Robert koittaa kovasti tolkuttaa itselleen ja perheelleen, että kyllä me tästäkin pulasta hengissä selviämme, mutta sitten ihmislihaa mielellään lounaakseen makustelevat zombit laahustavat hitaasti, mutta varmasti paikalle pilaten kaiken. Jo ennestään kovan paineen alla olevan Robertin ei auta muu, kuin laudoittaa ovet ja ikkunat, ja ryhtyä taistelemaan eläviä kuolleita vastaan, vaikka sitten oman henkikultansa kustannuksella...
Tuomio: Näin heti alkuun on pakko todeta se, että enpä olisi ikinä uskonut, että niinkin loppuun kaluttu lajityyppi, kuin zombielokuva onnistuisi minua enää kaiken näkemäni jälkeen yllättämään. Mutta penteles sentään, niin vain pääsi tämän Collapse of the Living Deadin kohdalla käymään. Leffa alkaa varsin ihmisläheisesti draaman merkeissä, sitten mukaan tulevat elävät kuolleet, jotka kaikessa mässäilevyydessään iskevät kehiin ripauksen kauhullisia elementtejä, vaikkei tämä varsinaisesti mikään pelottava pätkä olekaan. Sitten, hetki ennen loppukrediittejä ruutuun pätkähtää täysin puskista tuleva Shyamalani (lue: lopputwisti), jota en todellakaan osannut odottaa näkeväni. Jätän tämän twistin tässä kohdin luonnollisesti paljastamatta, jotten pilaisi elokuvallista kokemusta teiltä muilta. Totean vain sen, että ihmeiden aika ei näköjään edelleenkään ole ohi. Kaksi tähteä itse leffalle, kolmannen mennessä positiivisesti yllättävälle käänteelle, josta vastaa leffan ohjaajana ja käsikirjoittajana toiminut Insane Mike Saunders. Hullu mikä hullu, mutta selvästi luovasti sellainen.
