Tuomio: Leslie Charterisin luoman Pyhimyksen televisiollinen elokuvapäivitys 80-luvulle, joka kokonaisuutena jää lopulta kuitenkin kaikinpuolin laimeaksi katselukokemukseksi. Näitä töllöelokuvia tehtiin tuolloin tämä mukaan lukien 6 kipaletta, joista toistaiseksi olen nähnyt vain ja ainoastaan arvosteluni alla olevan. Mikäli ne muut, kuten vahvasti epäilen niiden olevan, ovat yhtä avuttomia räpellyksiä kuin tämä, niin taidan jättää ne suosilla väliin, ja katsella jotakin aivan muuta.
Jos olivat Roger Moore ja Ian Ogilvy kumpainenkin varsinaisia veijareita Pyhimystä esittäessään, niin tämän leffan vastaava, eli Simon Dutton onkin sitten edellä mainitun kaksikon rinnalla sen luokan puunaama, että hänestä on vaikea väliin sanoa onko mies edes hengissäkään. Sen verran jähmettyneestä tapauksesta tässä on kyse. Karismaa ukosta löytyy yhtä paljon kuin märästä villasukasta, ja tätä tuotosta katsellessa tuli väkisinkin ikävä Moorea, Ogilvya ja jopa Val Kilmeriä, joka hänkin suoriutui roolista paremmin, vaikkei kovin hyvin kuitenkaan. Ajanhukkapätkä, jolle yksi tähtykäinen on enemmän kuin osuva määrä sille annettavaksi.
