Kuvaus: Mielipuolen vikaa omaava biokemisti Savary (Denholm Elliot) kehittelee kaupungin viemäristössä sijaitsevassa labrassaan uuden muotihuumeen, jota sitten tökkii testimielessä neulakaupalla muihin putkistossa vetelehtiviin sukankuluttajiin. Tämän synteettisen piristekoktailin ansiosta he riippuvaistuvat mainittuun litkuun, mutatoituen siinä sivussa karmaiseviksi, kasvaimia ja muita epämääräisiä ulokkeita täynnänsä oleviksi mottipäiksi. Drugs are bad, m'kay!
Mutanttijoukkio on kuitenkin saanut vihiä mahdollisen vastalääkkeen olemassa olosta. Maan kamaralla elää kuuleman mukaan korkean hintatason ilolintu, Nicole (Nicola Cowper), jonka suonistossa tuo kipeästi kaivattava antidootti kertoman mukaan virtaa.
Iskuryhmä kootaan. Missiokseen se saa tunkeutua Madame Pepperdinen (Ingrid Pitt) pitämään bordellin, ja kaapata Nicole sieltä keinoja kaihtamatta mukaansa. Näin tapahtuukin, mutta ei ilman jälkiseuraamuksia. Rikollispomo Hugo Motherskille (Steven Berkoff) vetää asian tiimoilta pellollisen herneitä nekkuunsa, kihisten raivosta. Tyttö pitää saada takaisin. Heti, eikä viidestoista päivä. Tehtävä Nicolen takaisin hakemiseen lankeaa Roy Bainille (Larry Lamb), entiselle rikolliselle ja kaapatun naisen ex-rakastajalle, joka vastahakoisuudestaan huolimatta lähtee kaappareiden perään. Täysin tietämättömänä siitä, mihin soppaan kauhansa tulikaan iskeneeksi...
Tuomio: Kaikinpuolin kökköpaska kauhuscifiviritelmä, josta Clive Barker itsekään ei jaksanut pahemmin perustaa. Tai noh, perusti sentäs sen verran, että päätti tämän tekeleen nähtyään ohjata tulevan Hellraiser-filmatisoinnin ihan itse. Enkä kyllä yhtään ihmettele miksi näin. Oli tämä nääs sen luokan tuubaa, että oksat pois. Jotain positiivista? Freurin taustalla soivasta synasaxomafoonimusasta tykkäsin. Jotakin kaiketi sekin sentään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti