan kohdalla kävi toisin... Pitäisköhän tässä nyt huolestua tai jotain?
No hitto. Muistin just, ett ostin tämän talvella, mut eipä ole soittimeen asti eksynyt. Ehkä näistä arvosteluista inspiroituneena yritän vilkaista sen tänä viikonloppuna.
Jep jep. Ei muuta kuin läpyskä masiinaan veckoslutina ja sitten vaan naatiskelemaan kunnon kaahailusta :D
Vaikuttaa mielenkiintoiselta, mutta kyllä sellaiselta vuosikymmeneltä, etten oikein tiedä, mitä elokuvalta odottaa. Myös sitä sarjaa, että ei ihan joka paikassa törmää.
Vanishing Point on katoavaa kansanperinnettä. Tämän tyyppisiä leffoja ei enää juurikaan tehdä. Jo pelkästään siksi siihen kannattaa tutusta mikäli mahdollista on.
Lähetä kommentti