Näytetään tekstit, joissa on tunniste robotit. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste robotit. Näytä kaikki tekstit
sunnuntai 8. huhtikuuta 2018
lauantai 13. toukokuuta 2017
tiistai 6. joulukuuta 2016
perjantai 18. maaliskuuta 2016
perjantai 15. tammikuuta 2016
Katsottua
Muutaman leffan (ja yhden musiikkituokion) olen tässä tullut katsoneeksi. Arvostelujen kirjoittaminen niistä ei tosin jaksa pahemmin tällä hetkellä kiinnostaa, vaikka joukossa oli muutama varsin mainiokin tapaus. Jatkan siis samalla kaavalla, kuin edellisessä vastaavanlaisessa postauksessanikin.
The Dead Inside aka Infected (2013): Joukko brittinuoria lähtee illan viettoon paikalliseen ravinteliin. Kesken rankan bilettämisen viruksen raiskaamat juoksuzombiet hyökkäävät, eikä kenellekään ole enää yhtään kivaa sen jälkeen. Keskivertoa zombailua, joka ei eroa muusta massasta juuri mitenkään.
Raising Cain (1992): Jännityksen mestarin Brian De Palman tirehtöröimä trippi skitsofrenian mieleipuolisiiin syövereihin. Ei millään muotoa De Palman parasta tuotantoa, mutta silti katsottava tuotos enimmäkseen Lithgowin esittämien multipersoonien vuoksi. Kärsii paikoittaisesta sekavuudesta, jonka kuitenkin oletan olevan tarkoituksellista ottaen huomioon leffan teeman.
Ennio Morricone Arena Concerto (2007): Kuten olettaa saattaa tämä oli loistavaa katsottavaa ja kuunneltavaa. Niin ja antoipahan se meikälle hieman esimakua siitä, mitä tuleman pitää, kun Helsinkiin menen Morriconea oikein livenä kuuntelemaan. Sain nimittäin joululahjaksi lipun konserttiin. Paras joululahja ikinä :D Postauksen päätteeksi Morriconen sijasta musiikkia elokuvasta Turbo Kid. Take it away, Le Matos....
Turbo Kid (2015): Ydinsodan jälkeiseen maailmaan ajallisesti sijouttuva retrosplatteri, joka kokonaisuutena on varsin messevä tapaus. Michael Ironside esittää vaihteenvuoksi tarinan konnaa, ja pitää siinä ohessa hauskaa. BMX-pyörät ovat edelleenkin nastoja kapistuksia, ja taustalla soiva syntsamusa luo oivallisesti 80-lukuista tunnelmaa. Jos jotakin negatiivista pitää sanoa, niin VHS-nauhana tämä olisi ehdottomasti pitänyt julkaista, eikä minään dvd-läpyskänä.
Raising Cain (1992): Jännityksen mestarin Brian De Palman tirehtöröimä trippi skitsofrenian mieleipuolisiiin syövereihin. Ei millään muotoa De Palman parasta tuotantoa, mutta silti katsottava tuotos enimmäkseen Lithgowin esittämien multipersoonien vuoksi. Kärsii paikoittaisesta sekavuudesta, jonka kuitenkin oletan olevan tarkoituksellista ottaen huomioon leffan teeman.
Ennio Morricone Arena Concerto (2007): Kuten olettaa saattaa tämä oli loistavaa katsottavaa ja kuunneltavaa. Niin ja antoipahan se meikälle hieman esimakua siitä, mitä tuleman pitää, kun Helsinkiin menen Morriconea oikein livenä kuuntelemaan. Sain nimittäin joululahjaksi lipun konserttiin. Paras joululahja ikinä :D Postauksen päätteeksi Morriconen sijasta musiikkia elokuvasta Turbo Kid. Take it away, Le Matos....
maanantai 9. marraskuuta 2015
Traileri: Star Wars - The Force Awakens (2015) International Trailer + Poster
Tunnisteet:
avaruus,
C-3PO,
Carrie Fisher,
elokuvat,
Han Solo,
Harrison Ford,
julisteet,
Leia Organa,
Luke Skywalker,
Mark Hamill,
robotit,
scifi,
seikkailu,
star wars,
traileri
tiistai 2. kesäkuuta 2015
Twice the Terror! Twice the Torment!
Jo pidemmän aikaa ehdin tuossa (enimmäkseen itsekseni, mutta väliin myös R-Kioskin myyjälle) valittelemaan, ettei Howling II:sta meinaa löytyä dvd-levynä sitten niin mistään. Monet kirpparit ja divarit olen nähkäätten sen vuoksi kierrellyt, toivoen ja uskoen sen osuvan jossakin kohtaa kohdalleni. Tänään tuo ihme sitten viimein tapahtui ja löysin kuin löysinkin Ulvonta kakkosen köllöttelemästä leffadivarin hyllyköstä. The search is finally over....
Löysin minä samalla muutakin, sillä mukaan lähti myöskin alla näkyvät merkkiteokset. Scalps siksi, että se korvaa jo parhaat päivänsä nähneen VHS-nauhan, ja Robot Jox taasen siksi, että sain senkin kokoelmaani komistamaan.
Ja sitten vielä tämä...
Tunnisteet:
80's,
Christopher Lee,
divari,
dvd,
elokuvat,
Fangoria,
hautausmaa,
ihmissudet,
intiaanit,
kauhu,
kirpputori,
lehdet,
musiikki,
Reb Brown,
robotit,
Sybil Danning
lauantai 10. tammikuuta 2015
torstai 4. joulukuuta 2014
maanantai 10. marraskuuta 2014
keskiviikko 29. lokakuuta 2014
They're Back From the Grave and Ready to Party
On tullut aika rikkoa osittainen blogihiljaisuus. Viimeaikaisten leffahankintojeni muodossa nääs...
Trick 'r Treat: Halloween-aiheinen episodikauhistelu, josta It's Just A Movien Horrendous kirjoitti taannoin mainion arvostelun. Sen voipi halutessaan käydä lukemassa täältä.
Android Cop: Halpisleffayhtiö The Asylumin näkemys RoboCopista kuin myös Bruce Willisin tähdittämästä Surrogatesista. Pääosassa heiluu Spawniakin aikoinaan esittänyt Michael Jai White.
The Man Who Shot Liberty Valance: Klassikkolänkkäri, josta ...noir kirjoitti aikoinaan varsin mainion arvostelun. Sen voipi halutessaan käydä lukemassa täältä.
Chato's Land: Charles Bronsonin ja Jack Palancen tähdittämä kostolänkkäri, jonka ohjauksesta vastaa voittajana tunnettu Michael Winner.
Psycho Collection I - III: Olisi sen nelosenkin voinut tähän kokoelmaan liittää. Ja miksei myös sen kammotavan Bates Motellinkin, vaikkei sillä nyt varsinaisesti kauheasti Norman Batesin kanssa olekaan tekemistä.
Night of the Living Dead '90: Erikoistehostevelho Tom Savinin uusinta versiointi George A. Romeron klassikkozombeilusta. Oli muuten jo aikakin saada tämäkin versio kokoelmaani koristamaan.
Misery: Tämä löytyi toki ennestäänkin jo hyllystä, mutta kun tässä versiossa on lisukkeena kaksikin kipaletta kommenttiraitoja ja muuta ekstraa, niin en voinut millään muotoa vastustaa kiusausta, ja ostin sen siksi pois. Niin ja onhan tuo leffanakin vallan mainio tuotos..
Frankenström: Kotimaista kauhua ja luultavasti komediaakin. Muuta en osaa tästä tähän hätään sanoa.
Dark Island: Ei haisua harmaintakaan tästä leffasta, muuta kuin se, että kovin tasokas se tuskin on. Noh, katsomallahan tuo sitten viimeistään selviää, jos silloinkaan.
Last of the Living: Uusiseelantilaista zombiekomediaa Shaun of the Deadin hengessä.
Prom Night Collection: Kaikki neljä Prom Night leffaa yksien kansien sisällä. Kolmosesta harmittavasti mukana se sensuroidumpi versio, mutta minkäs teet.
Chuck Norris Karate Kommandos: Puhumme Mortal Kombattia. Animaatiosarjan intron voi halutessaan käydä tsekkaamassa täältä.
House of Usher: Halpistuotannoistaan tutuksi tulleen Roger Cormanin näkemys Edgar Allan Poen lyhytstoorista The Fall of House of Usher. Päätähtenään kaikkien ylinäyttelijöiden äiti, isä ja kumminkaima, eli Vincent Price.
The Pit and the Pendulum: Kuilu ja Heiluri. Edgar Allan Poe, Roger Corman, Vincent Price ja Barbara Steele. Niin ja Richard Matheson, joka kirjoitti Poen tarinan käsikirjoitukselliseen muotoon.
Nightmare City: Umberto Lenzi, mutta kukaan ei oikein tunnu edelleenkään tietävän minne. Ehkä leffan lisukkeena mukana tuleva kommenttiraita paljastaa sen.
Duel at Diablo: Jälleen lännenelokuva. Niitä onkin tullut viimeaikoina hankittua jostakin syystä tavallista enemmälti. Tätä westerniä tähdittävät jokin aika sitten edesmennyt James Garner ja edelleenkin elävien kirjoissa oleva Sidney Poitier.
The Return of the Living Dead: Tokihan tämäkin jo ennestään hyllystä löytyi, mutta tässä versiossa on kaksi levyä ja hitosti messeviä ekstroja. Niin kuin esim. More Brains! A Return to Living Dead dokumentti, jossa muistellaan elokuvan tekovaiheita mukana olleiden näyttelijöiden ja muiden tekijöiden voimin.
Pumpkinhead: Kasettiversioni ei enää jaksa toimia, joten siinä yksi syy levyllisen version hommaamiseen. Läpyskällä on mukana mukavasti dokumentillista ekstraa sekä kommenttiraita, jotka nekin omalla olemisellaan tottakait toimivat innoitteena läpyskän hankkimiseen.
Ja sokerina pohjalla:
Trick 'r Treat: Halloween-aiheinen episodikauhistelu, josta It's Just A Movien Horrendous kirjoitti taannoin mainion arvostelun. Sen voipi halutessaan käydä lukemassa täältä.
Android Cop: Halpisleffayhtiö The Asylumin näkemys RoboCopista kuin myös Bruce Willisin tähdittämästä Surrogatesista. Pääosassa heiluu Spawniakin aikoinaan esittänyt Michael Jai White.
The Man Who Shot Liberty Valance: Klassikkolänkkäri, josta ...noir kirjoitti aikoinaan varsin mainion arvostelun. Sen voipi halutessaan käydä lukemassa täältä.
Chato's Land: Charles Bronsonin ja Jack Palancen tähdittämä kostolänkkäri, jonka ohjauksesta vastaa voittajana tunnettu Michael Winner.
Psycho Collection I - III: Olisi sen nelosenkin voinut tähän kokoelmaan liittää. Ja miksei myös sen kammotavan Bates Motellinkin, vaikkei sillä nyt varsinaisesti kauheasti Norman Batesin kanssa olekaan tekemistä.
Night of the Living Dead '90: Erikoistehostevelho Tom Savinin uusinta versiointi George A. Romeron klassikkozombeilusta. Oli muuten jo aikakin saada tämäkin versio kokoelmaani koristamaan.
Misery: Tämä löytyi toki ennestäänkin jo hyllystä, mutta kun tässä versiossa on lisukkeena kaksikin kipaletta kommenttiraitoja ja muuta ekstraa, niin en voinut millään muotoa vastustaa kiusausta, ja ostin sen siksi pois. Niin ja onhan tuo leffanakin vallan mainio tuotos..
Frankenström: Kotimaista kauhua ja luultavasti komediaakin. Muuta en osaa tästä tähän hätään sanoa.
Dark Island: Ei haisua harmaintakaan tästä leffasta, muuta kuin se, että kovin tasokas se tuskin on. Noh, katsomallahan tuo sitten viimeistään selviää, jos silloinkaan.
Last of the Living: Uusiseelantilaista zombiekomediaa Shaun of the Deadin hengessä.
Prom Night Collection: Kaikki neljä Prom Night leffaa yksien kansien sisällä. Kolmosesta harmittavasti mukana se sensuroidumpi versio, mutta minkäs teet.
Chuck Norris Karate Kommandos: Puhumme Mortal Kombattia. Animaatiosarjan intron voi halutessaan käydä tsekkaamassa täältä.
House of Usher: Halpistuotannoistaan tutuksi tulleen Roger Cormanin näkemys Edgar Allan Poen lyhytstoorista The Fall of House of Usher. Päätähtenään kaikkien ylinäyttelijöiden äiti, isä ja kumminkaima, eli Vincent Price.
The Pit and the Pendulum: Kuilu ja Heiluri. Edgar Allan Poe, Roger Corman, Vincent Price ja Barbara Steele. Niin ja Richard Matheson, joka kirjoitti Poen tarinan käsikirjoitukselliseen muotoon.
Nightmare City: Umberto Lenzi, mutta kukaan ei oikein tunnu edelleenkään tietävän minne. Ehkä leffan lisukkeena mukana tuleva kommenttiraita paljastaa sen.
Duel at Diablo: Jälleen lännenelokuva. Niitä onkin tullut viimeaikoina hankittua jostakin syystä tavallista enemmälti. Tätä westerniä tähdittävät jokin aika sitten edesmennyt James Garner ja edelleenkin elävien kirjoissa oleva Sidney Poitier.
The Return of the Living Dead: Tokihan tämäkin jo ennestään hyllystä löytyi, mutta tässä versiossa on kaksi levyä ja hitosti messeviä ekstroja. Niin kuin esim. More Brains! A Return to Living Dead dokumentti, jossa muistellaan elokuvan tekovaiheita mukana olleiden näyttelijöiden ja muiden tekijöiden voimin.
Pumpkinhead: Kasettiversioni ei enää jaksa toimia, joten siinä yksi syy levyllisen version hommaamiseen. Läpyskällä on mukana mukavasti dokumentillista ekstraa sekä kommenttiraita, jotka nekin omalla olemisellaan tottakait toimivat innoitteena läpyskän hankkimiseen.
Ja sokerina pohjalla:
Tunnisteet:
80's,
animaatiot,
Charles Bronson,
Chuck Norris,
divari,
dvd,
Edgar Allan Poe,
elokuvat,
Halloween,
kauhu,
kirjat,
kirpputori,
robotit,
slasher,
Stephen King,
The Asylum,
toiminta,
western,
zombiet
perjantai 24. lokakuuta 2014
perjantai 20. kesäkuuta 2014
The Car (1977)
Kuvaus: Utahin aavikolla sijaitseva Santa Ynezin rauhaisa tuppukylä saa päivänä eräänä epämiellyttävän vieraan, kun paikalle pälähtää jostakin tummanpuhuva automobiili, joka ryhtyy lahtamaan surutta perähikijän asukkeja yksi toisensa perään. Pirulliseksi tämän kalmankaaran tekee se, että siitä puuttuu tyystin rekisterikilvet, ovenkahvat... and you're gonna love this... se tärkein eli kuski!
Moiset seikat saavat lakia ja järjestystä valvovan Wade Parentin (James Brolin) hämilleen, mutta ei kuitenkaan niin pahasti, etteikö hän kykenisi komentamaan apunaan olevat apulainvalvojat taistoon murhanhimoista menopeliä vastaan. Onhan lopulta kuitenkin kyse asukkaiden, omien tyttäriensä sekä naisystävänsä Laurenin (Kathleen Lloyd) turvallisuudesta. Mutta kuinka päihittää peltilehmä, jonka sisällä jyllää yliluonnolliset voimat tavallisen dieselin sijaan...
Tuomio: Paikoittain pöhelöhkön kömpelö, mutta kokonaisuutena siltikin erittäin viihdyttävä tappaja-autokauhistelu, joka tunnelmaltaan ja visuaaliselta ilmeeltään on paljosta velkaa Steven Spielbergin Kauhun kilometreille. Yhtäläisyyksistään huolimatta Kalmankaara pyrkii kuitenkin tekemään omanlaisensa suorituksen, painottaen tarinansa yliluonnollisuutta kuskittomalla, renkaiden päällä liikkuvalla pahuuden ilmentymällä, jonka origin stoori jää täysin hämärän peittoon. Juuri tuo detalji tekeekin tästä leffasta astetta nautittavamman, sillä elokuvan edetessä sitä ryhtyy väkisinkin pohtimaan mistä moinen menopeli onkaan lähtöisin, ja miksi juuri Santa Ynezin asukit joutuvat sen tappavan vihan kohteeksi.
Näyttelijäsuorituksistakin pitäisi kaiketi sanoa jotakin, mutta eipä niistä pahemmin sanottavaa ole. Parhaan roolin taitaa tehdä itse auto, joka ulkoiselta olemukseltaan on kyllä sen verran pahaenteisen näköinen, etten mielelläni sitä pimeällä kujalla haluaisi kohdata. Ei ihme, että Futuraman tekijät ottivat kärryn mallikseen, kun Benderistä werecarin tekivät..
lauantai 5. huhtikuuta 2014
Töllömusa - Battlestar Galactica Main Theme - Stu Phillips
torstai 13. maaliskuuta 2014
Battle of the Damned (2013)
Kuvaus: Kuolettavan tappava virus pääsee vahingossa livahtamaan livohkaan salaisesta tutkimuslaitoksesta. Pöpö löytää tiensä ääntäkin nopeammin erääseen isohkoon kaupunkiin, jossa se ryhtyy vikkelästi tekemään tuhojaan asukkaiden keskuudessa. Populaa putoilee pian kuolleena maahan kuin kärpäsiä ikään. Harmi vain, etteivät he suostu pysymään kuolleina, vaan nousevat takaisin jaloilleen ihmislihaan mieltyneinä zombeina, jahdaten lounaakseen hengissä toistaiseksi olevia.
Alue eristetään nopeasti armeijan toimesta, jottei virus pääsisi leviämään sen edemmäs. Rytäkässä tässä erään rikkaan rahaporhon tytär jää arealle tälle jumiksiin. Ajatus, joka kauhistuttaa massimiestä siinä määrin, että hän palkkaa entisen erikoisjoukkojen sotilaan, Max Gatlingin (Dolph Lundgren), hakemaan tyttärensä takaisin kotiin. Se onkin helpommin sanottu kuin tehty, sillä kadut kaupungin ovat pitkiä ja suoria, täynnänsä lihanhimoisia eläviä kuolleita. Tehtävän suorittamista ei helpota yhtään sekään, että viruksen ulospääsyn yhteydessä ulkoilmaan pääsee myöskin rypäs epäkuntoisia tappajarobotteja, joiden puoluekanta on alustavasti hämärän peitossa....
Tuomio: Pienellä budjetilla kokoon kasattu robozombieäksöni, josta tylsien hetkiensä aikana löytyy yllättäen myös jonkinasteista henkilöhahmojen kehittelyäkin. Ei tosin koske zombbareita, robotteja eikä liioin Dolph Lundgreniakaan. Kokonaisuutena semmottis hyvän huono pätkä, joka sopii vallan mainiosti katsottavaksi vaikkapa krapulaisena lauantaiaamuna. Pizzan ja limpparin kera, mikäli vatsa sen vain kestää....
Tunnisteet:
arvostelut,
Dolph Lundgren,
dvd,
elokuvat,
robotit,
scifi,
toiminta,
zombiet
keskiviikko 5. maaliskuuta 2014
Traileri: Transformers - Age of Extinction (2014)
Tunnisteet:
elokuvat,
julisteet,
Michael Bay,
robotit,
scifi,
toiminta,
traileri,
transformers
lauantai 21. joulukuuta 2013
Pika-arvostelu: Pacific Rim (2013)
Tunnisteet:
alien,
elokuvat,
Guillermo del Toro,
pika-arvostelu,
robotit,
scifi,
toiminta
keskiviikko 11. joulukuuta 2013
maanantai 30. syyskuuta 2013
sunnuntai 22. syyskuuta 2013
Ja RoboGeishan saa...
RoboGeisha kisailu on päättynyt. Arpa on heitetty ja levyn saapi omakseen (torvisoittoa ja rummunpärinää) ...noir. Onnittelut voittajalle ja iso kiitos muille kilpailuun osaa ottaneille. Olkoon tuurinne parempi ensi kerralla...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)























