Näytetään tekstit, joissa on tunniste ihmiskauppa. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ihmiskauppa. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 7. tammikuuta 2018

Skin Trade (2014) aka Skintrade

Kuvaus: Kansainvälinen ihmiskauppa on kaikkinensa aikasta mälsä juttu. Sitä vastaan on taisteltava kaikin käytettävissä olevin keinoin. Nykiläiskyttä Nick Cassidy (Dolph Lundgren) tietää tämän varsin hyvin, käyden omaa taisteluaan mainittua kauppaa harjoittavaa serbialaisgangsteri Viktor Dragovichia (Ron Perlman) vastaan. Erään satama-alueelle sijoittuvan ratsian yhteydessä Nick onnistuu nappaamaan Viktorin kiikkiin, mutta sen seurauksena hän tulee ottaneeksi hengiltä yhden konnanketaleen monista pojista. Dragovich on muutoinkin sen luokan limanuljaska, että hänellä on takataskussaan taitavaakin taitavampi lakimies, joka hoitaa ukon vapaalle jalalle tuossa tuokiossa. Nick on syystäkin tästä harmissaan, mutta voimaton tekemään mitään asian estämiseksi, ja niinpä Dragovich kävelee ulos poliisiasemalta virne naamallaan, mutta koston liekki sisällään kytien.

Jokin aikaa myöhemmin Dragovich saa kostonsa, sillä hän lähettää ryppään alaisiaan ottamaan hengiltä Cassidyn perheineen. Kuin ihmeen kaupalla Nick kuitenkin selviää iskusta hengissä, päätyen läheiseen lasarettiin toipumaan. Nyt on puolestaan Cassidyn vuoro janota kostoa, ja niinpä mies lähtee sairaalasta omin luvin kohti Bangkokia, jossa Viktor Dragovich viimeisimmän tiedon mukaan majailee. Paikan päälle saavuttuaan Cassidy törmää sikäläiseen rikosetsivään Tony Vitayakuliin (Tony Jaa), joka hänkin tonkii työkseen ihmiskaupan kimurantteja kiemuroita. Aluksi vastakkaisilla puolilla olevat miehet lyöttäytyvät monien mutkikkaiden tapahtumien jälkeen lopulta yksiin, pistääkseen lopullisen stopin Dragovichin lainvastaisille, ihmisarvoa alentaville puuhasteluille. 

Tuomio: Mienkiintoisella aiheella varustettu toimintapätkä, jonka punainen lanka kuitenkin pian hukkuu turpiinmätön, ammuskelujen ja muiden vastaavien väkivaltatekojen tuoksinassa. Pitää sisällään kaksi taidokkaasti toteutettua otsaanlyöntikisaa, joista päällimmäisenä parhaiten mieleen jää Tony Jaan ja Michael Jai Whiten välinen yhteenotto. Dolph Lundgren puolestaan pitää ikämiesosaston kunniaa yllä osoittaen, että kyllä se jalka hänelläkin vielä nousee, vaikkei ehkä enää niin korkealle kuin parhaina vuosinaan. Peter Weller tekee pikaisen vierailun Lundgrenin pomona, saaden sanottavakseen yhden varsin nasevan repliikin, jääden kuitenkin muutoin taustalla hilluvaksi tyypiksi. Perlmanin Dragovich on konnana hyvä, mutta ei ehkä tarpeeksi uhkaavan oloinen, jotta hänestä olisi sillä kurin vastusta Jaalle ja Lundgrenille. Plussat Lundgrenille myös siitä, että on ollut mukana tätä pätkää käsikirjoitamassa. Jatko-osallekin pedataan paikkaa, vaikkei avointa loppua tekijöiden mukaan siten alunperin kirjoitettukkaan. 

torstai 13. lokakuuta 2016

Black Samurai (1977) aka Black Terminator aka The Freeze Bomb

Kuvaus: Ihmis- ja huumausainekauppaa harjoittava saatananpalvojien kultti kidnappaa Hong Kongissa Toki Konuman (Chia Lin), vaikutusvaltaisen poliitikon tyttären ilkeän ja kieroon pahoin kasvaneen johtajansa Augustus Janicotin aka Warlockin (Bill Roy) käskystä. Näin siksi, että sillä kurin kuvioihin mukaan saadaan pelätyn kung fun taitaja, kivistä aitaa rikkova, lomalla oleva ja tennistä pelaava Robert Sand (Jim Kelly), nimikirjainyhdistelmähirviöorganisaatio D.R.A.G.O.N:in (Defense Reservy Agency Guardian of Nations) erikoisagentti, jonka naisystävä kidnapattu Toki sattuu olemaan. Warlock on kuitenkin valmis vapauttamaan Tokin, mikäli hänelle luovutetaan uudenlaisen tuomionpäivän aseen valmistuskaava, jonka pohjalta tehdyllä vempeleellä olisi sitten niin hitsin kiva pelotella muuta maailmaa aina, kun tarve sitä vaatisi.

D.R.A.G.O.N. ei tunnetusti neuvottele halpahalli Bond konnien kanssa, joten ratkaisu pulmaan tähän on haettava toista kautta. Sand keskeyttää näin ollen lomansa, lähtien siltä seisomalta Tokin katalasti kaapanneiden konnan ketaleiden kannoille, seuraten jälkiä Hong Kongista Miamiin ja sitä kautta Kaliforniaan, saaden reissun päällä ollessaan vastaansa koko joukon tappavan kuolettavia vihulaisia, joiden ainoa tehtävä on ottaa Sand hengiltä keinoja kaihtamatta ja niitä säästämättä. Viimeinen taisto tullaan kuitenkin käymään Sandin ja Warlockin välillä. Vain toinen voi selvitä tästä taistosta hengissä maaliin...

Tuomio:  Al Adamsonin (mm. Dracula vs. Frankenstein) ohjastama ja Enter the Dragonista tutuksi tulleen Jim Kellyn tähdittämä blaxploitaatio kung fuilu, johon on lisukkeeksi sekoitettu ruokalusikallinen Bond henkeä. On maailmanmatkailua, päästään vialla oleva pahis, joka halajaa maailmaa valtansa alle, on erikoisvarustein varustettu auto, selkäreppuraketti tyyliin Pallosalama ja nicknackmäisiä henchmaneja ruoskineen. Kauniita naisia tietenkin ja sitten siellä oli vielä tämä...
Hetken mielenhäiriössä ehdin jo kuvitella, että Bondin gun barrel introahan se sieltä nyt pukkaa, mutta ei sittenkään. Autojen valoja ne vain lopulta olivatkin. Bond vaikutteiden lisäksi mallia on otettu myös Enter the Dragonista, sillä tiettyjä juonellisia yhtäläisyyksiä löytyy, jos sellaisia jaksaa vain huomailla. Mutta joo. Se niistä viittauksista, sillä nyt lienee oikea aika julistaa lopullinen tuomio Black Samurain suhteen. Tähtimäärineen kaikkineen. Kyseessä on kaikin puolin kömpelö ja kamalan kökköinen tekele, jolle meikän pitäisi tässä kohdin heristää nyrkkiä ja toitottaa moinen roska alimpaan mahdolliseen helvettiin. Vaan en minä pysty millään muotoa olemaan tälle pätkälle vihainen, sillä kaikesta pökiömäisyydestään huolimatta tulin viihtyneeksi vallan mainiosti sen parissa. Jim Kelly potkii huonosti jälkiäänitettyjä pahiksia tasokkaasti persuksille, pelastaa maailman varmalta tuholta, ja saa tyttönsäkin lopulta takaisin. Ei ehkä yhtä sulavasti kuin joku 007 sen tekee, mutta tekee kuitenkin, joten pakkohan Mustalle Samuraille kolme tähteä sen vuoksi antaa. Ja tästä päätöksestä ei voi muuten sitten valittaa mihinkään, joten turha edes yrittää. 

Pohjautuu Marc Oldenin samaa nimeä kantavaan kahdeksan kirjaa sisältävään kirjasarjaan, joita en ole lukenut, mutta mieluusti niin tekisin, jos niitä jostakin vain käsiini saisin. Lieneekö täällä Suomessa niitä edes julkaistu? Jos joku tietää, niin kommenttia asian tiimoilta tulemaan vaan. Näyttäisi myös siltä, että Black Samurai olisi saamassa piakkoin oman televisiosarjansa, mikäli Varietyn artikkelia on yhtään uskominen. Ja miksi emme uskoisi, sillä onhan sen totta oltava, kun kerran nettiinkin on laitettu.

Jameksen Bondista vielä sen verran, että naapuriblogin ....noirilla on Bond arvostelumaratooni meneillään. Käykääs vilkasemassa pois kuleksimasta tästä...