Lataamosta vapauduttuaan asunnoton Lucy päätyy kimppakämppäilemään veljensä Bill Cutlerin (Leif Erickson) ja vaimonsa Emilyn (Rochelle Hudson) huusholliin. Samaisessa talossa kortteeraa edellä mainittujen lisäksi Lucyn jo aikuiseksi kasvanut tytär Carol (Diane Baker), josta on aikojen saatossa kehkeytynyt varsin pätevähkö taiteilija ja kuvanveistäjä. Ollessaan kolme vee tytöntyllerö Carol todisti äitinsä (oudohkon verettömän) kirveshipan edesmenneen isänsä kanssa, mutta ei tunnu muistavan näkemästään ja kokemastaan enää sitten niin yhtään mitään.
Aluksi Lucyn ja tyttärensä Carolin jälleennäkeminen sujuu muutamista pikkusnafuista huolimatta hyvin, mutta sitten kuin tyhjästä alkavat karmaisevat kirvesmurhat pilaavat onnistuneesti tunnelman, sillä kaikki merkit viittaavat Lucyn olevan syyllinen kuolemantapauksiin. Lucy koittaa parhaan kykynsä mukaan vakuuttaa olevansa syytön, vaan ihan varma hänkään ei silti asianlaidasta ole. Takaumat menneistäkin piinaavat ja aiheuttavat siten suurta päänvaivaa. Mutta onko Lucy sittenkään murhaaja? Ja jos ei ole, niin kuka hitto se sitten on?
Tuomio: Oheistemppuleffoistaan tunnetun William Castlen luotsaama, ja Psykonkin aikanaan kynäilleen Robert Blochin käsikirjoittama makaaberin puoleinen, mutta samalla mitä sopivimmissa määrin camp-henkinen murhajainen, jota seuratessa katsoja itsekin tempautuu mukaan pohtimaan kuka ihme sitä kirvestä oikein heiluttaa, jos se ei olekaan Joan Crawford. Huba pätkä kaikki tyynni.
4 kommenttia:
Harmillisen vähän näitä Castlen tuotantoja tulee vastaan missään, lukuunottamatta House on the Haunted Hill.
Totta. Minullakaan ei tätä kyseistä elokuvaa olisi, ellei eräs ystävällismielinen ihminen olisi sitä minulle lahjoittanut. Siitä iso kiitos hänelle.
Tämä oli muistikuvieni mukaan ihan hauska pätkimispätkä.
Muistikuvasi pitävät hyvin kutinsa.
Lähetä kommentti