Kuvaus: Jennifer Baines (Samantha Eggar) saapuu Meksikoon tavatakseen siellä miehensä Markin (Roy Jenson), joka yrittää avata hylätyksi jätetyn kaivoksen omaa liiketoimintaansa silmällä pitäen. Paikalliset kaivosmiehet eivät suostu kirvelläkään astumaan sisään kaivokseen, sillä he pitävät paikkaa paholaisen kiroamana. Markin ja Jenniferin ei autaa muu, kuin mennä itse vierailemaan kaivostunnellissa, todistaakseen siten, että puheet kirouksesta ovat täyttä roskaa, ja että louhiminen siellä on siten täysin turvallista puuhastelua.
Aikansa kaivoksen uumenissa haahuiltuaan pariskunta löytää eriskummallisen oloisen ja näköisen irtokäden, jolla on paha tapa riivata kosketuksissa kanssaan olevien ihmisten vasen vastaava, saaden heidät suorittamaan mitä pirullisimpia toimenpiteitä lajitovereilleen. Ainoa keino päästä kirouksesta eroon on loppaista käsi ranteen kohdalta Ash Williamsin tavoin moottorisahalla (muutkin saatavilla olevat teräaseet pätevät) irtipoikkikatki...
"Who's laughing now!"
Katkaistu käsi tulisi tämän jälkeen tuhota (vaikkapa tulella) välittömästi, koska muutoin tämä peiliuniversumin Thing T. Thing karkaa maailmalle uutta vasuria hallittavakseen etsimään. Mutta sitä ennen Jenniferin mies Mark altistuu omaa hölmöyttään 300-vuotta vanhan käpälän vaikutuksen alaiseksi, ja hänestä tulee aivan älyttömän hirveän kamalan paha mies. Niin paha, että hän pakottaa kirousta pelkäävät kaivosmiehet sisälle kaivokseen, räjäyttäen koko roskan taivaan tuuliin heti perään. Ja sitten eikun Las Vegasiin kasinolle noppaa heittämään, koska niin kaikki kaivoksia kaivosmiehineen tuusan nuuskaksi räjäyttelevät ilkimykset tekevät.
Peliluolasta poistuttuaan Mark joutuu parkkipaikalla vastoin tahtoaan kahden kumpaakin sukupuolta edustavan rötöstelijän kaappaamaksi. Konnien kannalta katsottuna tilanne kääntyy kuitenkin varsin nopeasti päälaelleen, sillä demonin verta vasemmassa tassussaan omaava Mark pistää kumpaisenkin kylmäksi alta aikayksikön. Ihmishenkien vienti saa Markin potemaan morkkista ja haluamaan eroon kirotusta raajastaan. Hän yrittää leikata sen pois, mutta käsi pistää hanttiin sytyttämällä Markin tuleen, polttaen tämän lopulta hengiltä kuoliaaksi.
Markin pahoin kärvähtänyt ruumis kuskataan Los Angelesiin hautajaisia varten. Maahanpanijaisista ei tule kuitenkaan mitään, sillä riivattu räpylä herättää Markin takaisin henkiin, ja miekkonen karkaakin säntäilemään jonnekin yön pimeyteen. Kädestäkin Mark yrittää päästä jälleen eroon, onnistuen viimein irroittamaan kehvelin muusta ruumistaan auton ovea apunaan hyödyntäen. Irti leikattu kätönen ei jää kuitenkaan toimettomaksi, etsien heti kättelyssä uuden uhrin tihutöidensä suorittamiseen. Samaan aikaan toisaalla Jennifer yhdistää voimansa pappismies Cunninghamin (Stuart Whitman) kera, pysäyttääkseen ripeästi etenevän ja isosti harmia aiheuttavan kirouksen lopullisesti.
Tuomio: Ennen varsinaisen tuomion julistamista on lienee syytä laskea liikkeelle varoituksen sana, jos kohta toinenkin. Mikäli olet vasenkätinen, niin tämä leffa ei ole alkuunkaan sinua varten, ja onkin suositeltavaa, että etsit itsellesi jotakin muuta katsottavaa. Jotakin sellaista, jossa vasureita kohdellaan tasavertaisina muiden ihmisten kera, eikä kaiken pahan alkuna ja juurena kuten tässä elokuvassa hyvin pitkälti tehdään. Turhaa vain mielesi siis pahoitat, mikäli Demonoidin menet katsomaan, sillä ihminen se olet sinäkin. Ihminen, jolla on tunteet. Ihminen, joka vuotaa yhtälailla verta, kun joku sinua neulalla pistää. Ihminen, joka.... aahh fuck it.... jaksa jatkaa tätä pälinää tämän enempää, joten eikun tuomiota kehiin, niin päästään tästäkin arvostelusta suosiolla eroon. Antamani tähtimäärän näette tuosta alta, eli siitä käy varmasti aikailailla selväksi millaisesta tuotoksesta Demonoidin kohdalla on kyse. 'nuff said. :D
Elokuvana: Pölhöviihteenä:
2 kommenttia:
Huh, onneksi olen oikeakätinen.
Kuin myös...
Lähetä kommentti