maanantai 31. joulukuuta 2012
Leffamusa - Star Trek IV: The Voyage Home - Main Title - Leonard Roseman
Tästä kipaleesta tulee väkisinkin joulu mieleen... :D
sunnuntai 30. joulukuuta 2012
Galaxy Quest (1999)
Kaksi leffablogin pitäjää. Kaksi arvostelua. Kaksi mielipidettä. Samasta leffasta. Eeppistä! ...noirin arvostelun Galaxy Questista voipi käydä lukemassa täältä.
Neljän vuoden (1979-1982) ajan Galaxy Quest oli yksi television suosituimmista scifi-seikkailusarjoista, tehden sarjassa mukana olleista näyttelijöistä aikansa superstaroja. Suurin huomio lankesi tietenkin Protectorin komentajaa Peter Quincy Taggartia (Tim Allen) esittäneelle Jason Nesmithille (edelleenkin Tim Allen), mutta osansa valtaisasta suosiosta saivat myöskin Gwen DeMarcon (Sigourney Weaver) näyttelemä, tietokoneen fraaseja alati toisteleva ja antoisaa rintamustaan esittelevä luutnantti Tawny Madison (edelleenkin Sigourney Weaver), sekä Tri Lazaruksen (Alan Rickman) hahmossa heilunut Shakespeare-tulkitsija Sir Alexander Dane (edelleenkin Alan Rickman). Omat faninsa saivat toki Fred Kwanin (Tony Shalhoub) tekniikkakessu Chen (edelleenkin Tony Shalhoub) ja luutnantti Laredo (Corbin Bleu/Tommy Webber). Mutta sitten kävikin niin, että sarja mentiin ja lopetettiin. Tähdistään tuli kertaheitolla työttömiä.
Seitsemäntoista vuotta sarjan lopettamisen jälkeen, joukkio Roth'h'ar Sarriksen (Robin Sachs) systeemaattisen lahtauksen kohteeksi joutuneita Klatu-tähtisumun Thermiaaneja (Enrico Colantonin esittämä Mathesar johtajanaan) saapuu maapallolle (kesken Galaxy Quest-aiheisen fanitapaamisen ja sen jälkeenkin) pyytämään Nesmithin ja näyttelijätovereidensa apua intergalaktisen konfliktin ratkaisemiseksi. He kun ovat erehtyneet luulemaan Galaxy Questin esityksiä todelliseksi todeksi, pitäen sarjan jaksoja historiallisina dokumentaatioina. Pelastaakseen sekä Thermiaanit, että myöskin maailmankaikkeuden ilkeän Sarriksen kynsistä, näyttelijöiden onkin pistettävä kehiin kaikki löytyvät ja löytymättömät voimavaransa. Ilman käsikirjoitusta, ilman ohjaajaa, ilman tarvittavia taitoja....
Tuomio: Mainio ja aidosti hauska scifi-komedia, jossa naureskellaan hyväntahtoisesti Star Trekin monenkirjaville inkarnaatioille, niissä esiintyville kliseille ja näyttelijöille/hahmoille, sekä tietysti myös näitä sarjoja orjallisesti seuraaville nört...faneille, joita ilman tätäkään elokuvaa tuskin olisi koskaan tehty.
Näyttelemistyö on ensiluokkaista. Alan Rickmanin roolisuoritus elämäänsä/lopetetun sarjan ympärillä pyörivän touhuiluun kyllästyneenä Shakespeare-näyttelijänä, on kaikessa ilmeettömyydessään mitä ilmiömäisin. Tim Allen taasen yllättää posiitivisesti viihdyttävällä williamshatneroillaan, ja Sigourney Weaverkin pääsee vilauttelemaan komediennen lahjojaan. Paremmin kuin Ghostbusterseissa aikoinaan.
Jos nyt jotakin negatiivista pitää sanoa, niin olisihan GQ voinut juonellisesti olla hieman omaperäisempi. Plotline kun on nyysitty suoraa vuonna 1986 ilmestyneestä Three Amigosista, jossa kolme työttömäksi joutunutta näyttelijää joutuu erehdyksen kautta puolustamaan pienen meksikolaiskylän asukkeja heitä alati piinamia bandiittoja vastaan. Olen kuitenkin valmis antamaan armon käydä oikeudesta, ja unohtamaan tämän samankaltaisuuden, sillä onhan Galaxy Quest loppujen lopuksi erittäin oivallinen tuotos. Se on hauska, viihdyttävä ja toiminallinen. Kuten kunnon Star Trek seikkailun tulee ollakin...
torstai 27. joulukuuta 2012
Pöytäkoneen jatkoaika
Tein tuossa joulupäivänä sellaisen tempun, jotta putsasin pöytäkoneeni virtalähteen rämisevän tuulettimen ensin paineilmalla, ja öljysin laakerit. Tämän jälkeen annoin koneen levätä päivän. Tänään sitten aukaisin sen ensimmäisen kerran tekemäni operaation jälkeen... ja kas... ärsyttävä ääni olikin poissa.... :D
Mazes and Monsters (1982)
Kuvaus: Robbie Wheeling (Tom Hanks) on juuri muuttanut (vanhempineen päivineen) uudelle paikkakunnalle, tarkoituksenaan aloittaa opiskelut Grantin yliopistossa. Siellä ollessaan hän tutustuu varsin nopeasti joukkioon muita nuoria, joilla on keskenänsä yhteinen harrastus. He kaikki nimittäin pelaavat opiskelujensa ohessa Mazes and Monsters nimistä fantasiaroolipeliä. Kun muille pelureille sitten selviää, että Robbiekin on samaista peliä aikoinaan pelannut, he pyytävät häntä liittymään joukkoonsa mukaan. Robbie suhtautuu tähän pyyntöön kuitenkin vastahakoisesti. Viimeksi pelatessaan hän kun otti pelin vähän liiankin tosissaan, opiskelujensa kärsien siinä ohessa liiankin isosti. Muu poppoo saa kuitenkin Robbien pään käännettyä ja pian he jo istuvat yhteisen pöydän ääressä noppaa heitellen, monstereita tappaen.
Pelisessioiden ohessa Robbie rakastuu päätäpahkaa ryhmässä mukana olevaan Kateen. Robbie paljastaa Katelle herkkänä hetkenään näkevänsä toistuvia painajaisia veljensä Hallin katoamisen takia. Toisaalla Robbien ja Katen suhde saa JayJayn tuntemaan itsensä ulkopuoliseksi, ja hän päättääkin päättää päivänsä läheisessä luolastossa. JayJayn mieli kuitenkin muuttuu tämän huomatessa, että luolasto olisikin mitä mainion paikka siirtää peli pöydän äärestä oikeaan ympäristöön. Luolassa ollessaan JayJay tappaa pelamaansa hahmon draamattisesti, pakottaen muut ottamaan osaa uuteen kamppajanjaan, jossa pelaajat toteuttaisivatkin omia fantasioitaan.
Kesken pelin Robbie käy läpi psykoottisen kohtauksen, jonka tuoksinassa hän kuvittelee tappaneensa Gorvil nimisen hirviön. Tämän seurauksena Robbien oma persoona häviää ja tilalle astuu roolipelaamansa pappismies Pardieu. Suhde Kateen katkeaa Pardieun selipaattilupauksen vuoksi. Ohessa Robbie ryhtyy myös piirtämään karttoja, joiden avustuksella hän löytäisi tiensä unissaan näkemänsä pyhän olennon, Suuren Hallin luo. Eräässä unistaan Suuri Hall kehottaa Pardieuta matkustamaan hetimiten Kaksoistorneille (World Trade Center) ja hyppäämään/loitsuamaan katolta samalla hypäten. Näin tehdessään Pardieu kohtaisi Suuren Hallin tullakseen yhdeksi tämän kanssa. Robbie lähtee reissuun puhumatta sanaakaan ystävilleen. Nämä saavat kuitenkin selville kajahtaneen pelitoverinsa suunnitelman, ilmoittaen asiasta poliisille, joka lähteekin Robbien perään pysäyttääkseen tämän toteuttamasta kammottavaa aiettaan....
Tuomio: Mazes and Monsters is a far out game. Ehkä näin, mutta itse leffa ei sitä ole kyllä alkuunkaan. Sama pätee luultavasti myös Rona Jaffen samanimiseen kirjaan (jota en tosin ole lukenut), johon tämä keskinkertaisen kömpelö tv-elokuva pohjautuu. Kokonaisuutena kahden tähden arvoinen suoritus. Beware the sacrilege!
Tunnisteet:
80's,
arvostelut,
draama,
dvd,
elokuvat,
kirjat,
pelit ja konsolit,
roolipelit,
televisio
Traileri: Aftershock (2012
Ensi-ilta USA: Joskus ensi vuoden puolella... Tuskin tulen kuitenkaan katsoneeksi, sillä trailerin perusteella leffa näytti itsessään aivan kamalta. Mutta eikait Eli Rothilta voi muuta oikein odottaakaan....
Tunnisteet:
elokuvat,
kauhu,
maanjäristys,
splatter,
traileri
tiistai 25. joulukuuta 2012
Kaikki hajoaa aikanaan
Rakkaan ja paljon käytössä olevan pöytäkoneeni virtalähteen tuuletin pitää semmoista räpinää, että hajallehan se on menossa. Asiaa voi auttaa hieman kikkailemalla tuulettimen asennon kanssa. Tietyssä kulmassa ollessaan ääni nimittäin katoaa. Palatakseen taas kun vaikkapa aamusella masiinani käynnistelen. Onneksi minulla tuolla tuo miniläppäri varalle. Sillä pystyn ainakin blogejani päivittelemään, jos en nyt mitään muuta.
Täytyypi tässä pyhien jälkeen katsastella, josko jostakin saisin uuden virtalähteen tilalle. Vai hommaisinko sittenkin peräti toisen koneen.. Alkaa olemaan muutoinkin aika antiikkinen tämä minun pöytämallini. Pieni päivitys ei sen suhteen olisi siis pahitteeksi. Ongelmaksi muodostuu kuitenkin jälleen se sama vanha kuin ennenkin... eli raha... tai paremminkin sen puute...
maanantai 24. joulukuuta 2012
perjantai 21. joulukuuta 2012
Leffamusa - Against the Ninja - Dragon Sound
Juoksevaa juustoa tihkuva muusiikillinen spektaakkeli elokuvasta Miami Connection...
Tunnisteet:
80's,
elokuvat,
Miami Connection,
ninjat,
toiminta
keskiviikko 19. joulukuuta 2012
Sinbad and the Eye of the Tiger (1977) aka Sinbad at the World's End
Kuvaus: Sinbad (Patrick Wayne), merenkävijä ja Bagdadin prinssi, saapuu Charakin kalifiaattiin pyytääkseen prinssi Kassimilta (Damien Thomas) lupaa saattaa siskonsa Farah (Jane Seymour) alttarille ja sitä kautta avioliiton auvoiseen satamaan. Suunnitelma menee kuitenkin pahemman kerran mönkään, sillä ilkeä noita (ja äitipuoli) Zenobia (Margaret Whiting) on mennyt poikansa Rafin (Kurt Christian) valtaansaamiseksi loitsuamaan väkevästi, muuntaen prinssi poloisen Ray Harryhausenin stop-motion tekniikalla toteutetuksi paviaaniksi. Kesken Kassimin kalifiksi kruunaamisen vieläpä. How evil is that?
Jotta prinssi saataisiin takaisin ennalleen, Sinbad ottaa ja lähtee Farahin kera etsimään kuuluisaa kreikkalaista alkemistia, Melanthiusta (Patrick Throughton), jolla erinäisten tarinoiden mukaan saattaisi olla keinot ja kepposet moisen tempun tekemiseen. Ja keino Melanthiukselta tyttärineen (Taryn Power) löytyykin, mutta se itse kepponen pitäisi suorittaa jossakin aivan muualla, eli Pohjanperällä. Alueella, jossa ennen muinoin sijaitsi Arimaspien tarunhohtoinen valtakunta. Siellä olevasta temppelistä löytyisi tarvittavaa magiikkaa Kassimin ihmismuodon palauttamiseksi. Kiirettä tulisi kuitenkin pitää. Prinssi kun muistuttaa käytökseltään hetki hetkeltä enemmän paviaania kuin ihmistä. Sinbad kumppaneineen ottaa suunnan kohti Pohjanperää, ja samalla elämänsä suurinta seikkailua, josta vauhtia ja vaarallisia tilanteita ei tule puuttuman....
Tuomio: Harmiton ja lapsenomainen vanhanajan seikkailuelokuva, jonka parasta antia edustaa Ray Harryhausenin stop-motion tekniikalla taidokkaasti animoidut fantasiahahmot, tarinan sekä näyttelemistyön puolestaan ollessa laadultaan varsin vaatimatonta tasoa.
Sinbadia esittävä Patrick Wayne on roolissaan niin väritön ja hajuton, että hänet olisi voinut väliin helposti korvata vaikkapa koivuhalolla, eikä kukaan olisi huomannut yhtään mitään. Jane Seymour ja Taryn Power eivät kumpikaan myöskään pääse pahemmin taidoillaan tässä pätkässä loistamaan. Naisten tehtäväksi jääkin hyvin pitkälti hyvältä näyttäminen vähissä vaatteissa. Zenobia esittävällä Margaret Whitingilla sentään tuntuu olevan hauskaa ylinäytellessään pahisnoitaa, kun taas alkemistin roolissa häärivä (entinen Doctor Who ja Hammer-tuotannoistakin tuttu) Patrick Throughton tuo olemuksellaan muutoin kehnohkoon tuotokseen ripauksen arvokkuutta. Kaksi tähteä. Ei sen enempää, eikä liioin vähempää...
P.S. Turha Tieto: Tämä leffa sai ensi-iltansa sinä samaisena kesänä kuin eräänkin George Lucasin Star Wars. Ei liene tarvetta kertoilla sen tarkemmin kuinka siinä lippuluukkutaistelussa lopulta kävi...
Jotta prinssi saataisiin takaisin ennalleen, Sinbad ottaa ja lähtee Farahin kera etsimään kuuluisaa kreikkalaista alkemistia, Melanthiusta (Patrick Throughton), jolla erinäisten tarinoiden mukaan saattaisi olla keinot ja kepposet moisen tempun tekemiseen. Ja keino Melanthiukselta tyttärineen (Taryn Power) löytyykin, mutta se itse kepponen pitäisi suorittaa jossakin aivan muualla, eli Pohjanperällä. Alueella, jossa ennen muinoin sijaitsi Arimaspien tarunhohtoinen valtakunta. Siellä olevasta temppelistä löytyisi tarvittavaa magiikkaa Kassimin ihmismuodon palauttamiseksi. Kiirettä tulisi kuitenkin pitää. Prinssi kun muistuttaa käytökseltään hetki hetkeltä enemmän paviaania kuin ihmistä. Sinbad kumppaneineen ottaa suunnan kohti Pohjanperää, ja samalla elämänsä suurinta seikkailua, josta vauhtia ja vaarallisia tilanteita ei tule puuttuman....
Tuomio: Harmiton ja lapsenomainen vanhanajan seikkailuelokuva, jonka parasta antia edustaa Ray Harryhausenin stop-motion tekniikalla taidokkaasti animoidut fantasiahahmot, tarinan sekä näyttelemistyön puolestaan ollessa laadultaan varsin vaatimatonta tasoa.
Sinbadia esittävä Patrick Wayne on roolissaan niin väritön ja hajuton, että hänet olisi voinut väliin helposti korvata vaikkapa koivuhalolla, eikä kukaan olisi huomannut yhtään mitään. Jane Seymour ja Taryn Power eivät kumpikaan myöskään pääse pahemmin taidoillaan tässä pätkässä loistamaan. Naisten tehtäväksi jääkin hyvin pitkälti hyvältä näyttäminen vähissä vaatteissa. Zenobia esittävällä Margaret Whitingilla sentään tuntuu olevan hauskaa ylinäytellessään pahisnoitaa, kun taas alkemistin roolissa häärivä (entinen Doctor Who ja Hammer-tuotannoistakin tuttu) Patrick Throughton tuo olemuksellaan muutoin kehnohkoon tuotokseen ripauksen arvokkuutta. Kaksi tähteä. Ei sen enempää, eikä liioin vähempää...
P.S. Turha Tieto: Tämä leffa sai ensi-iltansa sinä samaisena kesänä kuin eräänkin George Lucasin Star Wars. Ei liene tarvetta kertoilla sen tarkemmin kuinka siinä lippuluukkutaistelussa lopulta kävi...
Tunnisteet:
arvostelut,
dvd,
elokuvat,
fantasia,
musiikki,
Ray Harryhausen,
seikkailu,
Sinbad,
stop-motion animaatio,
toiminta
tiistai 18. joulukuuta 2012
Movie Monday - Sekaannus?
Oletko sekoittanut näyttelijöitä toisiinsa? Ketkä esimerkiksi?
Voin viimeinkin vastata tähänkin Movie Mondayn esittämään haasteeseen. Katselin eilettäin nimittäin Kutoselta Star Trekin Uutta Sukupolvea ja jakson nimeltänsä Sarek. Tässä samaisessa jaksossa oli sitten eräs näyttelijä, William Denis nimeltään, jota kuitenkin menin erehdyksessä luulemaan MacGyverista (ja monesta muustakin) tutuksi tulleeksi Bruce McGilliksi. Eikä se toisaalta mikään ihme ole, kuten varmasti voitte seuraavasta kuvasta hyvinkin päätellä....
Voin viimeinkin vastata tähänkin Movie Mondayn esittämään haasteeseen. Katselin eilettäin nimittäin Kutoselta Star Trekin Uutta Sukupolvea ja jakson nimeltänsä Sarek. Tässä samaisessa jaksossa oli sitten eräs näyttelijä, William Denis nimeltään, jota kuitenkin menin erehdyksessä luulemaan MacGyverista (ja monesta muustakin) tutuksi tulleeksi Bruce McGilliksi. Eikä se toisaalta mikään ihme ole, kuten varmasti voitte seuraavasta kuvasta hyvinkin päätellä....
Tunnisteet:
macgyver,
movie monday,
Star Trek,
televisio,
tv-sarjat
Tiiseri: The Smurfs 2 (2013)
Be afraid, be very afraid....
Tunnisteet:
animaatiot,
elokuvat,
sarjakuvat,
smurffit
maanantai 17. joulukuuta 2012
Movie Monday - Kaikkein Paras
Mikä on mielestäsi kaikkien aikojen paras elokuva? Ja nyt saa valita vain yhden.
Jaahas, vai että vain yhden saapi valita. Noh, olkoon se sitten tämä....
Jaahas, vai että vain yhden saapi valita. Noh, olkoon se sitten tämä....
Tunnisteet:
elokuvat,
kirjat,
movie monday,
Stephen King
The Last Sentinel (2007) aka Last Soldier
Kuvaus: Alunperin ihmisiä suojelemaan ja palvelemaan valmistetut robottipoliisit ovat ottaneet vallan, raivaten tieltään tehokkaasti jok'ikisen tielleen osuvan hiiliyksikön. Tallis (Don "The Dragon" Wilson), elektronisesti paranneltu supersotilas ja yksikkönsä ainoa hengissä oleva, käy omaa yksinäistä taisteluaan ylivoimaiselta tuntuvaa vihollista vastaan, elätellen ohessa toivoa ihmiskunnan selviämisestä.
Tallis ei kuitenkaan ole ainoa hanttiin paneva, sillä oman lusikkansa soppaan heittää myös raunioissa piileksivä vastarintaliike. Ryhmittymä, joille valtaa pitävät peltipäät ovat yhtäkuin se kaikista kamalin kirosana ikinä. Niinpä he iskevätkin hanakasti robojen kimppuun kun resurssit sen vähänkin sallivat. Joskus iskut onnistuvat, toisinaan taas eivät. Erään pieleen menneen operaation yhteydessä Tallis kohtaa Naisen (Katee Sackhoff), jonka Uber Soldattimme ottaa siipensä alle suojaan. Pian Nainen osaakin jo taistella, sekä myöskin ajatella kuin kone ikään, ja hyvä niin, sillä ihmiskunnan tulevaisuus lepää hyvin pitkälti hänen harteillaan...
Tuomio: Tuota karmaisevan huonosti photoshopattua kantta katsoessa voisi hyvinkin luulla, jotta hei tässähän on elokuva, jonka pääosassa on uudelleen lämmitellyn Battlestar Galactican Starbuck eli Katee Sackhoff. Kun sitten itse leffan katsoo, niin karmaiseva totuus paljastuu melko nopeasti. Tämä onkin oikeasti Don "The Dragon" Wilson pätkä, jossa Galactican Starbuck on kyllä mukana, muttei nyt sentäs ihan pääosassa kuitenkaan.
Ilmiselvästi markkinointiosastolla on pitkän pohdinnan päätteeksi tultu lopulta siihen tulokseen, ettei kukaan ostaisi tätä leffaa, jos siinä olisi Wilson (okei, sellainenkin versio kyllä löytyy, jos jaksaa kuuklettaa) kannessa. Ja kun kerran Galacticakin menestyi tuolloin töllöpuolella varsin hyvin, niin olisihan se nyt ollut hölmöä olla hyödyntämättä moista ilmiötä. Juuri tuolla fanipojille suunnatulla kannella tätäkin tekelettä onkin saatu sitten muutama kipale myytyä. Luulisi minun tietävän, kun itsekin sen omistan, heh.
Itse leffastakin kaiketi pitäisi jotakin sanoa. Vaan eipä siitä paljon kotiin kirjottamista ole. Sen verran kehnosta tuotoksesta nimittäin onpi kyse. Annankin tälle halvalla tehdylle scifipökäleelle yhden tähden verran, ja senkin vain Sackhoffin mukana olon vuoksi.... tai ehkä sittenkin tuon hulvattoman kannen takia... tai kummankin... tai... äh....
Tallis ei kuitenkaan ole ainoa hanttiin paneva, sillä oman lusikkansa soppaan heittää myös raunioissa piileksivä vastarintaliike. Ryhmittymä, joille valtaa pitävät peltipäät ovat yhtäkuin se kaikista kamalin kirosana ikinä. Niinpä he iskevätkin hanakasti robojen kimppuun kun resurssit sen vähänkin sallivat. Joskus iskut onnistuvat, toisinaan taas eivät. Erään pieleen menneen operaation yhteydessä Tallis kohtaa Naisen (Katee Sackhoff), jonka Uber Soldattimme ottaa siipensä alle suojaan. Pian Nainen osaakin jo taistella, sekä myöskin ajatella kuin kone ikään, ja hyvä niin, sillä ihmiskunnan tulevaisuus lepää hyvin pitkälti hänen harteillaan...
Tuomio: Tuota karmaisevan huonosti photoshopattua kantta katsoessa voisi hyvinkin luulla, jotta hei tässähän on elokuva, jonka pääosassa on uudelleen lämmitellyn Battlestar Galactican Starbuck eli Katee Sackhoff. Kun sitten itse leffan katsoo, niin karmaiseva totuus paljastuu melko nopeasti. Tämä onkin oikeasti Don "The Dragon" Wilson pätkä, jossa Galactican Starbuck on kyllä mukana, muttei nyt sentäs ihan pääosassa kuitenkaan.
Ilmiselvästi markkinointiosastolla on pitkän pohdinnan päätteeksi tultu lopulta siihen tulokseen, ettei kukaan ostaisi tätä leffaa, jos siinä olisi Wilson (okei, sellainenkin versio kyllä löytyy, jos jaksaa kuuklettaa) kannessa. Ja kun kerran Galacticakin menestyi tuolloin töllöpuolella varsin hyvin, niin olisihan se nyt ollut hölmöä olla hyödyntämättä moista ilmiötä. Juuri tuolla fanipojille suunnatulla kannella tätäkin tekelettä onkin saatu sitten muutama kipale myytyä. Luulisi minun tietävän, kun itsekin sen omistan, heh.
Itse leffastakin kaiketi pitäisi jotakin sanoa. Vaan eipä siitä paljon kotiin kirjottamista ole. Sen verran kehnosta tuotoksesta nimittäin onpi kyse. Annankin tälle halvalla tehdylle scifipökäleelle yhden tähden verran, ja senkin vain Sackhoffin mukana olon vuoksi.... tai ehkä sittenkin tuon hulvattoman kannen takia... tai kummankin... tai... äh....
sunnuntai 16. joulukuuta 2012
perjantai 14. joulukuuta 2012
Tarkoituksena katsoa: Burn Notice
Koska ulkona pyryttää ja polviin asti ylettyvässä hangessa vaeltaminen ei pahemmin kiinnosta, olenkin päättänyt pyhittää tämän loppupäivän vain ja ainoastaan Burn Noticen katsomiseen...
Kakkoskaudesta olisi tarkoitus aloittaa, sillä missasin sen täysin kun sitä telkkarissa pyöritettiin. Subillahan se aikanaan esitettiin, mutta kun Maikkari suuressa viisaudessaan ei pahemmin mainostele milloin mikäkin sarja jatkuu (ja missä jatkuu), niin ei ihme, etten sitten sitä silloin nähnyt. Samaa pätee myös kolmanteen esityskauteen, jota puolestaan tällä hetkellä näytetään Maikkarin puolella. Ihme kanavasurffailua sekin. Ei liene olisi paljon pyydetty, että hankitut sarjat pidettäisiin niillä kanavilla, joille ne alunperinkin on hankittu. Vähemmästäkin menee tavallinen tasamaan tallaaja sekaisin, kun ei koskaan tiedä mistä mikäkin kausi ulos pukataan. Onneksi tämänkin sarjan dvd-bokseja löytyy nykyisin hyvään hintaan niin kaupoista kuin divareistakin. Ei tarvitse välittää tuon taivaallista television esitysajoista, vaan voi halutessaan katsoa koko kauden vaikka yhteen putkeen, jos sille päälle sattuupi. Ja se jos mikä ei ole huono juttu, vaan se on kuulkaas hyvä juttu se... :D
Kakkoskaudesta olisi tarkoitus aloittaa, sillä missasin sen täysin kun sitä telkkarissa pyöritettiin. Subillahan se aikanaan esitettiin, mutta kun Maikkari suuressa viisaudessaan ei pahemmin mainostele milloin mikäkin sarja jatkuu (ja missä jatkuu), niin ei ihme, etten sitten sitä silloin nähnyt. Samaa pätee myös kolmanteen esityskauteen, jota puolestaan tällä hetkellä näytetään Maikkarin puolella. Ihme kanavasurffailua sekin. Ei liene olisi paljon pyydetty, että hankitut sarjat pidettäisiin niillä kanavilla, joille ne alunperinkin on hankittu. Vähemmästäkin menee tavallinen tasamaan tallaaja sekaisin, kun ei koskaan tiedä mistä mikäkin kausi ulos pukataan. Onneksi tämänkin sarjan dvd-bokseja löytyy nykyisin hyvään hintaan niin kaupoista kuin divareistakin. Ei tarvitse välittää tuon taivaallista television esitysajoista, vaan voi halutessaan katsoa koko kauden vaikka yhteen putkeen, jos sille päälle sattuupi. Ja se jos mikä ei ole huono juttu, vaan se on kuulkaas hyvä juttu se... :D
Tunnisteet:
Bruce Campbell,
Burn Notice,
dvd,
komedia,
televisio,
toiminta,
tv-sarjat
torstai 13. joulukuuta 2012
Traileri: Pacific Rim (2013)
Today we are cancelling the apocalypse....
Synopsis: When legions of monstrous creatures, known as Kaiju, started rising from the sea, a war began that would take millions of lives and consume humanity’s resources for years on end. To combat the giant Kaiju, a special type of weapon was devised: massive robots, called Jaegers, which are controlled simultaneously by two pilots whose minds are locked in a neural bridge. But even the Jaegers are proving nearly defenseless in the face of the relentless Kaiju. On the verge of defeat, the forces defending mankind have no choice but to turn to two unlikely heroes-a washed up former pilot (Charlie Hunnam) and an untested trainee (Rinko Kikuchi)-who are teamed to drive a legendary but seemingly obsolete Jaeger from the past. Together, they stand as mankind’s last hope against the mounting apocalypse.
Ensi-ilta USA: 12.07.2013
Ensi-ilta USA: 12.07.2013
keskiviikko 12. joulukuuta 2012
Batmanin näköinen kissa
Tunnisteet:
batman,
eläimet,
kissa,
kuvat,
sarjakuvat,
supersankarit
tiistai 11. joulukuuta 2012
Fire Walk With Me
Muutama viimeaikainen kirpparilöytö tähän väliin. Ekaksi Palmerin Lauran julkikseksi julistettu salainen päiväkirja....
...ja sitten heti perään muutama musiikillinen löydös. Lindsay Lohanin A Little More Personal (Raw) vuodelta 2005, sekä David Hasselhoffin The Very Best Of vuosimallia 2001.... :D
Tuon levykaksikon jatkeeksi olisin suonut löytäväni vielä lätyllisen William Shatneria. Epäpyhäkolmikko kun olisi ollut sitä myöden täynnä. Vaan ei käynyt tällä(kään) kertaa tuuri Shatnerin suhteen. Noihin kahteen läpyskään on nyt tällä erää tyytyminen. Ei silti, hassunhauskoja löydöksiä nekin kuitenkin kummatkin lajissaan ovat....
...ja sitten heti perään muutama musiikillinen löydös. Lindsay Lohanin A Little More Personal (Raw) vuodelta 2005, sekä David Hasselhoffin The Very Best Of vuosimallia 2001.... :D
Tuon levykaksikon jatkeeksi olisin suonut löytäväni vielä lätyllisen William Shatneria. Epäpyhäkolmikko kun olisi ollut sitä myöden täynnä. Vaan ei käynyt tällä(kään) kertaa tuuri Shatnerin suhteen. Noihin kahteen läpyskään on nyt tällä erää tyytyminen. Ei silti, hassunhauskoja löydöksiä nekin kuitenkin kummatkin lajissaan ovat....
Tunnisteet:
David Hasselhoff,
kirjat,
kirpputori,
Knight Rider,
levyt,
Lindsay Lohan,
televisio,
tv-sarjat,
Twin Peaks
maanantai 10. joulukuuta 2012
Leffamusa - The Letter & Finale - Jan Hammer
Jan Hammerin säveltämää syntsamusaa elokuvasta Secret Admirer...
Tunnisteet:
80's,
elokuvat,
Jan Hammer,
komedia,
musiikki
Traileri: Shopping Tour (2012)
Elä hyvä immeinen mene Giganttiin. Siä o ihmislihaa syäviä kannibaaleja....
Synopsis: SHOPPING TOUR is a cannibal dramedy by the Russian filmmaker Mikhail BRASHINSKY. A group of Russian tourists go on a shopping tour to the neighboring Finland – only to be attacked by the Finnish cannibals. We focus on a middle-aged woman and her teenage son, who is filming the film – as we watch it – on his cell phone, as they are trying to survive in the land of vegetarians turned carnivores. SHOPPING TOUR is a totally independent production, one among the first Russian “no-budgeters”, shot for $70 000 over a period of 12 days.
Ensi-Ilta Venäjä: 31.01.2013
Synopsis: SHOPPING TOUR is a cannibal dramedy by the Russian filmmaker Mikhail BRASHINSKY. A group of Russian tourists go on a shopping tour to the neighboring Finland – only to be attacked by the Finnish cannibals. We focus on a middle-aged woman and her teenage son, who is filming the film – as we watch it – on his cell phone, as they are trying to survive in the land of vegetarians turned carnivores. SHOPPING TOUR is a totally independent production, one among the first Russian “no-budgeters”, shot for $70 000 over a period of 12 days.
Ensi-Ilta Venäjä: 31.01.2013
Tunnisteet:
elokuvat,
found footage,
Gigantti,
kannibaalit,
kauhu,
traileri
sunnuntai 9. joulukuuta 2012
lauantai 8. joulukuuta 2012
Cube (1997)
Kuvaus: Pieni joukko eri ammattikuntia edustavia ihmisiä herää todellisuuteen massiivisen kuution sisällä. Kukaan heistä ei oikein tunnu tietävän miten, tai miksi he ovat sinne joutuneet, mutta kaikki ovat yhtämieltä siitä, että pois olisi päästävä. Kuutiosta ulostautuminen osoittautuu kuitenkin nopeasti helpommin sanotuksi kuin tehdyksi, sillä isohko osa sen huoneista on varustettu tehokkaasti hengen ottavilla ansoilla, joille itse Jigsawkin olisi kateellinen. Ryhmän jäsenten onkin lyötävä näin ollen viisaat päänsä yhteen päästäkseen pois omalaatuisesta vankilastaan. Matkan taittuessa ja trappien vaikeutuessa poppoon välit kärjistyvät äärimmilleen. Kuolettavista viritelmistä he saattaisivat hyvinkin selviytyä hengissä, mutta kuka mahtaisi pelastaa heidät toisiltaan....
Tuomio: Pieni budjettinen, omaperäisellä idealla varustettu, klaustrofobisen paranoidinen selviytymiskauhistelu, joka pitää katsojansa yhtä tiukasti otteessaan, kuin itse kuutio sen sisällä harhailevat henkilöhahmonsa. Jos nyt jotain negatiivista pitää sanoa, niin näyttelijätyö meni joillakin esiintyjistä hetkellisesti hieman överiksi, mutta lopputulon ollessa enimmäkseen positiivinen, moisen ylilyönnin antaa helposti anteeksi. Jatkoille päästiin vuonna 2002 Cube 2: Hybercuben, sekä vuonna 2004 ilmestyneen Cube Zeron muodoissa.
Tuomio: Pieni budjettinen, omaperäisellä idealla varustettu, klaustrofobisen paranoidinen selviytymiskauhistelu, joka pitää katsojansa yhtä tiukasti otteessaan, kuin itse kuutio sen sisällä harhailevat henkilöhahmonsa. Jos nyt jotain negatiivista pitää sanoa, niin näyttelijätyö meni joillakin esiintyjistä hetkellisesti hieman överiksi, mutta lopputulon ollessa enimmäkseen positiivinen, moisen ylilyönnin antaa helposti anteeksi. Jatkoille päästiin vuonna 2002 Cube 2: Hybercuben, sekä vuonna 2004 ilmestyneen Cube Zeron muodoissa.
torstai 6. joulukuuta 2012
Ready To Rumble (2000)
Kuvaus: Jimmy King (Oliver Platt) on narutetun neliön itseoikeutettu kuningas. Ainakin omasta mielestään, sillä hänen kanssaan kehässä vääntävät työtoverit, sekä managerinsa Titus Sinclair (Joe Pantoliano) ovat asiasta eriävää mieltä. He kaikki inhoavat Kingiä sydämensä pohjasta. Niinpä Titus järjestääkin käsikirjoittamattoman matsin, jonka päätarkoituksena on riistää Kingiltä hänen maailmanmestaruustittelinsä, kunniansa ja myöskin miehisyytensä loppuelämäkseen. Näin tapahtuukin ja Jimmy Kingin menestyksekäs painiura saa häpeän tahraaman päätöksen.
Kingin ykkösfanit, Gordie (David Arquette) ja kaverinsa Sean (Scott Caan), ovat kuninkaan vallasta syöksemisestä kuin maansa myyneet ja rahansa juoneet. Viemäreitä työkseen putsaava luuserikaksikko päättääkin tehdä kaikkensa suuresti jumaloimansa kalsaripainijan maineen palauttamiseksi. Ongelmaksi muodostuu vain se, ettei kukaan oikein tunnu tietävän missä King piileksii....
Tuomio: Amerikkalaisen showpainin ympyröihin sijoittuva idioottikomedia, josta lajin vannoutuneet fanit saavat irti enemmän kuin tavalliset tasamaan tallaajat. Mukana menossa mm. liuta silloisia WCW painijoita (Goldberg, Sting, Macho Man Randy Savage jne), Rose McGowan sekä Martin Landau, jonka esittämä painijavanhus on ehdottomasti tämän leffan parasta antia. Menköön tuo toinen annetuista tähdistä siis hänelle...
maanantai 3. joulukuuta 2012
sunnuntai 2. joulukuuta 2012
Etsi kuvasta
Otetaas tähän kohtaan kuvallinen pähkäilytuokio. Tuossa alla näette kuvakaappauksen Timothy Daltonin tähdittämästä Bond-leffasta Licence To Kill. Bond on juuri saanut ystävältään Felix Leiteriltä ja tämän vaimolta lahjaksi sytkärin. Tässä sytyttimessä on kuitenkin jotakin hämärää. Jotakin siihen normisti kuulumatonta. Mutta mitä? Vastauksia voi halutessaan käydä heittelemässä tuttuun tapaan postauksen kommenttiosioon...
Klikkaa kuvaa saadaksesi sen isommaksi
lauantai 1. joulukuuta 2012
Rautalippaan salaisuus
Joskus, tai oikeastaan melko useinkin, kirppariostokseni pohjautuvat hetken mielijohteeseen tai vaihtoehtoisesti löytöhetkellä minua huvittaneeseen pikkuseikkaan. Tuossa vasemmalla näkyvä kirjallinen hankintani lankeaa hyvinpitkälti viimeksi mainittuun kategoriaan. Kantta tarkemmin tarkastellessanne saatatte hyvinkin oivaltaa miksi näin...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)