perjantai 30. lokakuuta 2015
torstai 29. lokakuuta 2015
Päivän boksibongaus: The Sonny Chiba Collection
Mielikuvituksellisesti nimetty tämä tänään hankkimani kollektiivi, vai mitä? Noh, eipä se nimi ole ennenkään miestä pahentanut, joten sama kaiketi pätee myös tuohon laatikkoon. Ja käyhän siitä selväksi ainakin se, että kenestä ja kenen lotjusta on kyse, joten mitäpäs tuosta sen kummemmin rutisemaan. Mennään itse asiaan ja tarkastellaan tarkemmin, mitä boksi sisällään pitää. Mukana kuvauksen lisäksi myös trailerit...
G.I. Samurai aka Time Slip (1979): A squadron of Japanese soldiers find themselves transported through time to Japan's feudal period... 400 years in the past, where rival Samurai clans are battling to make their leader the supreme Shogun. Chiba stars as the squad leader, Lt. Iba who seizes the opportunity to make his dream of becoming the ruler of Japan a reality.
Ninja Wars aka Black Magic Wars (1982): In this epic battle between man and black magic, Lord Danjo will stop at nothing while on his quest for power which creates a dangerous obsession with beautiful Princess Ukio. Vowing to protect her is her ninja teacher and beloved Jataro. Chiba is featured in a scene-stealing performance in this epic fantasy-themed love story that's filled with action and adventure.
Legend of the Eight Samurai (1983): A Princess whose clan is destroyed by an army of phantom warriors, bands together with eight masterless Samurai to defeat the ghostly swordsmen. Along the way, they learn that a powerful witch is in command of the ghosts, and it is she that must be defeated in order to enact their brutal, but necessary vengeance. Chiba is a standout in his portrayal of the authority figure among the eight deadly Samurai warriors.
Resurrection of Golden Wolf (1979): Yusaku Matsuda stars as a seemingly run-of-the-mill corporate salary man who leads a double life as a vicious criminal by night. In a delicious scheme of payback, he seeks to dominate the corporation that employs him by day with no reservations about the violent and dastardly actions he must undertake in order to achieve his goal. Later remade as a weekly television show, the film costars Sonny Chiba as blackmailing con artist who domintates the screen with his cool brand of charisma.
Tuli siinä tätä ostaessa puheeksi liikkeen omistajan kanssa sekin, että miksiköhän näitä Chiban pätkiä (Street Fighter lootaa lukuunottamatta) ei suomi-julkkareina ole saatavissa. Bruce Leetä kyllä löytyy ja Jackie Chaniakin, mutta jotenkin Chiba jää näissä kekkereissä aina paitsioon. Liekö sitten niin, että mies nyt vain ei ole tarpeeksi tunnettu naama ja nimi täälläpäin, jotta hänen tuotantoansa enemmälti meilläkin ulos pykättäisin. Saatan toki olla väärässäkin, ja usein olenkin, mutta tämmöinen fiilis minulle käymästäni keskustelusta jälkeenpäin jäi.
keskiviikko 28. lokakuuta 2015
tiistai 27. lokakuuta 2015
Dawn of the Mummy (1981)
Kuvaus: Egypti - 3000 e.Kr. Ilkeä faarao Safiraman hallitsee maata rautaisella otteellaan, pahoinpidellen ja kaapaten viattomia alamaisiaan orjikseen siellä missä ikinä armeijoineen kulkee. Ja kun sanon armeijoineen, niin tarkoitan sillä tietysti niitä kolmea heppulia, jotka ovat ratsain lähteneet faaraonsa johtamana raitille räväkästi riehumaan. Se miksi hallitsija itse johtaa tätä joukkoa jää valitettavasti tässä kohdin hämärän peittoon. Liekö palatsissa ollut tylsää tai sitten vaimo on nalkuttanut jostakin taasen siihen malliin, ettei Safi parka ole kestänyt sitä enää kuunnella, ja lähtenyt sen vuoksi ulos turhautumistaan kyläläisiin purkamaan.
Sitten Safiraman jo kuoleekin ja ruumiinsa muumioidaan. Rituaalin yhteydessä ylipapitar (Laila Nasr) langettaa edesmenneen hallitsijansa lepopaikan ylle viheliäisen kirouksen, joka paukahtaa välittömästi niiden onnettomien päälle, jotka tuhmaksi tunnetun faaraon ikuista löffäystä erehtyisivät vaikka vain vahingossakin häiritsemään. Kosto rajan takaa tulisi täten siis olemaan taattu, eikä vain pelkästään Safiramanin toimesta, vaan myös uskollisten palvelijoidensa, jotka hekin palaisivat takaisin kuolleista rikkomuksen tehneitä ojentamaan. Sitä ennen mainittujen palvelijoiden olisi ensin kuitenkin kuoltava, joten kirouksen loitsumisen päätteeksi hautakammio lasketaan täyteen myrkyllistä kaasua, joka tappaa sarkofagin äärelle jääneet hännystelijät välittömästi. Ylipapitarta tämä ei tietenkään koske, sillä hänen tehtävänsä on sinetöidä haudan sisäänkäynti sisään pääsemättömästi umpeen.
Egypti - 1981 j.Kr. Safiramanin hautakammio löydetään, ja sen sisäänkäynti räjäytetään tynymiitillä tylysti taivahan tuuliin. Asialla tällä ovat kolmisen kipaletta konnan ketaleita, jotka kullan kiilto silmissään halajavat jokainen päästä käsiksi la tombassa sisällä oleviin aarteisiin. Joukkion johtajana toimiva platinablondi Rick (George Peck) ei kuitenkaan ole aivan niin tyhmä, kuin apurinsa Karib (Ibrahim Khan) ja Tariq (Ali Gohar) näyttää, ja fiksuna miehenä kehottaakin toveruksiaan vartoomaan päivän verran ennen hautaan menemistä. Se myrkkykaasu nähkääs ja niin pois ja päin. Kaasun haihtumista odottelemaan jääneet rötösherrat saavat myös varoituksen Xenalta...
Ei, ei, ei... ei tuolta Xenalta, vaan alla näkyvältä Laila Nasrin esittämältä kaimaltaan...
Mihinkäs minä jäinkään? Ai niin, rötösherrat saavat siis Xenalta varoituksen, joka on sisällöltään varsin selväsanainen. Älä mene hautakammioon tai Safiraman nousee unosiltaan ja tappaa. Ohessa hän varoittaa myös pysymään pois Crystal Laken leirintäalueelta. Sekin kun on kirottua aluetta, ja että Nilbog on Goblin väärinpäin kirjoitettuna. Jatsikäsi-Xenan sanat kaikuvat kuitenkin roistojen kohdalla kuuroille korville, sillä he pitävät naista levottomia höpisevänä sekopäänä. Haudanryöstäjät eivät ole ainoita, joilta Xenan varoitus meni ohi korvien. Yösydännä paikalle osuu kaksin kappalein kieroon kasvaneita beduiineja, jotka äkkäävät tilaisuutensa tulleen, ja hipsivät varpasillaan vartiossa olevien, alkomaholin voimasta sammuneiden ryökäleiden ohi hautakammion sisuksiin. Tuloksena kaksi kaasun sulattamaa nassua ja lähes välitön kuolema.
New York - 1981 j.Kr. Muotikuvaaja Bill (Barry Sattels) valmistelee malleineen ja avustajineen matkaa Egyptiin, jonka santaisella kamaralla Nykissä aloitetut kuvaukset olisi tarkoitus suorittaa loppuun. Faaraoiden maahan laskeuduttuaan Bill ryhtyy ryhmineen etsimään täydellistä lokaatiota kuvauksilleen. Sellainen löytyykin lopulta Safiramanin haudasta, jonka sisuksissa aiemmin mainitut konnan ketaleetkin rymyävät. Photosessiossa käyttämänsä valot saavat Safiramanissa aikaan reaktion, jonka seurauksena rättimaakari havahtuu vuosituhansien horroksestaan. Samoin käy myöskin mukanaan haudatuille palvelijoilleen, jotka jostakin käsittämättömästä syystä suorittavat ylösnousemuksensa hautakammion sijasta keskeltä autiota autiomaata. Kaukana Safiramanin sarkofagista siitäkin huolimatta, että sen ympärille leffan alussa kuolivat. Teleporttaavia zombbareita lienevät? Noh, nousevat mistä nousevat, kunhan vain nousevat. Valmiina ottamaan hengiltä ne, jotka heitä vastaan ovat rikkoneet. Muumion aamunkoitto on viimein koittanut.
Tuomio: Kaikin puolin kömpelöhkön pökkelö, pikkupennosilla rahoitettu muumiokauhistelu, joka ei oikein tunnu tietävän onko se zombie-leffa, slasher-pätkä, vaiko muumion kostoon keskittyvä selkäpiin värisyttäjä. Sen se kuitenkin tietää, että verta ja suolenpätkiä sitä olla pitää, ja niitä tästä tekeleestä löytyykin ihan kiitettävästi. Niin ja huonoa näyttelemistä, surkeasti kirjoitettua dialogia ja rytmitystä, joka on täysin päin peppua. Tittelissä komeilevaa räsyukkoa saa nimittäin odotella ruudulle ilmestyväksi n. 45 minuutin verran, ja kun leffan kesto on 93 minuuttia, niin joku siinä silloin mättää ja isosti. Yawn of the Mummy oliskin paljolti osuvampi nimi tälle vetelehtijälle, jolle annan tässä kohdin yhden tähden, kun en ilmankaan tohdi sitä jättää. Onhan tuo juliste/kansi sentäs aika hieno, jos ei mitään muuta.
Sitten Safiraman jo kuoleekin ja ruumiinsa muumioidaan. Rituaalin yhteydessä ylipapitar (Laila Nasr) langettaa edesmenneen hallitsijansa lepopaikan ylle viheliäisen kirouksen, joka paukahtaa välittömästi niiden onnettomien päälle, jotka tuhmaksi tunnetun faaraon ikuista löffäystä erehtyisivät vaikka vain vahingossakin häiritsemään. Kosto rajan takaa tulisi täten siis olemaan taattu, eikä vain pelkästään Safiramanin toimesta, vaan myös uskollisten palvelijoidensa, jotka hekin palaisivat takaisin kuolleista rikkomuksen tehneitä ojentamaan. Sitä ennen mainittujen palvelijoiden olisi ensin kuitenkin kuoltava, joten kirouksen loitsumisen päätteeksi hautakammio lasketaan täyteen myrkyllistä kaasua, joka tappaa sarkofagin äärelle jääneet hännystelijät välittömästi. Ylipapitarta tämä ei tietenkään koske, sillä hänen tehtävänsä on sinetöidä haudan sisäänkäynti sisään pääsemättömästi umpeen.
Egypti - 1981 j.Kr. Safiramanin hautakammio löydetään, ja sen sisäänkäynti räjäytetään tynymiitillä tylysti taivahan tuuliin. Asialla tällä ovat kolmisen kipaletta konnan ketaleita, jotka kullan kiilto silmissään halajavat jokainen päästä käsiksi la tombassa sisällä oleviin aarteisiin. Joukkion johtajana toimiva platinablondi Rick (George Peck) ei kuitenkaan ole aivan niin tyhmä, kuin apurinsa Karib (Ibrahim Khan) ja Tariq (Ali Gohar) näyttää, ja fiksuna miehenä kehottaakin toveruksiaan vartoomaan päivän verran ennen hautaan menemistä. Se myrkkykaasu nähkääs ja niin pois ja päin. Kaasun haihtumista odottelemaan jääneet rötösherrat saavat myös varoituksen Xenalta...
"I have many skills."
Ei, ei, ei... ei tuolta Xenalta, vaan alla näkyvältä Laila Nasrin esittämältä kaimaltaan...
Jazz hands!
Mihinkäs minä jäinkään? Ai niin, rötösherrat saavat siis Xenalta varoituksen, joka on sisällöltään varsin selväsanainen. Älä mene hautakammioon tai Safiraman nousee unosiltaan ja tappaa. Ohessa hän varoittaa myös pysymään pois Crystal Laken leirintäalueelta. Sekin kun on kirottua aluetta, ja että Nilbog on Goblin väärinpäin kirjoitettuna. Jatsikäsi-Xenan sanat kaikuvat kuitenkin roistojen kohdalla kuuroille korville, sillä he pitävät naista levottomia höpisevänä sekopäänä. Haudanryöstäjät eivät ole ainoita, joilta Xenan varoitus meni ohi korvien. Yösydännä paikalle osuu kaksin kappalein kieroon kasvaneita beduiineja, jotka äkkäävät tilaisuutensa tulleen, ja hipsivät varpasillaan vartiossa olevien, alkomaholin voimasta sammuneiden ryökäleiden ohi hautakammion sisuksiin. Tuloksena kaksi kaasun sulattamaa nassua ja lähes välitön kuolema.
New York - 1981 j.Kr. Muotikuvaaja Bill (Barry Sattels) valmistelee malleineen ja avustajineen matkaa Egyptiin, jonka santaisella kamaralla Nykissä aloitetut kuvaukset olisi tarkoitus suorittaa loppuun. Faaraoiden maahan laskeuduttuaan Bill ryhtyy ryhmineen etsimään täydellistä lokaatiota kuvauksilleen. Sellainen löytyykin lopulta Safiramanin haudasta, jonka sisuksissa aiemmin mainitut konnan ketaleetkin rymyävät. Photosessiossa käyttämänsä valot saavat Safiramanissa aikaan reaktion, jonka seurauksena rättimaakari havahtuu vuosituhansien horroksestaan. Samoin käy myöskin mukanaan haudatuille palvelijoilleen, jotka jostakin käsittämättömästä syystä suorittavat ylösnousemuksensa hautakammion sijasta keskeltä autiota autiomaata. Kaukana Safiramanin sarkofagista siitäkin huolimatta, että sen ympärille leffan alussa kuolivat. Teleporttaavia zombbareita lienevät? Noh, nousevat mistä nousevat, kunhan vain nousevat. Valmiina ottamaan hengiltä ne, jotka heitä vastaan ovat rikkoneet. Muumion aamunkoitto on viimein koittanut.
Tuomio: Kaikin puolin kömpelöhkön pökkelö, pikkupennosilla rahoitettu muumiokauhistelu, joka ei oikein tunnu tietävän onko se zombie-leffa, slasher-pätkä, vaiko muumion kostoon keskittyvä selkäpiin värisyttäjä. Sen se kuitenkin tietää, että verta ja suolenpätkiä sitä olla pitää, ja niitä tästä tekeleestä löytyykin ihan kiitettävästi. Niin ja huonoa näyttelemistä, surkeasti kirjoitettua dialogia ja rytmitystä, joka on täysin päin peppua. Tittelissä komeilevaa räsyukkoa saa nimittäin odotella ruudulle ilmestyväksi n. 45 minuutin verran, ja kun leffan kesto on 93 minuuttia, niin joku siinä silloin mättää ja isosti. Yawn of the Mummy oliskin paljolti osuvampi nimi tälle vetelehtijälle, jolle annan tässä kohdin yhden tähden, kun en ilmankaan tohdi sitä jättää. Onhan tuo juliste/kansi sentäs aika hieno, jos ei mitään muuta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)



