maanantai 14. marraskuuta 2011

Gremlins (1984)


Kuvaus: Keksijä Randall Peltzer (Hoyt Axton) matkaa New Yorkiin aikeinaan myydä siellä muutama keksimänsä thingamajingi. Harmi vain, ettei vempeleensä toimi kuin hetkisen, hajoten sitten milloin mistäkin syystä tuhannen säpäleiksi. Samalla reissulla Randall eksyy Chinatowniin, löytäen sieltä pienen kiinalaista antiikkia myyvän putiikin.

Sisällä tämä köyhän miehen Pelle Peloton iskee silmänsä pieneen suloiseen karvapalleroon, jota myös Mogwaiksi kutsutaan. Moinen olento olisi mitä parhain joululahja pojalleen Billylle (Zach Galligan), ja kehnohko keksijä yrittääkin ostaa sen liikettä pitävältä kiinalaisvanhukselta, Herra Wingiltä (Keye Luke). Turhaan. Vanhus ei suostu Mogwaita myymään, ollen päätöksensä suhteen taipumaton. Ja sekös sapettaa innovaattoria isosti.

Peltzerin onneksi puljussa oleileva puotipuksu osoittautuu persoksi rahalle, lyöden kaupat lukkoon alta aikayksikön. Mukaan hän laittaa kolmiosaisen ohjeistuksen, jota tulisi noudattaa enemmän kuin kirjaimellisesti. Mogwai tulisi säilyttää pimeässä. Se kun vihaa kirkasta valoa. Sitä ei saa kastella vedellä ja kaikkein tärkeimpänä sitä ei missään nimessä saa ruokkia keskiyön jälkeen. Annettuja sääntöjä rikottaessa ei nimittäin hyvä heiluisi. Randall lupaa noudattaa saamiaan ohjeita, poistuen paikalta täynnä tyytyväisyyttä.

Kotona Kingston Fallsissa (ulkonäöltään tismalleen samannäköinen kuin Back to the Futuren Hill Valley :D) Billy saa lahjansa, ihastuen siihen ikihyviksi, nimeten sen Gizmoksi. Säännöt kerrataan kertaalleen ja aluksi kaikki sujuukin hyvin. Mutta sitten kahta viimeisintä pykälää rikotaan ja pian koko pikkukaupunki on tappavasti mesoavien Riiviöiden vallassa. Billy aikoo pistää hillumiselle stopin, saaden avukseen tyttöystävänsä Katen (Phoebe Cates)...

Tuomio: Joe Danten ohjaama, Chris Columbusin käsikirjoittama ja Steven Spielbergin tuottama Gremlins -riiviöt on häijyn hauska jouluirroittelu, jonka parissa ei pääse tylsistymään. Loistava vaihtoehto mikäli Lumiukkosi on sulanut ja It's Wonderful Lifekin tökkii kuin liian kinkun syöminen. Jatkoille päästiin kuusi vuotta myöhemmin Gremlins 2 -The New Batchin muodossa....

5 kommenttia:

...NOIR kirjoitti...

Erittäin, erittäin hyvä elokuva. Pidän kovasti.

Myös kakkososa on kovasti mieleeni, vaikka se painottaakin komiikkaa ensimmäistä osaa tarmokkaammin. Siinä missä ensimmäinen osa oli ajoittain jopa pelottava, niin kakkosen kohdalla voi vain nauraa, etenkin kun he itsekin vitsailevat ensimmäisen osan tapahtumista.

Olen aina ihmetellyt, että miten ihmeessä Gremlins ei ole saanut jatko-osia enempää kuin sen yhden, kun kerran kaikki muutkin elokuvat tuntuvat oksentavan jatkoa pihalle enemmän kuin sielu sietää. Tosin jos nyt tehtäisiin uusi Gremlins, niin se olisi ensinnäkin remake eikä jatko-osa ja toiseksi se olisi tietokoneanimoitu ja näyttäisi niiltä Scooby Doo-elokuvilta. Joten unohdetaan koko asia.

Tuoppi kirjoitti...

Itse pidän tästä ykkösestä sen häijyyden vuoksi. Kakkonen taas toimii koomisena kevennyksenä vallan mainiosti, ja on jatko-osaksikin varsin laadukas teos. Täydentävät hyvin toisiaan nääs :D

Joo. Ehkä tosiaan on parempi unohtaa se kolmas Gremlins. 3D ja tietokoneanimaatiot kun kuitenkin pilaisivat sen täysin...

Joku kirjoitti...

Jeah! Kakkososan arvostelua odotellessa; sekö sitten ensi jouluksi? Tai kuuden vuoden päästä? :-)

Tuoppi kirjoitti...

Joku: Täytyy ensin katsoa se uudestaan. On meinaan jonkin aikaa kulunut siitä, kun olen sen viimeksi katsastanut. Laitan arvion tulemaan kunhan ennätän. Se perhanan Kill Bill vol.2kin arvostelukin uupuu toistaiseksi... Kärsivällisyyttää pyydän...

Joku kirjoitti...

Kärsivällisyyshän ei meiltä lopu. :-D