Näytetään tekstit, joissa on tunniste Michael Dudikoff. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Michael Dudikoff. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 1. marraskuuta 2017

It Is The Future. He Fought the Horror of Robots Programmed to Kill

Edellisestä löydösesittelystä on kulunut sen verran pitkä aika, että lienee syytä luoda pikainen katsahdus niihin tässä vaiheessa elämän menoa. Blu-ray levyjä enimmäkseen. Saksa-julkkareita aika moni, sillä suosikkidivarini on ottanut sellaisia viimeaikoina reilusti listoilleen. Kansipaperien mukaan oikein leikkaamattomiakin ja Lontoon murteella varustettuja, joten mikäs niitä on ostellessa, kun hintakin on lompakkoystävällinen. No joo. Asiaan, eli itse esittelyyn....


Ylärivi vas. oik: The Monster Club, Runaway


perjantai 21. huhtikuuta 2017

Navy Seals vs. Zombies (2015) aka Navy Seals: Battle for New Orleans


"There's a suspicious suspect." - Secret Service Agent

Kuvaus: Ryhmä huippuunsa hiottuja Laivaston hylkeitä lähetetään New Orleansiin (siitäkin huolimatta, että tapahtumat sijoittuvat Baton Rougeen) pelastamaan varapressaa väkivaltaisten mielenosoittajien saartamasta rakennuksesta. Paikan päälle saavuttuaan sotilaat saavat kuitenkin kauhukseen huomata, että heitä vastaan vyöryykin mielenosoittajien sijasta laaja lauma (n. 12-13 hlöä) kehnosti maskeerattuja, ihmislihan makuun tykästyneitä eläviä kuolleita, joiden pysäyttäminen onkin helpommin sanottu kuin tehty...

Tuomio: Itsensä ehkä vähän turhankin vakavasti ottava, kaikin puolin tylsähkö toimintaköpöily, johon Amerikan ninja Michael Dudikoffkin on saatu "maaniteltua" mukaan vuokrarahoja kokoon kasaamaan. Mitään ninjamaista mies ei tässä pätkässä kuitenkaan tee, vaan tyytyy sen sijaan kähisemään muutamat hänelle kirjoitetut vuorosanansa armeijan tukikohdan seinien sisältä, kaukana toiminnasta sekä zombeista. Pettymys sinänsä, sillä kaveria fanittavat olisivat varmasti mielellään nähneet miekkosen tositoimissa mättämässä eläviä kuolleita halki, poikki ja pinoon verinen katana kädessään. Mutta kun ei niin, niin ei. Yksi tähti, josta siitäkin on puolet liikaa.


maanantai 16. maaliskuuta 2015

The True Story of a Girl Who Took on All of Texas...And Almost Won

On tullut aika esitellä muutama viimeaikainen leffahankinta...


Young Guns & Young Guns II: Näitä varmankaan tarvitse sen kummemin esitellä. Toteanpahan vain, että tuota Young Guns II:sta ei pahemmin ole dvd-formaatissa täälläpäin näkynyt, joten nyt kun sen kirpparilta bongasin, niin pakkohan se oli pois ostaa.

Black Out: Dana Carvey muistihäiriöisenä yksityisetsivänä. Hassunhauskaa hjuumoria tiedossa...

Casualties of War: Brian De Palman luotsaama Vietnam-kuvaus oikein Extended versiona.

Madigan: Don Siegelin laadukasta poliisirikosdraamaa, jota en kyllä muista tähän hätään aiemmin nähneeni.

The Sugarland Express: Steven Spielbergin valkokangasdebyytti. Paljon olen tästä kuullut puhuttuvan, mutta katsoneeksi en sitä koskaan ole kuitenkaan tullut. Nyt sekin erhe tulee korjattua.


Scorpio: Väkivallan vihollisiakin (kaksi ekaa) luotsanneen Michael Winnerin toimintatrilleri, jota tätäkään en muista aiemmin nähneeni. Kuulostaa ehkä tylsältä, mutta näin se vain on.

Little Big Soldier aka Da Bing Xiao Jiang: Jackie Chanin itsensä kynäilemä toimintaseikkailu, jonka katsomista odotan suurella mielenkiinnolla.

Funeral in Berlin: His name is Harry Palmer. Not many people know that.

Dakota: Oho, tämä lipsahti väärään kuvaan. Tarkoitus oli laittaa se tuonne Young Gunsien viereen, kun kerran Lou Diamond on tässäkin pätkässä mukana. Noh, en rupea enää korjamaan tilannetta sen kummemmin. Olkoot tuossa ja sillee...

Bounty Hunters: Tuossa jokin aika takaperin tulin löytäneeksi tämän Dudukoffin tähdittämän toimintapätkän jatko-osion, eli Hardballin. Tuolloin päivittelin, jotta mistähän minä löytäisin juurikin tämän Bounty Huntersin. Noh, kirppariltahan se lopulta löytyi, Yllättäen ja pyytämättä vieläpä.

Depth Charge: Vaikuttaa tosi kehnolta. Mutta onhan tässä sentäs Eric Roberts mukana menossa, että kaippa se jotakin pelastaa sekin... tai sitten ei.


Airport Terminal Pack: Pitää hieman yllättäen sisällään seuraavat leffat: Airport, Airport 1975, Airport '77, Airport '80 - Concorde.

Frankenstein - The Legacy Collection: Pitää hieman yllättäen sisällään seuraavat leffat: Frankenstein, Bride of Frankenstein, Son of Frankenstein, The Ghost of Frankenstein, House of Frankenstein

Paths of Glory: Ei liene kaivanne isompia esittelyjä. Kuitenkin Kubrickista kyse ja silleen.

Masters of the Universe: Tokihan tämä jo löytyi hyllystäni ennestäänkin, mutta ilman ohjaajan kommenttiraitaa. Tässä versiossa sellainen on, joten siksi tulin sen hankkineeksi.

Angel: Kansi kehua retostaa tämän pätkän olleen vuoden 1984 suurin yllättäjä Yhdysvalloissa. Hieman kyllä epäilen tämän tarinan todenperäisyyttä, vaikka saatanhan minä hyvinkin olla väärässä. Sitä kun sattuu päivittäin. Tuota väärässä olemista meinaten. :D

Method Man aka Xiao Zi Ming Da: Tästä elokuvasta ehdinkin jo kirjoitella arvostelun tynkää. Sen voi halutessaan käydä tsekkaamassa täältä.



Niin ja sitten olisi vielä tämä....




sunnuntai 4. tammikuuta 2015

Alistair MacLean's River of Death (1989)


Kuvaus:  Eletään vuotta 1945. Toinen maailmansota on lopuillaan ja Hitlerin kolmannelle valtakunnalle on käymässä köpelösti. Keskitysleirivangeilla karmaisevia ihmiskokeita tehnyt psykoottinen natsipuoskari Wolfgang Manteuffel (Robert Vaughn) ottaa jalat alleen, paeten mittaamattoman omaisuutensa turvin keskelle Etelä-Amerikan tiheintä viidakkoa.

Kaksikymmentä vuotta myöhemmin samaisessa pöheikössä puhkeaa oudohko epidemia. Rämäpäinen seikkailija John Hamilton (Michael Dudikoff) palkataan johdattamaan pienimuotoinen retkikunta epidemian alkulähteille, muinaisten inkojen pyhänä pitämään kaupunkiin, jonka raunioille tuhma setä Manteuffel on perustanut uudenkarhean tutkimuslaitoksen. Kehittämänsä viruksen ja ikioman natsiarmeijansa avustuksella Manteuffel aikoo valloittaa koko maailmaan ikeensä alle. Luoda neljännen valtakunnan...

Tuomio: Turhan monen mutkan kautta liikkeelle lähtevä seikkailupätkä, jonka viipyilevän verkkainen juonenkuljetus saa katsojansa väkisinkin haukottelemaan ja kelloaan hermostuneesti vilkuilemaan. Suoraviivaisemmalla toteutuksella (ja paremmalla kässärillä) tästä olisi voinut saanut astetta siedettävän ädventyyrin. Tällaisenaan se ei sitä todellakaan ole, sillä omiin kengännauhoihin alati sotkeutuminen estää sen olemasta sellainen.

Näyttelytyöstä sen verran, että Vaughn, Pleasence ja Lom hoitavat roolinsa rutiinomaisella otteella moitteettomasti kotiin. Dudikoff taasen... noh... hän on puupökkelömäisen yksi-ilmeinen, tylsä ja paikoin epäselvästi vuorosanansa ulos kähisevä otus, jolta puuttuu tyystin rämäpäisen seikkalijan rooliin tarvittava rosoisuus. Kaksi tähteä. Pohjautuu skottikirjailija Alistair MacLeanin vuonna 1981 ilmestyneeseen, samaa nimeä kantavaan opukseen.

lauantai 22. helmikuuta 2014

Platoon Leader (1988)


Kuvaus: Troung Lamin kylä, Vietnam. West Pointista tuoreeltaan valmistunut luutnantti Jeff Knight (Michael Dudikoff) saapuu paikalle ottaakseen siellä sijaitsevan tukikohdan komentoonsa. Etuvartion kovia kokeneet jermut ovat asiasta toista mieltä, keskittyen enimmäkseen naureskelemaan päin märkäkorvaisen tulokkaan naamaa. Knight haavoittuukin kokemattomuuttaan erään partioretken yhteydessä ja miehet luulevat pääsevänsä näin keltanokkalutista lopullisesti eroon. Mutta kolme päivää myöhemmin Knight suorittaa alaistensa harmiksi paluun leiriin. Samaan aikaan Vietkong keskittää juonikkaita joukkojaan kylän sekä tukikohdan ympärille. Tilanteen kiristyessä Knightin on ulkoistettava sisäinen johtaja nopeasti itsestään, mikäli mielii selvitä plutoonansa kera hengissä väistämättömästi lähenevästä tulitaistelosta....

Tuomio: Aaron "Chuckin velipoika" Norrisin tirehtöröimä Vietnam-draama, joka kovasta yrityksestään huolimatta jää lopulta melko keskinkertaiseksi tuotokseksi. Dudikoff on se sama yksi-ilmeinen puupökkelö kuin ennenkin, eivätkä muidenkaan näyttelijöiden suoritukset mitään oskumatskua ole. Poislukien veteraaninäyttelijä Robert F. Lyons, jolta irtoaa hyvää settiä paljon nähneenä ja kokeneena sotajermuna. Kaksi tähteä. Ei enempää, eikä vähempää.



torstai 19. huhtikuuta 2012

Soldier Boyz (1995)

Kuvaus: Vietnamin viidakoissa lymyävät sissit ampuvat alas YK:n avustuslentokoneen, ottaen panttivangikseen kyydissä olevan amerikkalaisen miljonäärin tyttären. Saadakseen silmäteränsä takaisin epätoivoinen isä palkkaa entisen merijalkaväen majurin, Howard Toliverin (Michael "American Ninja" Dudikoff) hakemaan tytön pois.

Vaikka Toliver onkin varsinainen pahapersus, ei hänkään kuitenkaan niin hullu ole, että lähtisi moista missiota ypösen yksin suorittamaan. Niinpä hän päättää koota ympärilleen kuuden ihmisen iskuryhmän. Ammattisotilaistako? No, ei tietenkään! Sehän nyt olisi aivan liian helppoa. Ei, Toliver kokoaa poppoonsa vankilaan erinäisistä väkivaltarikoksista tuomituista nuorista. Viidestä machobullshittiä alati viljelevästä hepusta sekä yhdestä kimulista, joka on niin Vasquezia, niin Vasquezia että... and I'm not even effin' kidding here. Her name actually is Vasquez. Go figure...

Kovalla kädellä Toliver kouluttaa ryhmästä (lähinnä itselleen) kuolettavan vaarallisen sissipartion, joka onnistuneen pelastusoperaation jälkeen palkittaisiin vapaudella. Olettaen tietysti, että joku näistä valituista tumpeloista selviää hengissä siihen asti...

Tuomio: Likainen puolitusina kohtaa American Ninjan tässä katastrofaalisen kehnossa toimintarymistelyssä, jonka nimikin on mukakuulisti väärin kirjoitettu... Turhana tietona mainittakoon huippuohjaaja Darren Aronofskyn toimiminen tämän pätkän kakkosunitin ohjaajana...