Skeletons (1997)

"You cannot hide from an AK-47 

that's been blessed by The Lord" 

                   - Reverend Carlyle

Kuvaus: Sydänkohtauksesta toipuva journalisti Peter Crane (Ron Silver) saa tarpeekseen New York Cityn hektisestä elämänmenosta, päättäen muuttaa vaimonsa Heatherin (Dee Wallace) ja poikansa Zachin (Kyle Howard) kanssa Mainen osavaltiossa sijaitsevan Saugatuckin rauhaisan idylliseen pikkukaupunkiin.

Aluksi kaikki näyttää päällisin puolin hyvältä. Paikalliset asukit ovat ystävällisiä, ja ottavat Peterin perheineen lämpimästi hellään huomaansa. Aurinko paistaa, elämä hymyilee ja leipäkin maistuu taas oikealta leivältä. Harmi vain, että iloa tuota ei kestä kuin sen pienen hetkisen verran. Iltana eräänä Peter saa odottamattoman vieraan Sarah Nortonin (Carroll Baker), vanhemman rouvashenkilön muodossa. Rouva Norton on huolissaan poikansa Jimin (Dennis Christopher) puolesta, sillä hänet on viskattu tylysti kalterien taa miesystävänsä Chris Makonin (Thomas Wilson Brown) murhasta. Sarah uskoo vakaasti poikansa olevan syytön, pyytäen Peteriä tekemään Jimistä jutun lehteen, ja siinä ohessa selvittämään kuka oikeasti murhasi Chrisin. Kun Peter sitten syventyy asiaan tarkemmin, hän huomaa kyläläisten yllättäen kääntyneen itseään ja perhettään vastaan. Asukkaat kun eivät selvästikään pidä siitä, että heidän asioitaan ruvetaan noin vain tonkimaan, ja ovatkin siten valmiita tekemään kaikkensa estääkseen Peteriä saamasta juttuaan valmiiksi. Peter ei aio kuitenkaan antaa periksi, vaan jatkaa kaikesta huolimatta tutkimuksiaan, paljastaakseen kammottavan salaisuuden, jota Saugatuckin asukkaat ovat varjelleet ulkopuolisilta yli sadan vuoden ajan.

Tuomio: Nimekkäällä poppoolla varustettu, mutta siltikin auttamattoman keskinkertainen televisiojännäri, jossa ideansa puolesta olisi ollut varaa huomattavasti huikeampiinkin virityksiin kuin mitä tässä lopulta ulos annettiin. Onhan tarinassa tässä toki sanomaa erilaisuudesta ja siitä miten  erilaisuutta yli kaiken vierastavat ihmiset siihen suhtautuvat. Se viesti valitettavasti vain hukkuu kehnon toteutuksen alle. Edustaa olemassa olollaan roskaleffoistaan kaikelle kansalle tutuksi tulleen David DeCoteaun paremman puoleista tuotantoa. Ei paljon, mutta hivenen verran kuitenkin. Ennen tähtien antamista voisin tähän loppuun vielä turhana tietona mainita sen, että alunperin tämä pätkä oli tarkoitettu Ken Russellin ohjattavaksi. Mies kuitenkin ajautui sanalliseen harkkaan tuottajina toimivien Jordan Belfortin ja (krediitittömäksi jäävän) Charles Bandin kanssa, josta syystä Russell sai lähteä, ja tilalle tuotiin David DeCoteau, jonka leffahistoriikki on enintäänkin roskainen. Kaksi tähteä annoin, kun en puoltatoista antaa voinut.

Dead & Buried (1981)

Kuvaus: Idyllisessä Potter's Bluffin rannikkokaupungissa on meneillään jotakin perin eriskummallista. Sinne eksyneet turistit ja satunnaiset kuljeksijat toivotetaan kyllä paikallisten asukkien toimesta lämpimästi tervetulleeksi kaupunkiin, mutta pian sen jälkeen samaiset asukit ottavat vieraansa tylysti hengiltä. Eikä siinä vielä kaikki, sillä pian nämä kuolleeksi ja kuopatuksi pidetyt ihmispolot ilmaantuvat varsin eläväisen oloisina Potter's Bluffin katukuvaan osana kaupungin populaatiota. Lakia ja järjestystä kaupungissa valvova lainvartija Dan Gillis (James Farentino) ottaa tapaukset selvittääkseen, huomaten pian kauhukseen, että joidenkin salaisuuksien olisi sittenkin parempi pysyä haudattuna...

Tuomio: Kaikin puolin mainiohkon oloinen, tunnelmaltaan väliin ahdistavakin kasarikauhistelu, joka tulkitsee näinä päivinä luihin ja ytimiin asti loppuun kaluttua zombieteemaa omasta sopivan vinksahtaneesta vinkkelistään. Stan Winstonin luomat tehosteet ovat elokuvan valmistumisajan huomioon ottaen tasokkaita, ja näyttelemispuolikin pelaa varsin oivallisesti, vaikka Farentino väliin vetääkin suorituksensa turhankin överiksi. Lopun lovecraftimainen twistikin jaksaa yllättää positiivisesti, mikäli kauhuelokuvan yhteydessä sellaista termiä sopii käyttää. Kauhuleffadiggarit voivat bongailla tästä pätkästä uransa alkutaipaleella vielä tuolloin olleen Robert Englundin, joka nousi muutamaa vuotta myöhemmin koko maailman tietoisuuteen painajaisunissa teinejä vainoavana Freddy Kruegerina.