Nick Escalante Isn't a Violent Man by Nature. He's Just Good at it

Edellisiä nauhojakaan ehtinyt kunnolla vielä läpi käymään, kun jo uusia pukkaa sisään ovista ja ikkunoista. Voi mahoton paikka mitä menoa ja meininkiä...

Ylärivi vas. oik: Quiet Thunder, Eve of Destruction, Heat

Alarivi vas. oik: Tina, The Killing Mind, Blue Tiger

Bonuksena parit sarjikset...

The Samurai Sword and the Gun Join Forces with Unbelievable Results!!

Joku siellä on saattanut hyvinkin havaita, että tämän blogin päivitystahti on viime aikoina ollut aika olematon. Siihen syynä on ollut jonkinasteinen blogiväsymys, että myöskin reaalielämässä tapahtuneet jutut, jotka omine ominaisuuksineen ovat lisänneet täältä poissaolon määrää vähän liiaksikin. Jottei homma menisi kuitenkaan täysin hunnigolle, niin otetaas tähän väliin parit tänään bongaamani vhs-nauhakkeet esittelyyn....

Ylärivi vas. oik: Knife in the Darkness, Night of Retribution, Modern Girls

Alarivi vas. oik: Uphill All the Way, Bianco Apache, Casablanca Express

Ylärivi vas. oik: Desperate Intruder, Hardcore, Amy Prentiss: Babtism of Fire

Alarivi vas. oik: Striker's Mountain, Full Moon High, Wanted Johnny Texas

Ylärivi vas. oik: Running Hot, Nightmare at Noon, Strike Force

Alarivi vas. oik: Sarah T. -Portrait of a Teenage Alcoholic, The Taking of Flight 847: The Uli Derickson Story, Sam Whiskey

Ylärivi vas. oik: Cats Eyes II: Frightmare, Victims for Victims: The Theresa Saldana Story, Everyday Heroes

Alarivi vas. oik: The Hit, Flowers in the Attic, Il Bianco, Il Giallo, Il Nero

Out on Bail

Somewhere Between Mystery and God Lies... The Ninth Configuration

Tuli tehtyä muutama löydös tuossa aamusella. Aloitellaan vhs-nauhakkeilla....

Ylärivi vas. oik: Battle for the Planet of the Apes, The Bounty Man, A Town Called Bastard

Alarivi vas. oik: Blade Rider - Revenge of the Indian Nations, Rimase Uno Solo e fu la Morte per Tutti

Spacehunter - Adventures in the Forbidden Zone, Metalstorm - The Destruction of Jared-Syn,

Halloween Camp

The Ninth Configuration, Ghost Story

Edit: Noista VHS-nauhoista voisin mainita vielä tässä sen, että niitä oli sinne divariin joku ystävällinen sielu tuonut kolme kohtuu isoa pahvilaatikollista. Eli ihmisillä on nurkissaan vielä niitä, mutta niistä ilmeisesti luovutaan vasta kun on äärimmäinen pakko tai jotain.

Mieli olisi tehnyt ostaa ne kaikki, mutta kun syödäkin pitää ja tilakin alkaa olla niukilla, niin en sitten niitä matkaani tuon enempää haalinut. Enimmäkseen olivat länkkäreitä, näkyi siellä joukossa olleen mm. isokantiset Dirty Harry pätkät koko komeudessaan. Jos vaikka sitten seuraavalla käynnillä... heh.

Leffamusa - Silhoutte of Doom - Ennio Morricone

Malone (1987)

Kuvaus: Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelun salamurhaaja John Haggarty (Burt Reynolds) kyllästyy ihmisten hengiltä ottamiseen, ja vetäytyy eläkkeelle rauhaisamman elämän toivossa. Kamat kassiin pakattuaan mies hyppää vuoden 1969 Ford Mustangiinsa, karauttaen rautaisen ratsunsa kohti suurta tuntematonta ja hieman sen ylikin.

Pahaksi onneksi vanha menopelinsä sanoo matkan taitossa työsopimuksensa kuitenkin hetkellisesti irti, ja niinpä Haggartyn jatkettava reissun tekoa jalan, muskeliautoaan ohessa työntäen. Hitaasti mutta varmasti, aina lähimmälle huoltamolle saakka, jota ylläpitää Paul Barlow (Scott Wilson) seitsentoistavuotiaan tyttärensä Jo:n (Cynthia Gibb) kera. Auton nähdessään Barlow ehdottaa, että se tulisi nopeammin kuntoon, jos sen hinauttaisi 60 mailin päässä sijaisevalle, paremmin varustetulle ja isomalle huoltamolle, jossa se saataisin takaisin kondikseen alta aikayksikön. Maloneksi (jälleen Burt Reynolds) itsensä esittelevällä Haggartyllä ei kuitenkaan ole kiire minnekään, joten hän päättää jäädä pikkukaupunkiin asustelemaan siksi aikaa, kunnes tilatut osat postin mukana paikan päälle ennättäisivät. Asuinsijakin järjestyy, sillä Barlowlla sattuu sopivasti olemaan vierashuone vapaana asuttavaksi.

Taloksi asetuttuaan Malone antaa kertoa itselleen, että kyläpahasta pitää rautaisessa ottessaan Charles Delaney (Cliff Robertson) niminen rötösherra, jolla on omat katalat, pitemmän tähtäimen suunnitelmansa Amerikan yhdysvaltojen tulevaisuutta silmällä pitäen. Delaney aikoo liittolaistensa suosiollisella avustuksella nimittäin ryhtyä presidentiksi ja näin päästä hallitsemaan koko maata uutta maailmanjärjestystään siinä ohessa isoon ääneen toitottaen. Matkalla Valkoiseen taloon Delaney on ryhmineen valmis eliminoimaan jokaisen, joka tielleen sillä reissulla poikkiteloin asettuisi. Malone ei luonnollisestikaan moista puuhastelua hyvällä kovin pitkään katsele, pistäen kovan kovaa vastaan tehdäkseen siten Delaneyn pirulliset suunnitelmat kerta laakista tyhjiksi...

Tuomio: Peruskuvioltaan rutiininomainen ja tuttuja, moneen kertaan aiemmin nähtyjä jippoja orjallisesti toistava toimintarypistys, joka toimii kohtuullisen hyvin ajantappona, jos ei nyt minään muuna. Mieleenhän siitä katsomisen jälkeen ei jää oikeastaan yhtään mitään, paitsi ehkä se, että Malonen rooliin kaavailtin ensin Gérard Depardieuta, ja myöhemmin maanmiestään Christopher Lambertia. Se miten Burtiin lopulta päädyttiin onkin sitten jo ihan oma tarinansa, josta minulla ei haisua harmaintakaan, joten jääköön se tässä kohdin sen vuoksi kertomati. Jäljellä onkin näin ollen enää tähtien antaminen ja niitä Malone saa meikältä kokonaiset kaksi kipaltetta. Keskivertoiselle suoritukselle kun ei enempää oikein voi antaa. Pohjatuu William P. Wingaten kirjoittamaan kirjaan Shotgun.

He's the Ultimate Killer, She's the Perfect Weapon

Muutama viimeaikainen leffahankinta tähän kohtaan...

The Longest Yard: Burt Reynolds joutuu vankilaan ja kokoaa siellä sitten ympärilleen joukkueen isoja ukkoja, jotta voivat pelata amerikkalaista jalitsua vartioita vastaan. Ei ollenkaan hassumpi urheillullinen pläjäys.

Jaded: Ei haisua harmaintakaan tästä pätkästä. Kannen perusteella voisi päätellä sen kuitenkin kertovan tyttöjen välisestä ystävyydestä.

For the Cause aka Final Encounter: Dean Cainin ja Thomas Ian Griffithin tähdittämä scifipökkelöinti, jonka parissa tulee luultavasti hörähdeltyä enemmän kuin laki sitä sallii.

Ghost Lake: Järvi joka kummittelee... tai jotain. Kansi on hiano. Elokuva luultavasti ei.

Betrayal: Kannen perusteella luvassa on jälleen jonkin sorttista tyttöjen välistä ystävyyttä.

Fear X: Tanskalaisohjaaja Winding Refnin ensimmäinen Hollywood pätkä, jonka ainakin muistelen olevan ihan kohtuullisen kelvollista katsottavaa.

Poison Ivy & Poison Ivy 2 - Lily: Tuon ykkösen olen joskus kauan sitten nähnyt, mutta tämä Alyssa Milanon kakkososa onkin sitten täysin uusi tuttavuus meikäläiselle. Kuten olisivat myös kakkosen jälkeen tehdyt jatkeetkin, joita en kuitenkaan tässä kohdin omista.

Devils of War: Natsizombiepätkä, jonka kansitaiteessa on jotakin niin kovin tuttua.

Hard to Kill: Vaikeasti tapettavan aasialaisjulkaisu. Kun halvalla sain, niin ostin pois.

The Dark Crystal: Viimeksi nähnyt tämän kakarana, joten ajattelin hieman verestellä muistoja katsomalla sen uudestaan. Kahdenlevyn erikoisversio, jossa mukana ihan kiitettävästi ekstrojakin.

City of Fear: Gary Danielsin tähdittämä turpaanmättöooppera. Ei sen kummempata.

Witch Crow: Mark Dacascosin lyhytikäiseksi jääneen The Crow televisiosarjan kahdesta peräkkäisestä jaksosta koostettu elokuvalliset mitat täyttämä edesottamus, joka ei tasoltaan pahemmin päätä jaksa huimata, mutta menee mukana taustahälynä jotakin muuta puuhaillessa.

Demons Underground aka The Burrowers: Kauhuelementeillä höystetty länkkäri, jonka näköjään eräs toinenkin bloginpitäjä on kokoelmiinsa hankkinut.

The Boogeyman: Ulli Lommelin paras elokuva?

Blade: Ennestään jo tuolla hyllyssä, mutta tässä versiossa on parempi kansi. Niin ja ekstrojakin taitaa löytyä enemmän, kuin siitä aiemmin hankkimasta julkaisusta.

Soylent Green: Soylent Green is made of... jaa enpäs sanokaan mistä.

The Last Temptation of Christ: Viimeksi nähnyt tämän vissiin silloin, kuin se vuokravideona ulos pukattiin. Pieni kertaus ei liene tämänkään leffan kohdalla pahitteeksi.

Ja sokerina pohjalla:

Hmm... Samurai Ninja? Mutta eihän se voi olla mitenkään mahdollista. Sitä ollaan joko Samurai tai sitten ninja, mutta ei molempia yhtäaikaa. Eihän Mick Jaggerkaan ole samaan aikaan Rollari ja Beatle. Mitään logiikkaa taas tuossakaan tittelissä... :D