lauantai 29. huhtikuuta 2017
sunnuntai 23. huhtikuuta 2017
perjantai 21. huhtikuuta 2017
Navy Seals vs. Zombies (2015) aka Navy Seals: Battle for New Orleans
"There's a suspicious suspect." - Secret Service Agent
Kuvaus: Ryhmä huippuunsa hiottuja Laivaston hylkeitä lähetetään New Orleansiin (siitäkin huolimatta, että tapahtumat sijoittuvat Baton Rougeen) pelastamaan varapressaa väkivaltaisten mielenosoittajien saartamasta rakennuksesta. Paikan päälle saavuttuaan sotilaat saavat kuitenkin kauhukseen huomata, että heitä vastaan vyöryykin mielenosoittajien sijasta laaja lauma (n. 12-13 hlöä) kehnosti maskeerattuja, ihmislihan makuun tykästyneitä eläviä kuolleita, joiden pysäyttäminen onkin helpommin sanottu kuin tehty...
Tuomio: Itsensä ehkä vähän turhankin vakavasti ottava, kaikin puolin tylsähkö toimintaköpöily, johon Amerikan ninja Michael Dudikoffkin on saatu "maaniteltua" mukaan vuokrarahoja kokoon kasaamaan. Mitään ninjamaista mies ei tässä pätkässä kuitenkaan tee, vaan tyytyy sen sijaan kähisemään muutamat hänelle kirjoitetut vuorosanansa armeijan tukikohdan seinien sisältä, kaukana toiminnasta sekä zombeista. Pettymys sinänsä, sillä kaveria fanittavat olisivat varmasti mielellään nähneet miekkosen tositoimissa mättämässä eläviä kuolleita halki, poikki ja pinoon verinen katana kädessään. Mutta kun ei niin, niin ei. Yksi tähti, josta siitäkin on puolet liikaa.
Tunnisteet:
arvostelut,
blu-ray,
elokuvat,
kauhu,
Michael Dudikoff,
toiminta,
varapresidentti,
zombiet
torstai 20. huhtikuuta 2017
tiistai 18. huhtikuuta 2017
George and the Dragon (2004) aka Dragon Sword
Kuvaus: Ensimmäisen ristiretken ankarissa taisteloissa pahoin rähjääntynyt George (James Purefoy) suuntaa takaisin Englantiin rauhaisat eläkepäivät mielessään. Pieni tilkku viljetäväksi kelpaavaa maata, oma tupa ja pari lehmää laitumelle märehtimään. Siinä on Georgen elämän maali kaikessa simppeliyydessään. Unelmansa saavuttaakseen George saa kuulla, että Pohjois-Englanti is the place to be, sillä siellä maa on hedelmällinen, väestöä harvassa ja kuningas Edgarkin (Simon Callow) on hänkin luonteeltaan hyväntahtoinen ja reilumman puoleinen hallitsija.
Edgarin linnaan saavuttuaan George huomaa, ettei kaikki ole aivan kohdallaan. Käy ilmi, että kuninkaan kuvaakin kauniinpi tytär Luna (Piper Perabo) on kadonnut kuin maan nielemänä, ja se tietysti surettaa valtaa pitävää Edgaria isosti. Rahallinen palkkiokin Lunan löytäjälle olisi luvassa, vaan George ei siitä pahemmin perusta. Tontti, talo ja kantturat riittävät ristiretkeräisellemme palkkioksi Lunan löytämisestä ja takaisin yhtenä kappaleena tuomisesta vallan mainiosti. Yksin ei Ykän kuitenkaan tälle vaarojen täyttämälle reissulle tohdi lähteä, ja niinpä kuningas Edgar määrää matkaan mukaan uskollisen palvelijansa Elmendorfin (Bill Treacher). Yksissä tuumin kaksikko jäljittää piakkoin kadonneeksi julistetun prinsessan olinpaikan, että myöskin syyn tämän äkilliseen hukuksiin joutumiseen. Ohessa samainen kaksikko havahtuu siihen toteamukseen, että varsinainen seikkailu on vasta alkamaisillaan...
Tuomio: Vauhdikas ja viihdyttävä fantasiaseikkailu, jonka parasta antia ovat ehdottomasti hurtilla huumorilla ja kieli rehellisesti poskella toteutetut taistelusessiot. Verta ja suolenpätkiä ei tässä pätkässä nähdä, mutta ainakin yksi viinileini kokee varsin karun kohtalon, joten jotakin kaiketi sekin. Mukana menossa olevilla näyttelijöillä on ilmiselvästikin tätä tehdessä ollut hauskaa, josta todisteena toimii lopputekstien aikana jackiechanimäisesti pikkuruudussa pyörivä pieleenmenneiden otosten kavalkaadi, josta siitäkin irtoaa iloa isohkon puoleisesti. Mitäs vielä? Tietokoneella animoitu lohikärmes tuo mieleen väkisin The Asylumin halpistekeleet, mutta kun pätkä itsessään muutoin oli varsin messevää seurattavaa, niin enpä lähde enempää animoijia siitä tämän enempää solvaamaan.
Turhana tietona tähän loppuun voisin vielä mainita sen, että Val Kilmer käy (Mindhuntersin kuvausten tauon aikana) tekemässä pikaisen vierailun El Cabillo nimisenä spaniardiketkuna. Niin ja Patrick Swayzen esittämä lordin nilkki tykkää kovasti syödä lakritsia. Että näin. Annetun tähtimäärän löydätte tuosta alta. Kuen myös leffan trailerin, joka on kuvanlaadultaan valitettavan kehno. Toivottavasti saatte siitä jotakin selvää.
Edgarin linnaan saavuttuaan George huomaa, ettei kaikki ole aivan kohdallaan. Käy ilmi, että kuninkaan kuvaakin kauniinpi tytär Luna (Piper Perabo) on kadonnut kuin maan nielemänä, ja se tietysti surettaa valtaa pitävää Edgaria isosti. Rahallinen palkkiokin Lunan löytäjälle olisi luvassa, vaan George ei siitä pahemmin perusta. Tontti, talo ja kantturat riittävät ristiretkeräisellemme palkkioksi Lunan löytämisestä ja takaisin yhtenä kappaleena tuomisesta vallan mainiosti. Yksin ei Ykän kuitenkaan tälle vaarojen täyttämälle reissulle tohdi lähteä, ja niinpä kuningas Edgar määrää matkaan mukaan uskollisen palvelijansa Elmendorfin (Bill Treacher). Yksissä tuumin kaksikko jäljittää piakkoin kadonneeksi julistetun prinsessan olinpaikan, että myöskin syyn tämän äkilliseen hukuksiin joutumiseen. Ohessa samainen kaksikko havahtuu siihen toteamukseen, että varsinainen seikkailu on vasta alkamaisillaan...
Tuomio: Vauhdikas ja viihdyttävä fantasiaseikkailu, jonka parasta antia ovat ehdottomasti hurtilla huumorilla ja kieli rehellisesti poskella toteutetut taistelusessiot. Verta ja suolenpätkiä ei tässä pätkässä nähdä, mutta ainakin yksi viinileini kokee varsin karun kohtalon, joten jotakin kaiketi sekin. Mukana menossa olevilla näyttelijöillä on ilmiselvästikin tätä tehdessä ollut hauskaa, josta todisteena toimii lopputekstien aikana jackiechanimäisesti pikkuruudussa pyörivä pieleenmenneiden otosten kavalkaadi, josta siitäkin irtoaa iloa isohkon puoleisesti. Mitäs vielä? Tietokoneella animoitu lohikärmes tuo mieleen väkisin The Asylumin halpistekeleet, mutta kun pätkä itsessään muutoin oli varsin messevää seurattavaa, niin enpä lähde enempää animoijia siitä tämän enempää solvaamaan.
Turhana tietona tähän loppuun voisin vielä mainita sen, että Val Kilmer käy (Mindhuntersin kuvausten tauon aikana) tekemässä pikaisen vierailun El Cabillo nimisenä spaniardiketkuna. Niin ja Patrick Swayzen esittämä lordin nilkki tykkää kovasti syödä lakritsia. Että näin. Annetun tähtimäärän löydätte tuosta alta. Kuen myös leffan trailerin, joka on kuvanlaadultaan valitettavan kehno. Toivottavasti saatte siitä jotakin selvää.
Tunnisteet:
arvostelut,
dvd,
elokuvat,
fantasia,
James Purefoy,
lohikäärme,
Michael Clarke Duncan,
Patrick Swayze,
Piper Perabo,
ristiretket,
seikkailu,
temppeliritarit,
Val Kilmer
maanantai 17. huhtikuuta 2017
Mutants - A Savage Encounter
Tuossa ennen pääsiäistä ehdin tekemään jokusen VHS-löydöksen. Ei mitään maata kaatavaa tavaraa, mutta jotakin sentäs kuitenkin...
perjantai 14. huhtikuuta 2017
keskiviikko 12. huhtikuuta 2017
tiistai 11. huhtikuuta 2017
The Bloody Fists (1972) aka Deadly Buddhist Raiders aka Death Beach aka The Bloody Fist aka Dong Kau Tan
Kannessa näkyvä Harvey Dent imitaattori ei esiinny
tässä elokuvassa, eikä liioin esiinny siinä luonnollisessa koossaan.
Tuomio: Paljon nujakointia, juonta vain nimeksi ja kaiken kruununa kehnon karmeaa dubbausta. Eipä 70-luvun kung fu pätkältä enempää voi vaatia, joten kolme tähteä on tälle juuri sopiva määrä annettavaksi.
Tunnisteet:
aarnioyrtti,
arvostelut,
elokuvat,
karate,
kung fu,
rutto,
toiminta,
vhs
maanantai 10. huhtikuuta 2017
lauantai 8. huhtikuuta 2017
A Town Called Bastard (1971) aka A Town Called Hell aka Una Ciudad Llamada Bastarda
Kuvaus: Meksiko, 1895. Kooltaan pieni, mutta silti äärimmäisen tehokas vallankumouksellisten joukko hyökkää johtajansa Aguilan (Robert Shaw) johdolla pikku pueblon kirkkoon, ottaen tylysti hengiltä sen uumenissa hartaushetkeä harjoittavat kyläläiset aina piruntorjuntapattteria edustavaa saarnamiestä myöten.
Kymmenen vuotta tapahtuneesta myöhemmin samaiseen kylän rähjään saapuu kalman musta ruumisvankkuri, jota ohjastaa salamyhkäisyyden kaapuun sonnustautunut Espectro (Dudley Sutton) niminen mies. Arkkukin näistä kärryistä löytyy. Ruumiskin sen sisällä on, mutta tavasta poiketen tämä ruumis on edelleenkin täysissä sielun ja... noh... ruumiin voimissa, kuuluen naiselle Alvira (Stella Stevens) nimeltään. Näyttävän paikalle saapumisensa jälkeen Alvira löytää tiensä kylää rautaisen tyrannimaisella otteella hallitsevan Don Carlosin (Telly Savalas) luo, paljastaen tälle tulleensa etsimään vuosikymmen sitten tapahtuneessa kahakassa edesmenneen miehensä murhajaa, tarjoten sille, joka hänet paljastaa ison läjän kultaa palkkiokseen. Ahneuksissan Don Carlos lupautuu Alviraa auttamaan, vaan lyhyeksi kuin kananlento jääpi se yhteistyö ja avunanto varjon lailla liikuksivan Espectron toimesta.
Jo ennestään sekava pakka sekoittuu entisestään, kun paikan päälle pälähtää Meksikon armeijan eversti (Martin Landau) joukkoineen, Aguilaa käsiinsä kovasti kaivaten ja etsiskellen. Everstin harmiksi kukaan ei tunnu tietävän miltä "Kotka" näyttää, joten hänen on turvauduttava äärimmäisen brutaaleihin keinoihin etsimänsä miehen henkilöllisyyden selvittääkseen. Kukaan ei siis tunne Aguilaa, mutta kylän sen hetkinen pappismies puolestaan tuntee Everstin varsin hyvin. Vähän liiankin hyvin, jos mieheltä itseltään sitä kysytään...
Tuomio: Mielenkiintoisista lähtöasetelmista liikkeelle lähtevä paella (ja ilmeisesti jossain määrin myös fish & chips) western, joka Savalasin loistavasti esittämän kusipäähahmon liian nopean poistumisen jälkeen lässähtää kasaan kuin korttitalo ikään. Lisää sekavuutta ja päänvaivaa juonenkulun seuraamiseen tuovat myös luokattoman huono editointi, että myöskin leffan keskivaiheille yllättäen ja pyytämättä lätkäisty takaumajakso, jonka sijasta olisi tarinankerronnalisesti ehdottomasti pitänyt käyttää jotakin toista, paremmaksi havaittua keinoa tai sitä kuuluisaa kikka kuutosta. Näyttelijöitä ei pidä tämän tuotoksen keskinkertaisuudesta millään muotoa syyttämän, sillä he tekevät parhaansa heille eteen lätkäistyn materiaalin suhteen. Olisipa vain se annettu materiaali ollut tasoltaan tasokkaampi, niin tästäkin olisi voinut tulla jotakin suurta. Aineksia huomattavasti parempaan suoritukseen tässä olisi nimittäin ollut, kuin mitä lopulta katsottavaksi tarjottiin.
Kymmenen vuotta tapahtuneesta myöhemmin samaiseen kylän rähjään saapuu kalman musta ruumisvankkuri, jota ohjastaa salamyhkäisyyden kaapuun sonnustautunut Espectro (Dudley Sutton) niminen mies. Arkkukin näistä kärryistä löytyy. Ruumiskin sen sisällä on, mutta tavasta poiketen tämä ruumis on edelleenkin täysissä sielun ja... noh... ruumiin voimissa, kuuluen naiselle Alvira (Stella Stevens) nimeltään. Näyttävän paikalle saapumisensa jälkeen Alvira löytää tiensä kylää rautaisen tyrannimaisella otteella hallitsevan Don Carlosin (Telly Savalas) luo, paljastaen tälle tulleensa etsimään vuosikymmen sitten tapahtuneessa kahakassa edesmenneen miehensä murhajaa, tarjoten sille, joka hänet paljastaa ison läjän kultaa palkkiokseen. Ahneuksissan Don Carlos lupautuu Alviraa auttamaan, vaan lyhyeksi kuin kananlento jääpi se yhteistyö ja avunanto varjon lailla liikuksivan Espectron toimesta.
Jo ennestään sekava pakka sekoittuu entisestään, kun paikan päälle pälähtää Meksikon armeijan eversti (Martin Landau) joukkoineen, Aguilaa käsiinsä kovasti kaivaten ja etsiskellen. Everstin harmiksi kukaan ei tunnu tietävän miltä "Kotka" näyttää, joten hänen on turvauduttava äärimmäisen brutaaleihin keinoihin etsimänsä miehen henkilöllisyyden selvittääkseen. Kukaan ei siis tunne Aguilaa, mutta kylän sen hetkinen pappismies puolestaan tuntee Everstin varsin hyvin. Vähän liiankin hyvin, jos mieheltä itseltään sitä kysytään...
Tuomio: Mielenkiintoisista lähtöasetelmista liikkeelle lähtevä paella (ja ilmeisesti jossain määrin myös fish & chips) western, joka Savalasin loistavasti esittämän kusipäähahmon liian nopean poistumisen jälkeen lässähtää kasaan kuin korttitalo ikään. Lisää sekavuutta ja päänvaivaa juonenkulun seuraamiseen tuovat myös luokattoman huono editointi, että myöskin leffan keskivaiheille yllättäen ja pyytämättä lätkäisty takaumajakso, jonka sijasta olisi tarinankerronnalisesti ehdottomasti pitänyt käyttää jotakin toista, paremmaksi havaittua keinoa tai sitä kuuluisaa kikka kuutosta. Näyttelijöitä ei pidä tämän tuotoksen keskinkertaisuudesta millään muotoa syyttämän, sillä he tekevät parhaansa heille eteen lätkäistyn materiaalin suhteen. Olisipa vain se annettu materiaali ollut tasoltaan tasokkaampi, niin tästäkin olisi voinut tulla jotakin suurta. Aineksia huomattavasti parempaan suoritukseen tässä olisi nimittäin ollut, kuin mitä lopulta katsottavaksi tarjottiin.
Vasemmalla Dudley Sutton salaperäisenä Espectrona.
Oikealla taasen lupsakan leppeänä Lovejoyn kaverina
Tinkerinä, jona suurin osa meistä hänet parhaiten muistaa.
Tunnisteet:
arvostelut,
elokuvat,
joukkomurha,
kirkko,
Martin Landau,
pappi,
Robert Shaw,
Telly Savalas,
vhs
torstai 6. huhtikuuta 2017
Somewhere Between Mystery and God Lies... The Ninth Configuration
Tuli tehtyä muutama löydös tuossa aamusella. Aloitellaan vhs-nauhakkeilla....
Alarivi vas. oik: Blade Rider - Revenge of the Indian Nations, Rimase Uno Solo e fu la Morte per Tutti
Edit: Noista VHS-nauhoista voisin mainita vielä tässä sen, että niitä oli sinne divariin joku ystävällinen sielu tuonut kolme kohtuu isoa pahvilaatikollista. Eli ihmisillä on nurkissaan vielä niitä, mutta niistä ilmeisesti luovutaan vasta kun on äärimmäinen pakko tai jotain.
Mieli olisi tehnyt ostaa ne kaikki, mutta kun syödäkin pitää ja tilakin alkaa olla niukilla, niin en sitten niitä matkaani tuon enempää haalinut. Enimmäkseen olivat länkkäreitä, näkyi siellä joukossa olleen mm. isokantiset Dirty Harry pätkät koko komeudessaan. Jos vaikka sitten seuraavalla käynnillä... heh.
Mieli olisi tehnyt ostaa ne kaikki, mutta kun syödäkin pitää ja tilakin alkaa olla niukilla, niin en sitten niitä matkaani tuon enempää haalinut. Enimmäkseen olivat länkkäreitä, näkyi siellä joukossa olleen mm. isokantiset Dirty Harry pätkät koko komeudessaan. Jos vaikka sitten seuraavalla käynnillä... heh.
Tunnisteet:
80's,
blu-ray,
Burt Reynolds,
divari,
dvd,
elokuvat,
kauhu,
kummitukset,
Martin Landau,
scifi,
spaghetti western,
Telly Savalas,
vhs,
western
maanantai 3. huhtikuuta 2017
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)